Läheiseni kuoli puolitoista kk sitten. Siitä lähtien on olo ollut melko surkea. Olisiko tämä tapahtuma voinut laukaista masennuksen? Päivät menee lähinnä televisota katsoessa ja nukkuessa joskus yli 12 tunnin yöunia. Unirytmi on aivan sekaisin; nukkumaan 4 aikoihin ja hereille joskus kahden kolmen aikaan iltapäivästä. Kello on aina puolenpäivän aikoihin soimassa, mutta en millään jaksa herärä "niin aikaisin". Ystäviä näen silloin tällöin, vaikka mieli tekisi olla vain yksin. Itken joka päivä, mutta koko ajan vähemmän, nykyään vain lähinnä ennen nukkumaanmenoa. Itsemurha on käynyt mielessä (mutta eiköhän jokainen sitä ole joskus ohimennen ajatellut) vaikka en sitä vakavasti harkitse. Onko tämä vain tavallista surutyötä, vai pitäisikö lähteä hakemaan apua?
masennusta vai kroonista surua?
sharon
3451
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä ei pitäisi neuvoa, mutta suomalaisten suosituin masennuslääke on kossu. Älä kokeile, jos se sinusta tuntuu väärältä.
Teet varmasti normaali surutyötä vielä. Voisit alkaa muuttaa elämänrytmiäsi. Laita kello herättämään ja lähde ulos lenkille. Se on parasta lääkettä. Itke aina kun tuntuu sille. Se parantaa. On mielestäni liian aikaista päätellä onko sinulla masennus.
en näeeroa krronisen surutyön ja masennuksen välillä. Jos sinusta tuntuu, että tarvistet apua esim lääkkeistä niin mikset hakisis ,sellaisia avuksi? Kerro lääkärille taustat ja kuvaa nyk helvetillinen olotilasi