Ruotsissa ja Norjassa sairaanhoitajat saavat parempaa palkkaa ja työilmapiiri on parempi. Työolot ovat myös inhimillisemmät. Suomalaisilla on monta syytä lähteä naapurimaihin töihin.
Artikkelin mukaan suomalaisten kielitaito on kuitenkin heikentynyt sen myötä, kun ruotsi poistettiin yo:sta pakollisena. Tämä on yksi tekijä, joka voi estää lähtemästä.
https://yle.fi/uutiset/3-12264564
Kielten opiskelun jatkuva helpottaminen - oli kieli mikä hyvänsä - ei lisää kielitaitoa, vaan heikentää sitä.
Artikkelin mukaan suomalaisten kielitaito on kuitenkin heikentynyt sen myötä, kun ruotsi poistettiin yo:sta pakollisena. Tämä on yksi tekijä, joka voi estää lähtemästä.
https://yle.fi/uutiset/3-12264564
Kielten opiskelun jatkuva helpottaminen - oli kieli mikä hyvänsä - ei lisää kielitaitoa, vaan heikentää sitä.
Vastaukset 99
Vanhimmat
Suomessa hoitoalalla alkaa olla jo aika huono maine, ja se on tosi harmillista.
Nimenomaan "huono maine". Media tekee kaikkensa jotta tulisi varmasti selväksi hoitoalan huono ? palkka ja sielä joutuu myös tekemään töitä.
Mikä on tämän päivän pullamössönuorille tavatonta, kun kännykkää ei enään voi pitää koko päivää kädessä.
Toisaalta jätetään mainitsematta esim. huomattavasti kalliimmat elinkustannukset,vaikkapa norjassa, kerrotaan vain n.2000e/kk paremmasta palkasta
Niin, sairaanhoitajanKIN työssä ei pysty kokopäiväisesti elättämään näitä tubettajia, pitää välillä tehdä töitäkin
Kyllä+täällä+(Norjassa)+sairaanhoitajan+nettopalkan+ostovoima+on+parempi,+kuin+Suomessa.+Ei+kuitenkaan+niin,+kuin+hurjimmat+huhut+kertovat.+Mutta+noin+8+-+12%.
Språklagen
Sverige har sedan 2009 en språklag som reglerar svenskans och andra språks ställning i Sverige.
Målen för svensk språkpolitik preciseras i språklagen (SFS 2009:600), som trädde i kraft 2009. Syftet med lagen är framför allt att förtydliga svenskans och andra språks ställning i det svenska samhället. Myndigheter och andra offentliga organisationer har ett särskilt ansvar för att svenskan används och utvecklas. Samma ansvar gäller främjandet av de nationella minoritetsspråken och av det svenska teckenspråket (läs mer under Minoritetslagen).
Ramlag som anger skyldigheter
Språklagen är en ramlag som anger principer, mål och riktlinjer för språkanvändningen. Språklagen är vidare en skyldighetslag, som talar om vilka skyldigheter samhället har. Det är alltså inte en rättighetslag, som talar om vilka rättigheter den enskilda personen har.
Offentliga organisationer ska följa språklagen, men det finns inga straffbestämmelser om man bryter mot den. Men det finns andra medel än sanktioner, till exempel Justitieombudsmannens (JO) och Justitiekanslerns (JK) tillsyn, som kan trygga att bestämmelserna följs.
Varför behövs det en språklag?
Sverige är i dag i högre grad än tidigare ett flerspråkigt samhälle. Förutom svenska har vi de nationella minoritetsspråken, det svenska teckenspråket och många invandrarspråk. Dessutom används mycket engelska i olika sammanhang. Det behövs en lag som reglerar språkens ställning i samhället, och som vägleder myndigheterna.
Språklagen gäller språkens ställning, inte språken i sig. Lagen vänder sig till offentliga institutioner, inte till privatpersoner. Den innehåller därför inga regler om hur ord ska stavas, böjas och uttalas, inte heller om huruvida enskilda personer ska använda lånord eller inhemska ord. Men språklagen säger till exempel att myndigheternas språk som regel ska vara svenska och att språket ska vara vårdat, enkelt och begripligt.
