Kazakstanin kansannousu

Tapahtumissa oli ilmiselvästi spontaania joukkoliikettä mutta vailla selvää ohjausta.
Valtamedia toi esiin mellakat ja väkivallan mutta mikä liikehdinnän takana oli, se jäi epäselväksi. Yksin bensiinin hinnankorotus ei laukaissut joukkomielenosoituksia.
Mellakat alkoivat heti uuden vuoden jälkeen. Protestien perisyy oli bensiinin hinnankorotus kaksinkertaiseksi.
Epäluottamus valtiovaltaa kohtaan löytyy pidemmältä ajanjaksolta.

Neuvostoliiton hajottua neuvostotasavallat siirtyivät kaaoksessa kapitalismiin. Nokkelimmat ryöstivät (näin voi kuvata tilannetta) valtion omaisuutta ja joista tuli rikkaita kapitalisteja.
Kazakstanin sosialistisen liikkeen puheenjohtaja Aynur Kurmanov kuvailee tilannetta seuraavasti. Uusliberalismin talousoppi sulki suuren osan toimivista yrityksistä. Öljyteollisuus toimii edelleen. Se on pääasiassa ulkomaisen pääoman omistuksessa. 70 prosenttia öljystä viedään länsimarkkinoille ja suurin osa voitoista menee myös sinne.
Alueiden kehitys on laiminlyöty. Vaikka ensi alkuun kansantuote hieman nousi niin viime vuonna yrityssaneeraukset johtivat työttömyyden kohoamiseen. Atyraun alueella irtisanottiin 40 000 öljytyöläistä.
Poliittisesti maata hallitsee oligarkia, joista yksi esiintyy valtion päämiehenä.

Lännessä uutisointi alkuvuoden tapahtumista keskittyi mielenosoitusten väkivaltaisuuteen. Olihan vaarassa läntisten omistajien sijoitukset.
Viime vuoden puolella inflaatio nousi nopeasti. Kaasun hinnankorotukset toimivat kriisin synnyttäjänä. Mangistanin alueella muualta tuotujen kulutustavaroiden hinnat kohisivat 2- 3 kertaa kalliimmaksi. Ruoan hinta kohosi enemmänkin.

Luulen, että Venäjän tavoin Kazakstanin oligarkit ovat entisiä kommunistipuolueen korkeissa asemissa olleita aatteen miehiä, jotka uusjaossa onnistuivat kähmimään itselleen ison omaisuuden. Vallankumous söi lapsensa sielläkin.

Onko Venäjän tai Kazakstanin varallisuus nykyään jakautunut laajemmalle joukolle kuin ennen vuoden 1917 vähemmistöläisten suorittamaa vallankaappausta, jota seuranneina vuosina kaikki merkittävä omaisuus vähitellen kollektivisoitiin? Rohkenen epäillä, että Neuvostoliiton hajoamista 1991 seuranneen uusjaon jäljiltä varallisuus on kasautunut paljon harvemmalle joukolle kuin yhdessäkään länsimaassa.

Kaikenlaista porukkaa siellä entisen 18miljoonaisen kommunistisen
puolueen joukossa oli neukkulassa.
Milloinkahan Venäjä alkaa Kazakstanin alueita hamuta taas itselleen.?

Venäjä, Kazakstan, Ukraina, Valko-Venäjä, Kaukasian valtiot ja Kirgisia sekä Turkmenistan siirtyivät NL:n hajoamisen jälkeen oligarkkiseen kapitalismiin. Luonnollisesti osavaltioiden johtavat henkilöt olivat paremmassa asemassa kahmimassa yhteiskunnan omaisuutta kuin palkkatyöläiset. Vapaan riiston olemus erottaa palkkatyöläiset ja suuromistajat.

Kurmanov esittää, ettei valtion verotuloja juurikaan käytetty öljyteollisuuden ulkopuoliseen teollistamiseen. Kun öljyteollisuus joukkoirtisanoi työläisiä, tuhansien perheiden asema kurjistui.
Bruttokansantuotteen epätasaisessa jakamisessa huomattava osa on korruptiota. Uusliberaaliset uudistukset ovat poistaneet sosiaalista turvaverkkoa. Tätä myös Suomessa merkittävät porvaripuolueet vaativat, varsinkin Perussuomalaiset. Lisää sotuen heikentämistä on tulossa kun hävittälasku saapuu.
Kurmanovin mukaan mielenositusten syyt ovat kapitalismin aiheuttama. Nestekaasun hinta nousi ensin pörssissä ja toi voittoja omistajille, Siitä aiheutui pulaa Kazakstanissa ja hintojen nousu.
Kurmanov: "On kuitenkin huomattava, että käynnissä oleva sosiaalinen kansannousu on suunnattu koko viimeisen 30 vuoden aikana toteutettua kapitalististen uudistusten politiikkaa ja niiden tuhoisia vaikutuksia vastaan."

