Sastamalan vesi

"Sastamalan Vesi veloittaa nyt vedestä 2.42€/m³ ja jätevesimaksu 3,34 €/m³, joten vesikuution hinnaksi tulee 5,76€/m³."

Milläs laskennolla tuohon on päädytty? Sylväällä toki tuollainenkin ynnäily olisi kympin arvoista - jos siis kotoo löytyy se kokoomuksen jäsenkirja.

Anonyymi kirjoitti:

"Sastamalan Vesi veloittaa nyt vedestä 2.42€/m³ ja jätevesimaksu 3,34 €/m³, joten vesikuution hinnaksi tulee 5,76€/m³."

Milläs laskennolla tuohon on päädytty? Sylväällä toki tuollainenkin ynnäily olisi kympin arvoista - jos siis kotoo löytyy se kokoomuksen jäsenkirja.

Lue lisää

En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta kiinnostaisi kuulal että mikä tuossa laskemisessa on väärin. Kahden luvun yhteenlasku on kyllä oikein tehty, mutta onko alkuarvoissa ollut jotain pielessä, vai mistä on kyse?

Anonyymi kirjoitti:

En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta kiinnostaisi kuulal että mikä tuossa laskemisessa on väärin. Kahden luvun yhteenlasku on kyllä oikein tehty, mutta onko alkuarvoissa ollut jotain pielessä, vai mistä on kyse?

Lue lisää

No ei voi laskea juomavesi- ja jätevesikuutiota yhteen ja puhua yleisesti kuution hinnasta. Päärynät ja omenat lasketaan erikseen.

Juuri näin! Näinhän se juuri lasketaan! Kaikki muut, paitsi idiootit, asian kyllä ymmärtävät. Kun tuon yhteenlasketun summan, (veden ja jäteveden yksikköhinnat) kertoo käyttämänsä veden määrällä esim. vuoden aikana, niin saa kasaan sen summan, jonka on velvollinen maksamaan saamastaan palvelusta (puhtaasta vedestä ja jäteveden käsittelystä) samana yhden vuoden aikana. Kun vielä maksaa asetetut perusmaksut sekä vedestä ja jätevedestä, niin nämä kaikki yhteenlaskettuna on se summa joka pitää maksaa. Kun vesimittari sa lukee kerran vuodessa, samaan ajankohtaan aina vuosittain, niin saa helposti yhden vuoden kulutuksensa helposti tietoonsa. Ei pitäisi olla mitenkään vaikeata normaalilla älyllä varustetulle aikuiselle ihmiselle? Eri asia onjos haluaa muuten vain prutkuttaa ja näytellä tyhmää? Toinen juttu tietysti sitten on ovatko Sastamalan Veden yksikköhinnat, tai perusmaksut liian korkeat tai matalat? Ne perustuvat tietysti moniin eri asioihin jotka kyllä voi itselleen selvittää, jos ottaa yhteyden vesi johtajaan, ja pyytää selvityksen. Myös yhtiön kokousten pöytäkirjat ovat julkisia netissä mm. Sastamalan kaupungin sivuilla. Niistä vou lukea asioita, ja kaikkineen näin selvittää itse itselleen mistä ja miten vesi yhtiön veden hinta ja perusmaksujen tado perustuvat. Kysyvä ei tieltä eksy. Parempi kysyä, kuin turhaa skeidaa jauhaa tästäkin asiasta tällä palstalla?

