Yritin ottaa susta selvää ja et mielestäni ole kovin herkkä ihminen, mutta voihan olla sisin hellänä jostain tuntemattomasta syystä. Tai sitten en ymmärrä sua, en vain tunne. Sitten tulen minä raastinraudalla ja tulee törmäys, jota et handlaa enää. Me molemmat ollaan jästipäitä ja jollain lailla sekoilijoita. No, sellasta se on. Pidän susta silti liikaa.
Olen sulle kai liian karkea, nainen
Anonyymi
31902
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Pus
En ole sekoilija, tietämättä mitä tällä tarkoitat.
Seurasi saa minut sykkimään ja sekoan täysin
https://youtu.be/58dfIjMSok4
Kerro vähän vihjeitä, kenelle viestisi menee?
Olen herkkä, mutta haluan ottaa hänestä selvää ja vielä sen aika koittaa. Ehkä aika ei ollut vielä oikea. Eniten toivoisin hänen laittavan suoraa viesti, kysyisi edes kuulumisia. Mun aloittamat small talkit ei pitkälle vieneet.
Jos viesti tulee, niin se on sitten joltain toiselta mieheltä.
Aivan ihana aloitus joltain mieheltä. <3
Ollaan ollaan joo.
Muttei Nyt jaksais kinastella.
Yritän puhua jotain mutta senat jiä jotenniin pyörimään tuntemattomaan.
Mut, tuli mieleen ( luota tähän puhhewseen nyt) lukiosta opittu puhe sisimmästä siästä.
Sinne kuuluu se tuntematon.
Kai se oli sitä jos luulin olovani herkkä.
Näitä on puhuttu kovin vähän Poikien kanssa .
Ei silloin ollut aihetta viälä puhua jostakin vasta opitusta.
Ovat nimittäin hiljaisia tietoja nämä tälläiset, koska harvoimpa sitä koulussa puhhuu .
Sillälailla , tunneilla.
Ohi männee muutkin asiot helposti, kun oli elämässä jo paljon muutakin.
Nyttemmin on kuitenniin oma sisin tärkein ,,,,,
Et todellakaan tunne minua.
Sovitaan nyt sitten niin. Ja jos näin, niin et sinäkään.
Hyvä lähtökohta tutustua.
En väitä tuntevani. Aikaa vaan on kulunut liikaa, että lähtökohta olisi edes välttävä.
Oon mä aika herkkäkin aistimaan kusetusta
Millä lailla jästipäitä?
Oletko liian karkea, en tiedä. Tykkään sinusta sellaisena kuin olet. Mutta sitä mietin, voiko tykätä liikaa? Itse tykkään sinusta paljon ja oikeastaan se tuntuu aika kivalta. Tietysti aika paljon on jännitteitä ja välillä ärsyttääkin.
Et tunne minua, enkä minä sinua. Kaikki on vielä täysin lapsen kengissä meidän välillä.
Joskus olen herkkä ja hellä, joskus mennään telaketjuilla routaista tietä..kumpikin sujuu tilanteen mukaan.
En koskaan odottanut sinulta muuta, kun inhimillisyyttä. Olit aina mielestäni läsnäoleva ja harvinaisen eläväinen.
En itsekkään ole mikään sosiaalinen supermenestyjä, enkä semmoista muiltakaan odota, kunhan vaan on suht rehellinen ja hyvät mielessä..
Tärkeätä muistellen n ❤
Mulla on hyvä sydän, vaikka ulkokuori näyttää joskus muuta. Erityisesti sua kohtaan se on hellä ja herkkä, kaikesta huolimatta.
Kissan viikset ja koiran häntäkarvat.
Niin sanot sinä, mutta mitä sanoo hän.
Hän tulee sanomaan samaa, jonkun ajan kuluttua.
Niin, sen huomasi jo pitkän aikaa sitten, et varmaan itse huomannut, että rekisteröin välittämisesi, mutta niin tein.
Kauniisti sanottu, näin minä sanon.