Språklagen om svenska språket
Svenska är det språk som talas av de flesta i Sverige, antingen som modersmål eller som andraspråk. Det har än så länge en stabil ställning. För att säkra den ställningen behövs en lag som slår fast att svenska är huvudspråket i Sverige. Det innebär att svenskan är det gemensamma språket i Sverige och det samhällsbärande språket. Det ska kunna användas inom alla samhällsområden, till exempel i kontakt mellan enskilda och myndigheter.
Svenskan har den starkaste ställningen av de språk som språklagen omfattar, eftersom det pekas ut som huvudspråk och som det gemensamma, samhällsbärande språket. Samhället har ett särskilt ansvar för att svenskan används och utvecklas.
Andra språk än svenska
Språklagen nämner följande språk: finska, jiddisch, meänkieli, romska, samiska, svenska och det svenska teckenspråket. Men den gäller faktiskt också alla andra språk som talas i Sverige, alltså de språk som talas av personer som invandrat eller har invandrarbakgrund, även om språken är för många att nämnas vid namn.
För de människor som bor i Sverige och som talar andra språk säger språklagen att samhället ska ”ge tillgång” till språk. Det innebär att människor inte ska hindras att tala sina språk, men också att de barn som vill utveckla sina modersmål ska kunna göra det (till exempel i skolans modersmålsundervisning) och de som inte kan svenska ska få lära sig det.
De nationella minoritetsspråken
Finska, jiddisch, meänkieli, romska och samiska har funnits länge i Sverige och anses höra till Sveriges kulturarv precis som svenskan. Dessa språk är enligt beslut i riksdagen Sveriges nationella minoritetsspråk.
Språklagen har en viktig statushöjande effekt för de nationella minoritetsspråken, och bidrar med att främja dessa språk så att de kan leva vidare i Sverige. Den bidrar också till att synliggöra de nationella minoriteterna och deras språk i det svenska samhället. Det ska vara möjligt att använda minoritetsspråk i olika sammanhang. Skyddet för de nationella minoritetsspråken inbegriper ett förbud mot påtvingad assimilering.
Enligt språklagen skall de nationella minoritetsspråken skyddas och främjas. Barn med föräldrar som tillhör en nationell minoritet har rätt att lära sig dessa språk, även om de inte lärt sig dem som modersmål, och samhället ska se till att de får sådan undervisning. Exempelvis ska barn till föräldrar som räknar sig som samer kunna få undervisning i samiska, även om föräldrarna inte talat samiska med barnet från början. Den rätten har inte barn till föräldrar med andra modersmål. Samhället har bara skyldighet att erbjuda barn med övriga modersmål undervisning i föräldrarnas språk om barnet vuxit upp med detta språk i hemmet.
I minoritetslagen finns mer detaljerade rättigheter för talare av dessa språk, läs mer på sidan Minoritetslagen.
Svenskt teckenspråk
Det svenska teckenspråket används av den teckenspråkiga gruppen, som består av döva och hörselskadade människor och deras anhöriga. Det är sedan tidigare erkänt av riksdagen som likställt det med de nationella minoritetsspråken.
Här är det katastrofalt redan.
Ännu sämre kommer det att bli.
Svenskspråkiga sjukskötare söker sig till Norge och Sverige,där finns alltid jobb.
Tyvärr förlorar Finland välutbildat yrkesfolk.
Det förstår man att del änderna lockar.
Några går dit fast de kan inte ens språket ordentligt.
En bekant sjuksköterska flyttade till Norge för några år sedan och är mycket nöjd,längtar inte alls tillbaks till Finland.
De tas emot med öppna armar.
