.
Yle Teksti-TV Sivu 100/1
601 PÄÄHAKEMISTO
www.yle.fi
Teksti-TV
112 Vanhanen puolusti palveluremonttia
114 Lipponen kiirehtii kuntauudistusta
111 Katainen: Taloudenpito retuperällä
--
mutta mitään ei tapahdu ? Kysymys on kansallisesta uhkaavasta hätätilasta, johon ajaudutaan, ellei päättäväisesti heti ryhdytä toimimaan asiassa yli puoluerajojen.
Aloite on maan hallituksella, koska se päättää
eduskunnalle annettavista esityksista ja päättää eri ministeriöissä tehtävistä kuntatalouteen vaikuttavista ratkaisusta.
Kuntatalouden jo talouskriisin partaalla olevaa tilannetta ei pystytä enää alhaalta ylöspäin ratkaisemaan kuin harvoissa tapauksissa. Sen aika meni ohi jo !
Yle Teksti-TV Sivu 100/1
601 PÄÄHAKEMISTO
www.yle.fi
Teksti-TV
112 Vanhanen puolusti palveluremonttia
114 Lipponen kiirehtii kuntauudistusta
111 Katainen: Taloudenpito retuperällä
--
mutta mitään ei tapahdu ? Kysymys on kansallisesta uhkaavasta hätätilasta, johon ajaudutaan, ellei päättäväisesti heti ryhdytä toimimaan asiassa yli puoluerajojen.
Aloite on maan hallituksella, koska se päättää
eduskunnalle annettavista esityksista ja päättää eri ministeriöissä tehtävistä kuntatalouteen vaikuttavista ratkaisusta.
Kuntatalouden jo talouskriisin partaalla olevaa tilannetta ei pystytä enää alhaalta ylöspäin ratkaisemaan kuin harvoissa tapauksissa. Sen aika meni ohi jo !
Vastaukset 25
Vanhimmat
pitäisi käynnistää välittömästi. 1/3 osa, eli
keskustan valtapoliittiset tavoitteet sotivat
kunta uudistusta vastaa. Keskusta pelkää menettävänsä kuristusotteen ja sen vuoksi vastuustaa, piittaamatta seurauksista. Seuraukset
tulee olemaan hirvittävät. Remontti tullaan tekemään samanlaisissa selkä seinää vasten.
.
selvittämään tilannetta velkojien (=veronmaksajien) etua valvomaan.
Tämä olisi oikea tapa edetä.
Kepu -ministeri Mannisen asettamaa työryhmää
vetää kepulainen jäsenkirjavirkamies -valtiosihteeri (niistä on muuten luovuttava). Sen
perusteella ei tapahdu muuta kuin jarrutusta sen suhteen, mitä todella pitää tehdä.
...niinä kahdeksana vuotena kun se maata hallitsi ?
Koska pelkkä teoreettinen ylhäältä ohjattu kuntien rajojen siirtely ei kuntien taloudellisia ongelmia ratkaise.
Espoolainen Jouko Niemelä kirjoitti taannoin Nykypäivässä: Jos kuntayksikön oikean koon voisi määrittää, se olisi Neuvostoliitossa jo keksitty, kun miljoonat insinöörit, talousmiehet ja tiedemiehet painivat kymmeniä vuosia näiden asioiden kanssa. Tälläinen teoreettinen optimijärjestelmähän olisi sama kuin se diktatuuri, jota Neuvostoliitossa kokeiltiin"
Kuntaliitosten vaikutuksia kuntien menoihin on myös tutkittu:
http://www.intermin.fi/julkaisu/kuntienyhdistyminen
Kunnat tehostavat varmasti yhteistyötään ja kuntaliitoksiakin tapahtuu, toteutus tapahtuu tarkkojen talous- ja palvelukyky laskelmien jälkeen länsimaisen demokratian ja kansanvaltaisen kunnallisen itsehallinnon hengessä.
.
on kysymys -valitettavasti.
Viittaaminen diktatuuriin on ihmisten tietoista loukkaamista keskustelussa, jossa aidosti ihmiset kantavat huolta Suomi -nimisen yhteiskunnan kehityksestä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Entisellä mallilla ei jatkossa pitkään pärjätä tai edessä on hyvinvointiyhteiskunnan romahdus ja sitä kautta monet muut kasvavat vaikeudet.
joka kohtaan, mutta nykyinen kuntajako taitaa
olla todellakin Venäjän vallan aikaa meille.
Olisi varmasti korkea aika, muuttaa se länsimaiseksi. Onneksi on vallalla alkaa olla
asiaan kypsyä ja sivistynyt suhtautuminen.
Tuon Impivaaralaisuuden tilalla..
...vaikutukset kuntien menoihin"
Ehditkö tutkailemaan tutkimusta käytännön elämästä ?
Ei "diktatuuri" ilmaisusta kannata suinkaan loukkaantua, tuolla sanalla Nykypäivässä kirjoittanut espoolainen Jouko Niemelä kuvaa ylhäältä ohjattua teoreettista mallia.
Mutta nyt voit tuoda esille omat laskelmasi, kuntien rajakylttien siirtelyn taloudellisista vaikutuksista ?
kuntahallinto heiluu, sillä poliittisilla päättäjillä alkaa olla huonot huosussa, kun tiedossa on nykykehityksen vakavat seuraukset.
Söör allun tapaisia henkilöitä tässä on kiittäminen, että ovat olleet pyyteettömästi poliittisten päättäjien kimpussa tällä vakavalla asialla.
.
kuntahallintoa ja -taloutta ymmärtäviä ihmisiä, mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä.
Viittaaminen tutkimuksiin, jotka eivät käsittele asian ydintä, on silmien sulkemista kehitykselle, mikä varmasti Suomea odottaa, jos mitään ei tehdä.