Välillä herkkyys meidän kahden välillä on kuin merta repivä hyökyaalto, se nousee ilmaan ja sitten kaatuu tunteisiin, luoden kovia tyrskyjä ja melkein hukuttaen laivamme. Miten mikään voisi olla silloin helppoa meidän välillämme?
Ei kulu päivääkään, etten ajattelisi sinua.
Kauniita sanoja. Niin toivon, että olisit tällä kertaa hän. Tuttuja piirteitä noissa ajatuksissa, mutta niin varmaan sopii monen muunkin tilanteeseen.
Ehkä olenkin hän, ehkä en, mitä sillä on niin väliä jos sanani ruokkivat sieluasi merihädässä;)
Hän, ketä itse muistelen, on aina lähellä omaa sieluani, on sitten missä vaan. Kyllä hän sen varmaan itsekkin tietää, jos vain luottaa siihen yhteiseen tunteeseen. Ei se minullekkaan sina niin helppoa ole ollut. Emme koskaan päätyneet edes yrittämään, aika ei ollut meidän. Ehkä ei koskaan olekkaan, mistä minä sen tietäisin onko niin tarkoituskaan.
Kun on kokenut sen läheisyyden kosketuksen puolin toisin, ei millään muulla, ei ajalla eikä toisilla ihmisillä, ole siihen syvyyteen koskemista. Mitä siitä seuraa, ei ole enää oleellista.
Luotan siihen, et hän sen vielä ymmärtää, vaikkakin vuosien päästä, että todella olin hänen kanssaan, edes sen pienen hetken.
Sitä tietää silloin aina, että jossain on hän, se joka oli sinun puolellasi, eikä koskaan enään ole yksin.
Nämä ovat minun sanojani; heijasteita, muistoja, sielun hymyilyä kirjainten kautta kokemattomiin taivaisiin, hän oli minun muusani ja tulee aina olemaan🌞
Älä viitsi tehdä ainakaan tämän palstan perusteella mitään luonnetulkintaa. Kaikki kuulostaa niin samalta.
Itsestäni voin sanoa, että olen herkän tunteellinen mutta vahva. Mikään ei ole liian karkeaa mulle.
Mulle tulee ainakin täällä törmäys vain sitä kohtaan, kun näen perusteettomia syytöksiä ja perustelematonta mustamaalausta. Koko ajan väitetään asioita, joille ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ja se väittäjä tietää sen myös, yritys onkin vaan ärsyttää. Kyllä tämä aika sekopäitten hallussa on koko saitti.
Kirjoita omalla henkilöllisyydelläsi.
Missä yritit ottaa selvää ja miten?
Miten yritit ottaa selvää? Tiesin erään henkilön jonka kanssa kaikki sujui liian sulavasti, sanaton yhteys ja tunne, sitten alkoi yhteystörmäysten sarja joka johti siihen ettemme ole enää yhteydessä. Pidän hänestä silti, enää en kuitenkaan mieti häntä päivittäin.
Kummallista, että se voi joskus mennä tuohon pisteeseen. Joskus menee silti. Niin kävi meille. Surullista, sillä pidän häntä suurenmoisena ihmisenä. Jos tunnen hänet oikein.
Olen surullinen mutta samalla onnellinen, tuota tunnetta välillämme en olisi muuten kokenut.
Mä en osaa määritellä sitä, olenko herkkä vai vahva. Varmaan molempia, riippuen tilanteesta. En nykyään enää yritä olla mitään, mitä en ole. Se on sitä mun herkkyyttä ja vahvuutta.
Älä anna vahvan ulkokuoren hämätä. Olen ihan pehmee sisältä. Ja varovainen, en ehkä niinkään herkkä….vain varovainen. Tykkään susta ihan liikaa!
Kuulostaa niin hyvältä. Nuo sanat haluaisin kuulla häneltä.
Vahvaa ja varovaista naista on hyvä lähestyä määrätietoisella hellyydellä, mutta ei kannata karsia turhaa rouheutta… ainakin omalla kohdallani se olisi ainoa oikea tapa päästä pinnan alle