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin! Näinhän se juuri lasketaan! Kaikki muut, paitsi idiootit, asian kyllä ymmärtävät. Kun tuon yhteenlasketun summan, (veden ja jäteveden yksikköhinnat) kertoo käyttämänsä veden määrällä esim. vuoden aikana, niin saa kasaan sen summan, jonka on velvollinen maksamaan saamastaan palvelusta (puhtaasta vedestä ja jäteveden käsittelystä) samana yhden vuoden aikana. Kun vielä maksaa asetetut perusmaksut sekä vedestä ja jätevedestä, niin nämä kaikki yhteenlaskettuna on se summa joka pitää maksaa. Kun vesimittari sa lukee kerran vuodessa, samaan ajankohtaan aina vuosittain, niin saa helposti yhden vuoden kulutuksensa helposti tietoonsa. Ei pitäisi olla mitenkään vaikeata normaalilla älyllä varustetulle aikuiselle ihmiselle? Eri asia onjos haluaa muuten vain prutkuttaa ja näytellä tyhmää? Toinen juttu tietysti sitten on ovatko Sastamalan Veden yksikköhinnat, tai perusmaksut liian korkeat tai matalat? Ne perustuvat tietysti moniin eri asioihin jotka kyllä voi itselleen selvittää, jos ottaa yhteyden vesi johtajaan, ja pyytää selvityksen. Myös yhtiön kokousten pöytäkirjat ovat julkisia netissä mm. Sastamalan kaupungin sivuilla. Niistä vou lukea asioita, ja kaikkineen näin selvittää itse itselleen mistä ja miten vesi yhtiön veden hinta ja perusmaksujen tado perustuvat. Kysyvä ei tieltä eksy. Parempi kysyä, kuin turhaa skeidaa jauhaa tästäkin asiasta tällä palstalla?

Lue lisää

Mistä ihmeen puhtaasta vedestä? Ainakin tiskialtaaseen tuleva vesi tässä yhtenä iltana muistutti väriltään ison hädän jälkeen vessanpytyssä olevan veden väriä. Jos pyykit olisivat olleet pesussa, ruskeina olisivat tulleet ulos pesukoneesta. Asun kerrostalossa ja uudehkossa, joten kyseesä on kaupungin putkiston sakat.

Helppoa se on nillittäjäksi asiallisen vastineen kirjoittajaa solvata? Jos ja kun itse on jossain kaupungin vuokratalossa sosiaali etuuksien turvin asuva asukas joka valittaa kalliiksi kerrostaloadukkasn henkilökohtaista vesimaksun suuruutta, joka on sitten tiemmä 40 e per henkilö per kuukausi? Kyllä näin ymmärsin aloituksessa olleet summat koskevan tätä, siis Sastamalan vedestä 40 e per henkilö per kuukausi, ja kenties jossakin muulla paikkakunnalla asuvan maksu 15 e per kuukausi per henkilö. Ja tämän 40 euroasikin maksaa yhteiskunta etuuksista pers aukisten puolesta, valitettavan usein. Ei 40 e per henkilö per kuukausi paljoa ole? Sehän tekee 480 e vuodessa, ja esim kahden hengen taloudessa 960 e vuodessa? Ja vettä saa kerrostalo asukas lotrata siihen rahaan mielin määrin, vaikka 150 m3 vuodessa kahteen pekkaan. Ite asun 2 hengen taloudessa omakotitalossa, ja maksan tuon saman 960 e vuodessa, mutta siihen rajaan vettä saa käyttöönsä vain n. 90 m3. Jos käyttää enempi, joutuu maksamaan myös enemmän. Ja vieläpä omista rahoistaan, ei sossu etuuksista. Muuten vastasinkin aiemmin, en aloittajalle, vaan kirjoittajalle, joka ei vähäisyydessään ymmärtänyt editä että vesimaksu muodostuu puhtaan veden jäteveden yksikköhinnoista ( verollisista) sekä plus perusmaksuista, ja tietenkin siitä paljonko vettä käyttää, eli vesikuutioista. Yksinkertaista mutta totta! En ole vesi johtaja, mutta muuten vain ajatteleva yksilö keskuudessanne. Ja vielä lopuksi, ei sastamalan tai minkään muunkaan kunnan vesilaitokset kerrostalo asukkaan vesimaksun suuruutta määrittele, onko se sitten 40 e per henkilö per kuukausi, vaiko vain 15 e? Kyllä kerrostalon vesimaksut päättää taloyhtiön hallitus, eli asukkaiden edustaja, tai sitten jokin muu instanssi, joka talon omistaa. Ei vesilaitos kerrostaloja omista. Heh heh.

20% kallimpaa ja 50% laadukkaampaa. Hyvä Sastamalan vesi, jatkakaa samaan malliin!

Anonyymi kirjoitti:

20% kallimpaa ja 50% laadukkaampaa. Hyvä Sastamalan vesi, jatkakaa samaan malliin!

Sastamalan vesi tulee kuulemma nykyään jostaklin Hyynilänkankaan vedenottamolta, Mouhijärven suunnalta ilmeisesti. Pohjavetenä tai keinotekoisena pohjavetenä sen pitäisi olla hyvän laatuista.