Kansannousu on täten arvioitavissa spontaaniseksi tapahtumaksi. Seuraako siitä työläisten järjestäytyminen ja onko se edes rauhanomaisesti mahdollista.
Venäjä ja Valko-Venäjä lähettivät sotaväkeä Kazakstanin porvarillisen hallinnon tueksi. Kuolonuhrien määrä on arvioitu sadoiksi.

Kurmanovin mukaan Kazakstan on rakentanut kapitalismin "raaka-ainemallin". Valtion omaisuuden varastamisen jälkeen keskeisesti sijoitettiin öljy- ja kaasuteollisuuteen. Muu teollisuus on laiminlyöty. Öljytuloja siirtyy ulkomaille, omat oligarkit rypevät kerskakulutuksessa. Öljyteollisuuden irtisanomisten vaikutukset kohdistuvat suureen osaan väestöä.
Sosiaalisia toimintoja ei ole tai vähäisiä on heikennetty. Oligarkia tarvitsee osan väestön tukea. Se hoidetaan korruptiolla.

Kazakastanin kansalaisia hämäsi NL:n hajoamisen jälkeen muutamat vuodet, jolloin entinen teollisuus pyöri öljyteollisuuden rinnalla. Talous jopa kasvoi ja muodollisia länsimaisia "vapauksia" tuli.
Niin Kazakstanissa kuin monissa muissakin neuvostotasavalloissa uusliberalismi ja oligarkisimi nousi valtaan.

Kurmanov ei mainitse Kiinasta mitään. Kiinassa kapitalistien salliminen ja samaan aikaan valtion toimesta sosiaalisen sektorin kehittäminen ovat kulkeneet yhtä jalkaa. Kazakstanissa Kurmanovin mukaan lähinnä oligarkit ja perässäkulkijat (korruptio) ovat menestyneet.

Miksi media lakkasi nopeasti julkaisemasta tapahtumista? Venäjääkään ei syyllistetty avunannosta työläisten ampumisesta.

Jo 2011 öljytyöläiset vaativat parempaa palkkaa. Silloinen Nazarbajevin hallitus vastasi lakkolaisille ampumalla. 15 mielenosoittajaa kuoli. Länsi oli hiljaa. Länsi sai öljyä ja se riitti.
Kazakstan on suurin valtio Venäjän jälkeen NL:n hajoamisen jälkeen. Väkiluku on suhteellisen pieni. Venäjä ja Kazakstan ovat tulliliitossa, sekä valtioliitossa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Maassa on huomattava osa entisen NL:n hiili- ja mineraalivaroista.
Maan ylimystö noudattaa läntistä mallia. Tulot viedään ulkomaille varmuuden vuoksi ja verojen kiertämiseksi.

Talouskriisi alkoi vuonna 2008 nousukauden jälkeen. Maa joutui finanssikriisiin integroiduttuaan globaaliin kapitalistiseen talouteen. Pakotteet Venäjälle ovat aiheuttaneet harmia Kazakstanille. Koronapandemia vaikutti sielläkin.

Yleistä Kazakstanista .

Väestö on monietninen, nimellisesti maallinen valtio mutta enemmistö tukee islaminuskoa. Sen lähinaapurit ovat uskonnollisen statuksen mukaan samankaltaisia.
Niissä kaikissa esiintyy jihadistisia islaminuskoisia liikkeitä. Turkilla on yhteyksiä niihin ja kuvitelmia alueellisesta laajentumisesta.
Mielenosoitusten väkivalta saattoi olla jihadistien järjestämä kun niille avautui mahdollisuus siihen.
Kazakstanin työväenluokka tarvitsee tukea ja solidaarisuutta. Maassa tarvitaan työläisten kokoontumis- ja järjestäytymisoikeus. Sanan ja lehdistön vapaus tulee turvata. Ulkomaiden väliintulo tulee estää.