Sähkönkulutuksen laskeminen miten?

Juu, kiinostaisi vain tietää kauan toi jouluvaloketju palaisi jos sen kytkisi suoraan virtapankkiin. https://www.aliexpress.com/item/4000109593335.html tollanen valo. Mietteissä laittaa sähköttömään kohteeseen.

Kyseessä oli iPadin laturi millä noi lukemat otin, pelkkä laturi kytkettynä näyttää 0.

Mitenkäs tarkasti USB:n kytkettävät mittarit näyttäisi eri USB laitteiden kulutuksen?

Anonyymi kirjoitti:

Juu, kiinostaisi vain tietää kauan toi jouluvaloketju palaisi jos sen kytkisi suoraan virtapankkiin. https://www.aliexpress.com/item/4000109593335.html tollanen valo. Mietteissä laittaa sähköttömään kohteeseen.

Kyseessä oli iPadin laturi millä noi lukemat otin, pelkkä laturi kytkettynä näyttää 0.

Mitenkäs tarkasti USB:n kytkettävät mittarit näyttäisi eri USB laitteiden kulutuksen?

Lue lisää

Eikös kokeilemalla selviäisi?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös kokeilemalla selviäisi?

Hakkuri-tasurin hyötysuhde on yleensä varsin korkea, jos siitä ei oteta maksimivirtaa: Joku 85..jopa 95% on ihan realistinen. Voisi arvioida 2.1W:sta hakkuri ottaisi 0.1W?
Toisaalta tuon mittarin näyttämä "power-factor" saadaan laskemalla U*I/W noista ylemmistä arvoista, joten ei oikein selvinnyt, mitä se tarkoittaa..

Anonyymi kirjoitti:

Hakkuri-tasurin hyötysuhde on yleensä varsin korkea, jos siitä ei oteta maksimivirtaa: Joku 85..jopa 95% on ihan realistinen. Voisi arvioida 2.1W:sta hakkuri ottaisi 0.1W?
Toisaalta tuon mittarin näyttämä "power-factor" saadaan laskemalla U*I/W noista ylemmistä arvoista, joten ei oikein selvinnyt, mitä se tarkoittaa..

Lue lisää

Näissä elektroniikkalaitteissa, missä ei ole varsinaista induktiivista loistehoa, se tarkoittaa ottovirran suhdetta perustaajuisen jännitteen aaltomuotoon.

Anonyymi kirjoitti:

Hakkuri-tasurin hyötysuhde on yleensä varsin korkea, jos siitä ei oteta maksimivirtaa: Joku 85..jopa 95% on ihan realistinen. Voisi arvioida 2.1W:sta hakkuri ottaisi 0.1W?
Toisaalta tuon mittarin näyttämä "power-factor" saadaan laskemalla U*I/W noista ylemmistä arvoista, joten ei oikein selvinnyt, mitä se tarkoittaa..

Lue lisää

Ei ole! Tässä on jotain mittauksia: https://www.righto.com/2012/10/a-dozen-usb-chargers-in-lab-apple-is.html
Siis tyhjäkäynnillä veivät 200 mW molemmin puolin ja täydellä kuormalla hyötysuhde 63-80%.

Sitten katsoin vielä TI:n jutun USB-latureista. Siinä päästiin parhaimmillaan 84%. Paras hyötysuhde täydellä virralla. Tuosta aleni ensin loivasti sitten 0,5 A eli 2,5 W kohdalla jo varsin jyrkästi. Tuossa kohtaa hyötysuhde parhaimmillaan 78% 230 V tulolla. Alle 0,5 A ei edes näytetty.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole! Tässä on jotain mittauksia: https://www.righto.com/2012/10/a-dozen-usb-chargers-in-lab-apple-is.html
Siis tyhjäkäynnillä veivät 200 mW molemmin puolin ja täydellä kuormalla hyötysuhde 63-80%.

Sitten katsoin vielä TI:n jutun USB-latureista. Siinä päästiin parhaimmillaan 84%. Paras hyötysuhde täydellä virralla. Tuosta aleni ensin loivasti sitten 0,5 A eli 2,5 W kohdalla jo varsin jyrkästi. Tuossa kohtaa hyötysuhde parhaimmillaan 78% 230 V tulolla. Alle 0,5 A ei edes näytetty.