Tuohan koskee kaikkia duunarialoja vrt. Suomi -Norja norjalainen voi luonollisesti jo lähtökohtaisesti parenmin yhteiskunnan talletukset öljyrahastoissa takaa tavallaan jokaisen norjalaisen miljonääriksi. Suomessa ole lähtökohtaisesti persaukinen lypsettävä rasite ja jos lisäänyt olet tuplarasite. Suomi on pohjolan köyhin maa ja pohjoismaihen vertailu tekee vain vihaikseksi kansalaiset, kuulumme lähinnä baltian ja balkanin euromaihin elintasolta ja tipumme juuri nyt hurjinta vauhtia koskaan. Suomen tilanne on hyvin lähellä romahdusta kehitysmaatasolle, seuraava hallitus kasvattaa köyhien määrää jos Orpon unelmat toteutuu jopa 1,5 mijoonaa suomalaista tippuu eun laskennallisella köyhärajalle, syyt on moninaiset varustelu hintojen lähes kaksinkertaistuminen ,toisaalta elinkeinoelämän voitot kasvattaa sijoittaväen varallisuutta ennätysnopeasti rikkaiden määrä kasvaa.
Norjassa se palkka nousee kokeneilla edelleen, kun taas Suomessa ja Ruotsissa ei. Tällä hetkellä palkat tulenee olemaan Ruotsin tasoa Suomessa, että ne ruotsin perusteet on parempi vääntää norjaksi aikaa myöten (Ruotsissa palkkojen kasvut Norjan tyyliin on kai vielä vain ideana; esitetty on), ja sitten on harkittava edullisempaa asuinseutua Norjassa, jossa kuitenkin erittäinkin kylmä, kuten Suomessa ja Ruotsissa vastaavasti.
Saksa on myös hyvä vaihtoehto, mutta pohjaopinnot siihen heikot, ja sitten on jenkit, ja ehkä Kanada, ja espanjaa olisi enemmän tai vähemmän osattava jenkeissä, osavaltiosta riippuen, kun taas Kanadassa pärjännee ilman ranskaa, jos sitä ei vaadita testeissä/kokeissa, kun ei ole osa EU:ta.
Osassa Suomea ruotsia on hyvä osata, että siltä pohjalta Pohjola on järkevin paikka, ja sekä Jenkeissä että pohjois-Jenkeissä (vähiten espanjaa) on samaten kylmä.
Tämä on asian toinen puoli.
Klart att de lönar sig att flytta.
Stor förlust för svenskspråkiga patienter.
Vi svenskspråkiga får det ännu sämre inom sjukvården.
Finland utbildar yrkesfolk ,andra länder får nytta av det.
I synnerhet för svenskspråkiga patienter.
Nu försöker de locka lärare inom småbarnspedagogi till Norge.
Det är inte bra för oss svenskspråkiga,ännu mindre personal som kan svenska.
Nu lockas daghemspersonal till Norge.
Det är inte alls bra .
De tas emot med öppna armar.
Vårdpersonalen borde fås att stanna i Finland.
Alltid välkomna dit.
Skada för oss,de skulle behövas här.
Skattebetalarnas pengar används fel.
Tyvärr försvinner de dit.
Bristen på personal är det värsta.
Oroande nyheter varje dag.
Också finskspråkiga .
Alla har rätt att välja var man vill arbeta.
Brist på personal iallafall,det är illa.
Svenska ska man inte studera enligt de språkativa.
Aktiivin mielestä suomalaisen ei pidä lähteä Ruotsiin tai Norjaan töihin. Pitää pysyä Suomessa.
Hellre vara arbetslös.
Pakottajien mielestä Suomen velvollisuus on kouluttaa entiselle siirtomaaisännälle edelleen työvoimaa.
Arbetslös och leva på understöd (skattepengar )
Pakkoenglanti?
Alltid har finländare sökt sig utomlands på jobb.
Stanna här och vara arbetslös.
Också utan arbete.
För vem utbildar man dem som läser ryska tex. ?
Kielitaito auttaa tässä.
Tietysti on niin, pitää vaan olla tarkkana ettei koko maa tyhjene....
Svenskan är skadlig påstår de.
Hellre vara arbetslös och leva på understöd.
Hellre arbetslös då ?
Suomalaiset ovat kovia lähtemään, totta.
Viktigt att ha arbete.
Ei saa vaikka haluja ja kykyä olisi.
Ei saa hyötyä ruotsista.