Meillä käy Helsingin ja Espoon suunnalta usein tuttavia kylässä. Ne muistuttaa joka kerta, että Sastamalan vedessä on sellainen suoveden sivumaku. Itse ollaan siihen totuttu, että ei enää huomata. Niiden pääkaupungissa juoma Päijänteestä otettava vesi on monissa testeissä todettu Suomen parhaimmaksi juomavedeksi.

Nyt nuo ovat kesäaikaan ottaneet omat vesikanisterinsa mukaan. Sastamalan veden maku on heidän mielestään etenkin kesäisin tunkkaisen makuista.

Vesikuution hintana tuolla on 3,34 €/kuutiometri, josta vesimaksua on 1,54 euroa ja jätevesimaksua 1.80 euroa. On aika lailla eduillisempaa kuin Sastamalassa, vaikka Helsingissä järvivedestä se juomavesi puhdistetaan.

Hyvä että on myös tällaista asiallista ja analysoivaa, sekä vertailevaa keskustelua tässä sastamalan vesiasiassa. Ettei aina vain kiihkomielistä miksi maksaa niin ja niin paljon, ja 40 euroa, kun muualla vain 15 euroa. Nämä arvuuttelijat tutkivat vain kerros-tai rivitalo asuntojensa vesimaksuja, joista päättää taloyhtiönsä hallitus ja tai yhtiökokous, ei Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Oy. Eivätkös ne Sastamalan Veden, osakeyhtiön ja liikeyrityksen talousarviot tulevaisuuteen ja menneiden aikojen tilinpäätökset, tase-ja tuloslaskelmat ole ihan julkisia asiakirjoja, joista jokainen voi käydä lukemassa mihin rahaa on mennyt ja tulee tulevaisuudessa kulumaan? Kunhan vain sopii miitingin vesi johtajan kanssa, ja käy katsomassa? Kuten kaikki ne fiksut täällä kirjoitelleet ovat jo ymmärtäneetkin, vesimaksun yksikköhinta (vesi jätevesi ja lisäksi perusmaksut) ei muodostu pelkästään siitä, että kuluttajalle toimitetaan puhdasta vettä ja hänen jätevetensä vastaanotetaan puhdistettavaksi, vaan kyseessä on kokonaisuus, johon sisältyvät myös vesilaitoksen raakaveden hankinta, sen siirrot, putkitukset ym. tarvittavat laitteistot, työntekijöiden palkat yms. niin puhdas vesi- kuin jätevesi puolellakin, sama asia. Ja voittoa vesilaitos ei tuohon yksikköhintaan ole tehnyt vielä sentin lanttia! Eikä liene tarkoitustakaan tehdä? Yleishyödyllinen laitos!

" Ja voittoa vesilaitos ei tuohon yksikköhintaan ole tehnyt vielä sentin lanttia!
Eikä liene tarkoitustakaan tehdä? Yleishyödyllinen laitos!"

Ei se voi silti olla ainoa perustelu tekemisille, että kaikki on mennyt ihan oikein, kun me ei kerta olla tehty yhtään voittoa näillä hinnoilla. Kyllä Carunat ja muut sähkönsiirto-rosvoajat perustelee samalla lailla. Taustalla saadaan "korkokuluina" siirrettyä 150 miljoonaa omaan, sijoittajatahon fickaan.

Vesilaitoksissa voi olla taustalla vaikka mitä suhmurointia ja tuttavien tai sukulaisten firmojen kanssa aliurakointien sisällöistä ja käytännöistä ja hinnoista ja muista sopimisia.

Vertailu naapurikuntien tai muiden samankokoisten kuntien vesikuution hintoihin on silllon se ensimmäinen väline. Siitä voi katsoa onko hommia Sastamalassa tehty taloudellsesti järkevillä ratkaisuilla.

Tuossa oli vertailu vain yhteen kaupunkiin, Huittisiin, jossa löytyi heti 20% pysyvä ero vesikustannuksissa. Helsinkiin verrattuna ero onkin sitten jo Sastamalan veden ollessa 72% kalliimpaa. Mutta tässä jälkimmäisessä vaikuttavat varmaan jotkin skaalaustekijät tai muut sitten jo osaltansa.