Eikö sinulla tuon tarkempia lukuja ole esitettäväksi - tämäkö se on sitä "pyyteettömyyttä ?
Yksiköiden suuruus ei todellakaan ole autuaaksi tekevää.
Kaikki tiedämme HUS:in tehottomuuden tai maakunnalliset palo- ja pelastustoimen yksiköt, joissa kustannukset nousivat ja palvelut heikkenivät.
Kuntatalousvertailun mukaan Helsingin ja 214 pienimmän kunnan asukasluku on kutakuinkin sama. Kuitenkin toimintakulut pääkaupungissa olivat 3,1 miljardia euroa, kun ne olivat 214 pikkukunnassa yhteensä 2,3 miljardia euroa. Henkilöstökuluja oli pääkaupungissa 0,3 miljardia euroa enemmän.
.
mene kaaliin, niin ei mene.
HUS:n vertaaminen asiassa ei ole oikein, kun
puhutaan niistä kohta 200 persaukisesta (kepu)-kunnasta.
HUS:sia käyttää koko valtakunta, Uudenmaan lisäksi. Oliko uutinen.
Mutta haasteltakaa asioista tietäviä, niin tämä
tietämättömyytenne saa edes jotain ymmärrystä.
Vertailu HUS´iin on yhtä todella naurettava.
Ogelman ydin on ne 200 kepukuntaa ja niiden
kalleus. Mutta ainahan on näitä "omaan pakkiin
kusekelijoita ja omien puiden takaisin metsään
katelijoita". Kepulaisilla on kyseessä valta ja vaikutus kuntien kautta, että asiasta keskustelu
on mahdotonta. Vasta kysymyksenä voi esittää, että mistä riittää rahat nykyisen rakenteen yllä
pitoon?? Tulee vähän vastauksia..
Kuntatalousvertailun mukaan Helsingin ja 214 pienimmän kunnan asukasluku on kutakuinkin sama.
Kuitenkin toimintakulut pääkaupungissa olivat
3,1 miljardia euroa, kun ne olivat 214 pikkukunnassa yhteensä 2,3 miljardia.
Henkilöstökuluja oli Helsingissä 0,3 miljardia euroa enemmän
Huomaa todella, ettet ymmärrä asiasta mitään. Kysymys on pitkälle siitä, mitä kuntalaiset noilla rahoilla saavat. Nuorisossa on tulevaisuus! Kuinka moni noista kunnista pystyy tarjoamaan lukiopalvelut omassa kunnassa. Helsinki tarjoaa erilaisia lukiopalveluja: Nuori voi valita useista erikoistuneista lukioista juuri sen joka tuntuu parhaalta omien lahjojen ja halujen kannalta. Puhut henkilöstökuluista, mutta unohdat samalla tuotot kokonaan. Eihän teillä siellä Pönttövuoren takana tietenkään ole Lappu- Liisoja lisäämässä kulurakennetta!
koska muissakin maissa pääkaupungeissa kustannustaso on kalliimpi kaikissa asioissa.
Helsingin päiväväkiluku normaali työpäivänä
nousee n. 800 000 tasolle, kun asukkaita kuitenkin on n. 500 000.
Monenlaisen infran ylläpito pääkapungista johtuen tuo kustannuksia, joita joita Impivaaraalla ole.
Oikea kysymys on, tarvitaanko niihin 200 kuntaan
200 eri kuntahallintoa kymmenine tuhanisine virkamiehineen, kun vastaavalla asukasmäärällä Stadissa pärjätään yhdellä hallinnolla. Bonjaaks sä tätäkään ?
Toisiko kuntaliitos lappuliisat Pihtiputaalle ?
Lukio siellä onkin.
Tutustu myös Varsinais-Suomen pikkukuntiin; ne pystyvät tuottamaan kuntalaisilleen parempia palveluita halvemmalla kuin suuret kaupunkinaapurinsa.
.., jos se liitettäisiin Ouluun!
Kerrotko meille mitkä ovat hallintokulujen osuus kuntien kaikista menoista ?
...jokatapauksessa hallintokulut Helsingissä ja muissakin suurissa kaupungeissa ovat asukasta kohti laskettuna suuremmat kuin pikkukunnissa.
.., jos muillakin kunnilla olisi varaa samaan kuin Helsingillä?
mistäs rahat ja työpaikat (yritykset työllistämään).
Meitä suomalaisia kun on vain 5,2 milj. ja
emme ole pakkoasutettuja olleet (enää..).
julkistalouden rahoitukseen mallissasi, jossa mitään ei tehdä ja pankolla makaamista ylläpidetään.
Kerro myös, mistä työvoima moninkertaisen palveluorganisaation ylläpitämiseen
?
Kerro myös, mistä uusia veronmaksajia näihin muuttotappiokuntiin.
Kerro kaikille nyt.
Itä-Suomessa alkaa olla kohta riippuvuus idästä
tällä menolla, että päivittäistavarakaupat pysyy pystyssä.
Missä vastaukset viipyvät.
Vastauksia ei ole kuulunut kohta
10 vuoteen näihin samoihin kysymyksiin.
...
jos 4-5 köyhää kuntaa liittyy yhteen. Muutama
virkamies vähemmän, palvelut heikkenee, välimatka palveluihin pitenee. Entä parantaako se yrittäjän asemaa, entä maatalouden. Mitenkä
käy työttömälle, kun työvoima- ja sosiaalitoimistot siirtyvät kauemmas ja kulkuneuvoa ei ole, ei edes yleistä?
Siitähän on kysymys.
Kuka tuottaa ne palvelut, kun kuntien palkollisista siirtyy melkoinen määrä eläkkeelle
lähivuosina.