Hallitus jo kokeilee kuskitonta autoa

Suomi elää epidemian pahinta hetkeä kuin hidastetussa autokolarissa: Kaikki näkevät, ettei ratissa ole ketään.
Pandemian synkimmällä hetkellä Suomessa näyttää olevan ainakin kaksi eri toimintalinjaa. Eri viranomaiset esittävät vaatimuksia toisilleen, ja niistäkin monet ovat ristiriitaisia, jonkinlaista vastuunsiirtoa tai silkkaa osaoptimointia.

Siksi on hämmentävää, että Suomen koronajohtaminen on nyt alkanut muistuttaa makaaberia hidastettua filmiä törmäystestissä seinään ajavasta autosta. Strategian konepelti rutistuu, palaset lentelevät seinille ja kaikki näkevät, että ratissa ei ole ketään.
Läpi pandemian asetelman alla on kuplinut joukko ristiriitoja, joiden sovittelusta iso osa riitelystä kumpuaa.

Suomen pandemiajohtamisen suurin haaste on ollut, että vaikka ristiriita on perustavaa laatua, siihen ei ole hallituksen laatimissa strategioissa annettu selvää ratkaisua. Tuloksena on ollut jatkuva köydenveto siitä, kumpaan suuntaan säätäminen ”hallituksen neuvotteluissa” kulloinkin kallistuu.

Tällainen moniäänisyys tietysti kuuluu politiikkaan. Asetelman hankalampi seuraus on kuitenkin ollut, että THL, STM, kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet neutraaleista toimijoista köydenvedon osapuoliksi. Viime päivinä ne ovat nälvineet toisiaan yhä avoimemmin jopa julkisuudessa.

Tähänastisen surullisen huippunsa asetelma saavutti tiistaina, kun sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila syytti STT:n haastattelussa Uudenmaan kuntia ”tartuntatautilain mukaisen menettelyn noudattamatta jättämisestä” eli käytännössä lain rikkomisesta.

Presidentin esittämä korona-nyrkki jäi toteumatta pääministerin ylimieliseen vastustukseen.

Surkeaa katsomista demari osaaminen koronan hoidossa.Heillä aina tapana syyttää muita, mutta nyt ovat itse keskiössä, joiden tulisi asiaa hoitaa.