Olen eronnut vuosi sitten 10-vuoden parisuhteesta. Ensimmäistä kertaa eron jälkeen koen vahvaa ihastumista kehenkään. Tämä mies on itse hiljattain eronnut eikä ole valmis mihinkään. Haluaa että olemme ystäviä, viestittelemme päivittäin, näemme kerran tai pari viikossa. Välillä päätyy luokseni yöksi ja ottaa kainaloon. Antaa läheisyyttä ja hellyyttä, seksi on upeaa (molemmat a bit kinky ja siinä kun on yhteys niin huhhuh 💥).
Ongelma on siinä että minä haluaisin enemmän. Hän sanoo ettei ole valmis. Tätä jatkunut jo useampi kuukausi. Ei kuitenkaan tapaile muita. Ei halua että minä tapailisin muita. Eikä mua varsinaisesti kiinnostakaan. Viihdyn oikein hyvin itsekseni. Pyysin tässä hiljattain pientä aikalisää, että saisin hieman päätäni ja tunteitani kasaan. Ettei oltaisi hetkeen yhteyksissä. Meni pari päivää ja hän otti yhteyttä..
Meidän välillä on hieno kemia, meillä on tosi paljon yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Olemme jo puhuneet että tapahtuu mitä tahansa haluamme olla ystäviä. Yhdessä ollessamme meillä riittää juttua ja naurua aamuun asti. Kaikkiaan minusta aivan upea persoona ja hän ajattelee minusta samoin. Silti mietin että enkö vaan riitä ?
Voiko pelkät ulkoiset tekijät jarruttaa tässä ? Itse pidän huolta itsestäni, urheilen, olen tumma, kaunis ja näyttävä nainen jolla on kuitenkin erittäin lempeä luonne ja arvot ja positiivinen habitus joka heijastuu myös ympärilläni oleviin ihmisiin. Hän hieman renttumainen, epäsiisti, ei urheile ja tuntuu omaavan pelkästään huonoja parisuhteita ja exiä jotka ovat olleet ilkeitä tai muuten vain sekaisin. Välillä tuntuu olevan ihan ihmeissään siitä että minä olen se joka antaa hänelle hhuomiota, menee jopa lukkoon siitä. On kuulemma niin tottunut siihen että hän ei saa naiselta mitään. Ylipäänsä tausta koulukiusattunakin ja näistä siis huono itsetunto.
Silti mietin että kannattaako hyvää odottaa vai olenko tässä vaan terapeuttina hänelle ?
Osaako kukaan hänen asemassaan oleva kertoa minulle jotain mikä saisi ymmärtämään hänen käytöstään paremmin ? Jaksamaan vierellä vaikka en koe saavani takaisin tarvitsemaani.
Ongelma on siinä että minä haluaisin enemmän. Hän sanoo ettei ole valmis. Tätä jatkunut jo useampi kuukausi. Ei kuitenkaan tapaile muita. Ei halua että minä tapailisin muita. Eikä mua varsinaisesti kiinnostakaan. Viihdyn oikein hyvin itsekseni. Pyysin tässä hiljattain pientä aikalisää, että saisin hieman päätäni ja tunteitani kasaan. Ettei oltaisi hetkeen yhteyksissä. Meni pari päivää ja hän otti yhteyttä..
Meidän välillä on hieno kemia, meillä on tosi paljon yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Olemme jo puhuneet että tapahtuu mitä tahansa haluamme olla ystäviä. Yhdessä ollessamme meillä riittää juttua ja naurua aamuun asti. Kaikkiaan minusta aivan upea persoona ja hän ajattelee minusta samoin. Silti mietin että enkö vaan riitä ?
Voiko pelkät ulkoiset tekijät jarruttaa tässä ? Itse pidän huolta itsestäni, urheilen, olen tumma, kaunis ja näyttävä nainen jolla on kuitenkin erittäin lempeä luonne ja arvot ja positiivinen habitus joka heijastuu myös ympärilläni oleviin ihmisiin. Hän hieman renttumainen, epäsiisti, ei urheile ja tuntuu omaavan pelkästään huonoja parisuhteita ja exiä jotka ovat olleet ilkeitä tai muuten vain sekaisin. Välillä tuntuu olevan ihan ihmeissään siitä että minä olen se joka antaa hänelle hhuomiota, menee jopa lukkoon siitä. On kuulemma niin tottunut siihen että hän ei saa naiselta mitään. Ylipäänsä tausta koulukiusattunakin ja näistä siis huono itsetunto.
Silti mietin että kannattaako hyvää odottaa vai olenko tässä vaan terapeuttina hänelle ?
Osaako kukaan hänen asemassaan oleva kertoa minulle jotain mikä saisi ymmärtämään hänen käytöstään paremmin ? Jaksamaan vierellä vaikka en koe saavani takaisin tarvitsemaani.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja jos sillä merkitystä hän on 30-vuotias, itse 29.
No hän ei ole valmis mihinkään vakavaan. Olet laastari. Mies on uhriutuja (exät hulluja eikä koskaan saanut mitääään suhteissaan). Sinä olet omasta mielestäsi kaikkea hienoa. Voit olla laastarina, mies ikävöi eksäänsä ja menee takaisin jos pääsee.
Voi olla ettei pysty mihinkään pysyvään tai käyttää vaan aikansa sua seksin halutessaan hyväkseen, oikeasti voi olla itsekeskeinen, pitää itseään lahjana sulle. Itsekin olet vasta eronnut, mieti haluatko ja oletko edes valmis vielä parisuhteeseen. Tuo mies ei heti itseään halua sitouttaa uuteen suhteeseen, haluaa panosuhteen muttei parisuhdetta,
Olet laastari.. sopivasti saatavilla. Juokse.
Itsetunto hänellä huono ja sinä annat sen huomion hänen itsetunnolle.
Syy aina exissä ja muissa,ei hänessä.
Uhriutumalla hän saa sinusta kaiken irti mutta itsestään ei anna samanlailla sinulle.
Ja tulet näkemään,että tilanne tulee huonontumaan.
Mies ja sen vastaukset. Tirsk
Jaa, moni luulee olevansa sitä sun tätä. Loppupeleissä ollaan ihan vaan tavallisia tallaajia!