Rakkaus alkaa sillä, että sitä ei aluksi hyväksy.

NIIN ONKIN,, mutta kamalaa kun se loppuu toisen puolelta. Se repii sielun kahtia

Alku aina vaikeaa https://youtu.be/m1jPHNmwEBY

Se syö sisältä. Noinko sinäkin koet?

Kyllä se vähän niin, kuin noin menee, Mutta kyllä se kielletään piste!

Itse itsellesi sen helvetin teet. Sitä ruokit ajatuksin sanoin ja teoin. Maailmankaikkeudessa yksikään varattu ei ole vapaa sinulle. Hanki oma elämä. Kun sen saat,taistelet elämästäsi niitä vastaan jotka siihen yrittää kuin sinä aikoinaan tunkeutua. Muista,sitä saat mitä nyt tilaat.

Jumala varjelee niitä, jotka tahtovat, varattuja kaipaamasta. Elämä on todella lyhyt. Kaikki ovat ihan kohta kuolleita. On toki kiva ajatella että ehkä saisi olla sen kanssa jota kaihoisasti ajattelee. Yksinäisyys ja kurjuuskin ovat hyviä opettajia, jos sielussa ei ole katkeruutta. On paljon kerrottavaa jos löytää ja saa joskus sen kenelle tahtoo kaikesta kertoa.

Rakkauttaan ei unohda, vaikka se meneekin ohi. Se jää taustalle kummittelemaan. Näkemisessä on sen arvo. Milloin jälleen kohtaan hänet, jota aina kumminkin kaipaan?Liekkimeressä elämme molemmat, kuin haaveisiimme pukeutuneet. Mikään ei ole, kuin ennen. Mikään ei saa olla, kuin oli ennen. Hän on nyt minun ja tästä asiasta ei neuvotella. Se siis jääköön!

Höpö höpö

Luin ensin että raskaus alkaa sillä ja totta tosiaan, sinähän kuvailet raskautta tuossa.

Olen kokenut tuon. Ei hän ollut varattu, kuin itselleen. Luulin, että saan häneltä rakkautta, kun vaan itse rakastan. Ei se mennyt ollenkaan niin. Elämä on joskus todella julmaa. Mutta vaatii joskus paljon tuskaa, että löytää yhteyden itseensä.

Kauneus on lahja 😂🤣😅 sille, joka sen löytää..

Lea Laven kuvaa laulussaan "Rakkaus" minusta aika hyvin tuon asian. Lean ääni on huikean hieno. Kuunnelkaapa ystävät.

Kun sen kieltää se kaikuu muistoissa ja jää taka-alalle. Lymyää piilossa ja tulee taas kohdatessa silmille, tai unohtuu kokonaan.

Riutuva rakkaus pahinta 😏

Aloittaja, hyvin kirjoitit rakkaudesta. Sinkkuja on paljon, ei tässä varattuja tarvitse kaivata, turhaan olette jotkut huolissanne.

Rakkaus on ihanaa, kun sille saa vastakaikua. Yksipuolinen rakkaus taas hajottaa sinut💔

Rakkaus alkaa siitä hetkestä kun ymmärtää että tuossa se on se henkilö jota olen kaivannut koko elämäni. Joka tuo sen tunteen että tähän minä kuulun hänen viereensä. Tässä minun on hyvä olla, tässä minut hyväksytään ja voin olla oma itseni .Tämä on se ainoa henkilö joka tekee minusta kokonaisen ja täydentää minua . Tämä ihminen ymmärtää ja välittää. Yhdessä olemme me.

Se on vähän noloa jos kuvittelee rakkaudeksi tilannetta jossa korkeintaan pinnallisesti tuntee toisen. Vuosien päästä se tuntuu todella nololle. Eri asia on jos miehen tai naisen kanssa on ollut jotain,jossa molemmat on jo osoittaneet sen kiinnostuksen ja hyväksynnän läheisissä merkeissä kunnolla. Ei kai rakkautta ole vielä lyhytkään parisuhde, se tulee vasta kun se tulee. Näin ajattelen. Ja tuo epätoivoinen rakkaus, mitä palstalla viljelette on vaan elämänne haaskausta, ja pakoa jostain menneestä, tai omista monista, epätyydyttävästä suhteesta jossa on tullut jätetyksi siten, ettei toinen sitä sano ääneen. Ja vielä pssst. Ei kannata ihan keneen tahansa rakastua, se voi olla maailman musertava kokemus, kun/jos alkaa paljastua omille arvoille vastaisia asioita, joita ei millään voisi uskoa. Ei se toisellakaan ole helppoa, jos toinen huutaa rakkauttaan, vaikka ei tunne. Ja etenkin jos on tiettyjä asioita menneessä. Ja nyt joku voi sanoa että menneet on menneitä. Mutta kuten sanottu, elämässä voi käydä miten vain, voi jäädä tunteidensa kanssa vangiksi todella väärään ihmiseen liian pitkäksi aikaa ja seuraavaksi taso tippuu vielä alemmas ja vielä alemmas.... siinä sitä on epätoivon kierrettä kerrakseen kun kanelipullassa.

Laulun sanoja nämä, kopioitu kappaleesta - en kerro mistä, tunnistan. Voihan vedätys.