Suomessa kannattaisi opettaa norjaa kouluissa, ruotsin sijasta.
Miksi opettaa norjaa ruotsin sijasta, kun ruotsia osaava voi aloittaa työt SEKÄ Ruotsissa ETTÄ Norjassa.
Tuttuni on ollut 20 vuotta Norjassa sairaanhoitajana, ja pääsi hyvin alkuun, kun osasi ruotsia -kiitos kouluruotsin. Ruotsi ja norja ovat kielinä erittäin läheistä sukua, joten oppiminen tapahtuu nopeasti.
Näin se menee. Kun on halua oppia uutta, niin silloin myös oppii. Kieli ei ole este, vaan mahdollisuus.
Kielitaito on valttia!
Med goda grunder i svenska lär man sig snabbt norska.
Juu, ja toisin päin. Siksi kannattaa opiskella mieluummin norjaa.
Med kunskap i svenska kan man jobba i både Norge och Sverige,
Totta, ruotsi antaa hyvän pohjan norjalle. Ruotsi on sitä paitsi koko Skandinaavian alueella ymmärretty kieli, joten ruotsilla on suuremmat markkinat.
Ruotsalaiset ja norjalaiset eivät pidä ruotsin kielestä.
Höpön, löpön.
Ids inte ljuga.
Siellä arvostetaan enemmän omia kieliä kuin meillä Suomessa.
Kun pohja on olemassa, kielen oppii nopeasti.
Mitä sillä on merkitystä. Itse en pidä suomen kielestä, koska ruotsi on 200% hyödyllisempi ja kansainvälistä mallia sanastollisesti ja kieliopinnollisesti, ja paljon parempi kuin enkku.
Sama kuin ruotsiin, menee norjaan, jonka osaajat ainakin etelässä ymmärtänee ruotsia, kun niiden telkkukin näkyy ainakin siellä hyvin. Voi olla, että ruotsilla pohjois-Norjassa pääsee monella alalla alkuun, mutta norja on eri kieli ja norjaa tulee opittua kuitenkin, ja vaikkei se hyödytäkään rahallisesti kuin vuosien myötä muuttaa Norjaan, ei siitä ole haittaakaan mennä suoraan (välittäjän kautta tai ilman), ja työttömiä Norjassa on hyvin vähän ja ongelmia vähemmän, ja suhteellisen rikas öljymaa, joka on plussaa, että joidenkin mielestä miinusta.
Se on tuo palkanmaksu Suomessa niin vaikeaa että matalapalkka aloita on lähdettävä muualla rahan perään.
Suomalaiset yrittäjät kaipaavat ulkomaista työvoimaa jonka tarkoitusperät ei jääne epäselviksi ,työttömien määrän ollessa erittäin suuri. Palkan suhteen alasajoa pitäisi ja on olemassa työväestön tarveharkinta jotta elinkeino rakenne ei rikkoutuisi ,vaan toimiiko se enää?
https://yle.fi/uutiset/3-12266659
Sairaanhoitajilla on kysyntää.
Tanskassakin on korkeammat palkat kuin meillä.
Olemme pulassa kohta jos palkat eivät meillä nouse.
Hyviä maita työilmapiiriltään.
Skall man förvärvsarbeta är Sverige, Norge och Danmark en god idé. Vill man företaga, är det bättre att rikta blicken söderut mot de Baltiska staterna. Språkkunskaper krävs givetvis i alla dessa länder så det är bara att plugga eller stanna hemma.
Kielitaito on valttia. Minä enemmän eri kielten taitoa, sen parempi.
Etkö vaihtaisi sen vaivan ja taidon lisäkoulutukseen paremmin palkoin? Osassa planeettaa sillä saa paljonkin lisää palkkaa, ja lisää tietoa alastaan. Koko EU ja maailma tarjoaa siihen hyvätkin mahdollisuudet, jos kieli luontuu, tosin.
Palkat ja usein myös työilmapiiri ovat parempia.
