Tänä aamuna tein empiirisen lumenkolaus tutkimuksen Fiskars merkkisellä lumikolalla.
Koeala oli suorakaiteen muotoinen alue, jonka mitat olivat noin 3,5m × 15m eli reilu 50 neliömetriä.
Lumen vahvuus empiirisellä lumenkolaus koealalla oli 5-8 cm kevyttä pakkaslunta.
Kolasin alueen pituussuunnassa koska lumet oli kasattava alueen päätyihin.
Laskin, että noin 70 cm leveällä lumikolalla 3,5 leveä alueen kolaaminen vaati viisi kävelykertaa läpi kolattavan alueen.
Koska kolaamisen tarkoitus oli saada alue puhtaaksi lumesta, ei tietenkään jo talven mittaan syntynyttä polannetta poistamalla, vaan ettei alueelle jää lumiharjanteita joista taas polkeentuisi lisää polannetta ja epätasaisuutta joka taas haittaisi seuraavaa kolauskertaa.
Myös kolattavalle alueelle jäävä harjannelumi kulkeutuu kengissä auton ja eteisen matolle.
Kun alue oli lopulta lumiharjanteeton olin kulkenut alueen läpi päästä päähän 15 kertaa!
Eli olin kolannut 50 neliön alan sijaan 150 neliömetriä!
Lumikolan 70 cm leveys kutistui käytännössä vain reilun 23 cm teholliseksi työleveydeksi!?
Kuinka paljon tuhlataan aikaa ja energiaa joka ikisen lumisateen jälkeen taivaan tuuliin kun kylän ukot traktoreillaankin lykkivät lumikauhoillaan ja perälevyillään pihoja auki.
Mitä jos kaikki työt tehtäisiin kolmeen kertaan?
Pellotkin kynnettäisiin kolmeen kertaan ja leikkuupuimurilla ajettaisiin samat jäljet kolmeen kertaan.
Kaupassakin olisi kolme kassaa peräkkäin.
Että on siellä Fiskarssillakin suunnittelijat!
Koeala oli suorakaiteen muotoinen alue, jonka mitat olivat noin 3,5m × 15m eli reilu 50 neliömetriä.
Lumen vahvuus empiirisellä lumenkolaus koealalla oli 5-8 cm kevyttä pakkaslunta.
Kolasin alueen pituussuunnassa koska lumet oli kasattava alueen päätyihin.
Laskin, että noin 70 cm leveällä lumikolalla 3,5 leveä alueen kolaaminen vaati viisi kävelykertaa läpi kolattavan alueen.
Koska kolaamisen tarkoitus oli saada alue puhtaaksi lumesta, ei tietenkään jo talven mittaan syntynyttä polannetta poistamalla, vaan ettei alueelle jää lumiharjanteita joista taas polkeentuisi lisää polannetta ja epätasaisuutta joka taas haittaisi seuraavaa kolauskertaa.
Myös kolattavalle alueelle jäävä harjannelumi kulkeutuu kengissä auton ja eteisen matolle.
Kun alue oli lopulta lumiharjanteeton olin kulkenut alueen läpi päästä päähän 15 kertaa!
Eli olin kolannut 50 neliön alan sijaan 150 neliömetriä!
Lumikolan 70 cm leveys kutistui käytännössä vain reilun 23 cm teholliseksi työleveydeksi!?
Kuinka paljon tuhlataan aikaa ja energiaa joka ikisen lumisateen jälkeen taivaan tuuliin kun kylän ukot traktoreillaankin lykkivät lumikauhoillaan ja perälevyillään pihoja auki.
Mitä jos kaikki työt tehtäisiin kolmeen kertaan?
Pellotkin kynnettäisiin kolmeen kertaan ja leikkuupuimurilla ajettaisiin samat jäljet kolmeen kertaan.
Kaupassakin olisi kolme kassaa peräkkäin.
Että on siellä Fiskarssillakin suunnittelijat!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jatkoin lumenkolauksen roblematiikan ratkaisua ja päätin kokeilla robottiruohonleikkureiden aivoihin ohjelmoitua työtekniikka.
Aivoissani oli jo valmiina vuosikymmeniä sitten ohjelmoitu työalueen rajausohjelma, joka ei alueen ympäri kiertävää rajauskaapelia tarvitse.
Joten ohjelmoin aivoihini viisi lumen purkupaikkaa joista voin lingota traktorilumilingolla lumikarhot ja kasat taivaan tuuliin mahdollisimman vähillä ajokerroilla.
Laiton traktoriin lämmitykseen ja aloitin puhdistusrobottimaisen työskentelyn lumikolaa summittaen purkupaikalta toiselle työntäen.
Työnteko oli kyllä mukavaa kun ei tarvinnut orjallisesti seurata alueen reunoja tai muuten käyttää tekniikkaa jota käytetään esim. talon ulkovuorauksen teossa.
Eli missä lunta oli, siitä kolaa työnsin seuraavalle purkupaikalle.
Puolen tunnin kolauksen jälkeen alue alkoi vaikuttaa hämähäkin verkolta.
Keskeytin työn ja vein tupaan sylillisen polttopuita.
Nyt on tupa lämpiämässä, puuro keitetty ja syöty.
Jatkan vielä hetken tässä tuvansängyn päällä latautumista ja lähden jatkamaan robottimaista piha-alueen lumenkolausta.
Joskus teen ihmismäisen ja robottimaisen lumenkolauksen aikavertailun.
Mutta robottimainen lumenkolailu alkukokemuksen perusteella tuntuu oikein mukavalta ja mieltä rauhoittavalta.
Joo, kyllä se kannattaa huilata välillä.
Ei, vaan lähestyn asiaa oikeasta näkökulmasta, eli työntekemisen tehokkuudesta ja kustannuksista.
Joillakin on kuitenkin tärkeintä liika, joka syntyy lumikolauksessa. Mitä enemmän kävelee, sitä enemmän liiketta syntyy. Jos pitää muutenkin kuluttaa energiaa kävelyyn, niin miksei sitten kävelyttäisi lumikolaa joutessaan.
Liike nyt
50 nelion puhdistamiseen ei tarvitse traktoria, eikä lumilinkoa, lumikola riittää!
Urakan jälkeen voi ottaa rommikolat.
Tuo 50 neliömetriä oli koeala.
Koko lumityöalue on 4×1500 metriä, eli 6000 neliömetriä
Paljonko arvelet tuollaisen alueen kolaamisen vievän aikaa normaalilla kävelynopeudella ja 0,24 cm työleveydellä,
Kolan kippauksiin kulutettu aika mukaan lukien lumen vahvuuden ollessa 5-8 cm?
Jos metrin levyistä väylää auraa kilometrin, niin eikö siitä tule hehtaari aurattua. Ei sitä kilometriä kovin pitkään kävele, kun pitää kolan hieman poikittain, niin ei tarvitse välillä tyhjentää. 70 cm kolalla riittää käynti perillä, niin on hehtaari puhdasta väylää.
Jos kävelee 5km/50min, niin eihän siinä mäne kuin 20min, kun sen kolaa.
1000 metriä * 1 metri tuottaa 1000 neliömetriä. Hehtaari tarkoittaa 10000 neliömetriä. Neliönmuotoisena sivu on 100 metriä. Jos pitkä sivu on 1000 metriä, lyhyt sivu on 10 metriä.
Hyötyliikuntaa. Sitä kyllä arvostan. Tosin lumihommissa välillä jo mennyt hermo. https://youtu.be/I_B87mOZYTI tähän siis aura talveksi saa nähdä miten pelittää.