Lue lisää

Riippuu varmaankin topologiasta? Tyhjäkäynnillä olevan hakkurin perässä ei ole kuormaa, joten sen ei tarvitse tuottaa kuin tyhjäkäyntijännite. Tämä on siis käytännössä ulostulokondensaattorin esto suuntaisen diodin vuotovirran kumoaminen. Jos nyt hakkuri vie ilman kuormaa 200mW - no, se ei sitten ole enää tyhjäkäynnillä toimiva hakkuri vaan siinä on mukana jotain muutakin?
https://www.electronicdesign.com/tools/learning-resources/engineering-essentials/article/21190413/switchmode-power-supplies-for-beginners-an-efficiency-primer-part-1
Teorian mukaan siis hakkuri, jossa ei ole kuormaa, hyötysuhde on jopa yli 93% luokkaa - mutta joku toinen topologia voi olla heikommalla tasolla. Tämä lähtee sitten nopeasti putoamaan kuitenkin tästä arvosta induktiivisten häviöiden johdosta. Suunnittelussa maksimivirta ja jännite valitaan ja sen perusteella järkevästi mitoitettu muuntaja, jossa induktanssit eivät pääse saturoimaan magneettikenttiään. Tämän jälkeen päätetään hyväksyttävä rippeli eli DC-jännitteen aaltoilu ja yhdessä maksimikuorman kanssa saadaan määritettyä tämän perusteella toimintataajuus - tosin sekin voi olla vaihtuva.
Käytännön hakkureissa, voi sitten olla esim. suojakomponentteja, jotka estää esim. virran nousun yli 5V tason toision puolella - jokin zener-diodi. Tällöin hakkuri mitoitetaan jännitteelle ja asetetaan zener esim. 5.1V. Ainoa vaan, että se vuotaa jo hiukan 5V jännitteellä. Tämä voi kuitenkin stabiloida hakkurin jännitteitä, joten sen annetaan olla - 0.2W hukkateho ei ole kovin iso. AC-hakkureissa jännite tuppaa aina nousemaan, koska jännite pumppaa edes takaisin.
Sanoisin silti, että 80% hyötysuhde on erittäin huono, mutta ilmeisesti riittävän hyvä, jos tehoa otetaan vain n. 2.5W. Yleensä noissa on minimoitu komponenttimäärää eikä suinkaan hyötysuhdetta.. Suurin syy käyttää hakkuria taitaa olla se, että muuntaja voi olla erittäin pieni. Se tarvitaan lähinnä erottamaan verkkovirta jolloin kierrosmäärä voi olla pieni ja varsinainen jännitteen pudotus tehdän sitten vaikka tyristorilla.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu varmaankin topologiasta? Tyhjäkäynnillä olevan hakkurin perässä ei ole kuormaa, joten sen ei tarvitse tuottaa kuin tyhjäkäyntijännite. Tämä on siis käytännössä ulostulokondensaattorin esto suuntaisen diodin vuotovirran kumoaminen. Jos nyt hakkuri vie ilman kuormaa 200mW - no, se ei sitten ole enää tyhjäkäynnillä toimiva hakkuri vaan siinä on mukana jotain muutakin?
https://www.electronicdesign.com/tools/learning-resources/engineering-essentials/article/21190413/switchmode-power-supplies-for-beginners-an-efficiency-primer-part-1
Teorian mukaan siis hakkuri, jossa ei ole kuormaa, hyötysuhde on jopa yli 93% luokkaa - mutta joku toinen topologia voi olla heikommalla tasolla. Tämä lähtee sitten nopeasti putoamaan kuitenkin tästä arvosta induktiivisten häviöiden johdosta. Suunnittelussa maksimivirta ja jännite valitaan ja sen perusteella järkevästi mitoitettu muuntaja, jossa induktanssit eivät pääse saturoimaan magneettikenttiään. Tämän jälkeen päätetään hyväksyttävä rippeli eli DC-jännitteen aaltoilu ja yhdessä maksimikuorman kanssa saadaan määritettyä tämän perusteella toimintataajuus - tosin sekin voi olla vaihtuva.
Käytännön hakkureissa, voi sitten olla esim. suojakomponentteja, jotka estää esim. virran nousun yli 5V tason toision puolella - jokin zener-diodi. Tällöin hakkuri mitoitetaan jännitteelle ja asetetaan zener esim. 5.1V. Ainoa vaan, että se vuotaa jo hiukan 5V jännitteellä. Tämä voi kuitenkin stabiloida hakkurin jännitteitä, joten sen annetaan olla - 0.2W hukkateho ei ole kovin iso. AC-hakkureissa jännite tuppaa aina nousemaan, koska jännite pumppaa edes takaisin.
Sanoisin silti, että 80% hyötysuhde on erittäin huono, mutta ilmeisesti riittävän hyvä, jos tehoa otetaan vain n. 2.5W. Yleensä noissa on minimoitu komponenttimäärää eikä suinkaan hyötysuhdetta.. Suurin syy käyttää hakkuria taitaa olla se, että muuntaja voi olla erittäin pieni. Se tarvitaan lähinnä erottamaan verkkovirta jolloin kierrosmäärä voi olla pieni ja varsinainen jännitteen pudotus tehdän sitten vaikka tyristorilla.

Lue lisää

Tuossahan puhutaan DC-DC hakkurista. 230 V->5 V hakkurista tulee omat häviönsä.

Ilman kuormaa hyötysuhde on tietysti 0%. Pienellä kuormalla hyötysuhde on surkea, koska se tyhjäkäyntiteho menee edelleen.

DC-DC buck hakkureita olen suunnitellut ja rakentanut. Niillä kyllä pääsee 95 % hyötysuhteeseen, tosin ei aivan pienillä kuormilla. Mutta nyt oli kyse verkkovirta USB-laturista, joka on halpa ja vaatii tasasuuntauksen sekä reilun jännitteenlaskun.