Det+är+väldigt+sällan+som+de+mest+eftertraktade+går+omkring+med+plakat+(gärna+på+kanelen+så+som+stuvarna)+på+torgen+och+kräver+fyrk.+De+mest+eftertraktade+har+redan+ett+bättre+jobb+eller+är+på+väg+mot+det+och+kan+väl+jobba+utomlands+som+bäst.
Dit flyttar de sjukskötare som nu säger upp sig ?
Hyvin mahdollista.
Suomesta lähtee paljon ihmisiä parempien palkkojen perään.
Juuri näin, on onni että meillä opetetaan ruotsia, sillä pärjää sekä Ruotsissa että Norjassa...
Glöm inte Finland och Danmark ur mängden.
Virossakin kai.
Hoitajat syystä tunsivat itsensä petetyiksi ja menivät lakkooon, eikä ihme jos muuttaisivat Ruotsiin tai Norjaan. Yli kaksi vuotta on yleisesti kiitelty hoitajien työtä raskaana korona-aikana, ja nyt kun pitäisi ihan ansaitusti nostaa heidän palkkojaan, niin kaikki olikin vain kaunista sanahelinää. Törkeää hoitajien väheksymistä.
Jassåå. Mängden sköterskor i jämförelse med övriga Norden pekar mot ineffektivitet av högre rang. Den korta sviten man hade inom sjukvården gav exakt samma sak i handen. Mycket tomgång, en aning jobb. Det finns ingen orsak att glorifiera ett så simpelt jobb som sjuksköterskornas jobb. Denna åsikt baseras på personlig erfarenhet inom yrket.
Hyvin pieni prosentti tilastollisesti on muuttanut minnekään. Ja hyödyn saa nykyään vasta vuosien päästä, mitä Norjaan tulee.
Moni kaipaa jo ihan parempaa työilmapiiriä.
Aivan totta; junttisuomalainen johtamistapa on karseaa.
Ikke riktigt å snakke bare om lönn. Helhet og kjöpekraft er som avgjör. Må inrömme, at kjöpekraft her i Norge ER sterkkere. Arbeidmiljö. Det er mye bedre her. God höst!
Pelkällä pakkoenglannilla ei noissa maissa pärjää, pitää osata maan kieli.
Tönkköenkkua osaa kaikki.
Kyl vaan on hyvä osata ruottia, sillä pärjää Norjassakin. Ja palkka aivan toista luokkaa kuin täällä...
Suomi tarvitsee omat hoitajansa itse
Kun ne on tähänkin asti pysynyt Suomessa, niin nyt kun palkat on nousemassa, pysyvät edelleen.
Inflaatio vaikuttaa vähän kaikkialla, tosin Ruotsissa on kruunu (10x euro tällä hetkellä) ja Norja on öljymaa, joka voi luoda sauman muutolle siitäkin syystä (jos vertailunsa niin paljastaa).
Euro on Ukrainan sodan aikana ollut dollarin tasolla, ja on siten noin -10% entisestä, vaikken tosin ole varma dollariin vaikutuksesta samaten, mutta hinnat on täällä noussut merkittävästi, ja ei vain energian hinnat, joka ei haitanne Norjaa.
Palkka on tärkeä kriteeri.
Hyvä asia, että työtä voi hakea myös ulkomailta.
Anställda flyttar västerut och företagare söderut. Vad blir kvar i Finland? Det ser man var sommar och var sommar ser sämre ut. Folk kan inte just så mycket som ett skit lägre i Finland. Man bör hela tiden förstå än det ena och än det andra, dessutom är faktureringen som från någon annan planet.
Bra att det endast är ert problem. Vettiga har sagt mårjens för länge sedan.
Kyllä! Ehdottomasti suomenkielisten sairaanhoitajien on luettava ruotsia, jotta he voivat mennä töihin Ruotsiin tai Norjaan. Sairaanhoitajapula Suomessa pahenee, jolloin joudumme maahantuomaan suomen kieltä (ja ruotsin kieltä) osaamattomia sairaanhoitajia Filippiineiltä ja muualta, eikä englannin kielen taitonsakaan aina häävi ole. Tämähän on siis oikea kuningasidea ja loistava pakkoruotsin peruste!