Kaupunki vetoaa omaishoitajien tunteisiin.

Yli kymmenen vuotta olin omaishoitajana, tiedän mitä se on. Uupuneen ihmisen kiduttamistakin, yälläinen se maailma on. Vastaus löytyy teolgiasta, paha on olemassa.

Levätkää rauhassa hoidettavani, pienen pienen elämän unelmiin nukkua ssa.

Onko Suomessa pakko olla omaishoitaja? Olen se ulkomailta kirjoittava omaishoitaja, ja olen ihan vapaaehtoisesti ilman tukia ja vapaapäiviä. Mutta vaikka olemmekin Suomen kansalaisia, niin saisin mieheni kyllä laitokseen, mutta en halua. Olen itse palkannut ulkopuolista apua siivoamaan ja auttamaan, jos tarvitsen kymmenen euron tuntipalkalla. Eikö sellainen ole Suomessa mahdollista? Mihin te uuvutte?

Mistä heikennyksestä puhut?

En ymmärrä - mittaako joku ulkopuolinen teidän arvonne rahalla?! Entä se ketä te hoidate? Hyvä luoja, en kyllä haluaisi kenenkään hoitavan tuolla asenteella itseäni. Iso suru heille joiden hoitajia te joudutte olemaan. Todella epäinhimmillistä.

Nina mikkonen on avoimesti kertonut omaishoitajan arjesta. Suunnitteli perhesurmaa samalla tavoin ajattelin itsekin joskus kun en vaan jaksanut arkea. Arki oli tosi rankkaa. Mutta apua oli tosi vaikea saada. Tai ei ollenkaan ainakaan hämeenlinnassa. Huonojalkainen hoitaja ei edes saanut taksilippuja mutta tervejalkaiset pakolaiset sai automaattisesti. Röyhkeää toimintaa. Joka paikassa hoitaja jää toiseksi mutta nyt kaupunki hoitaa joten kysyn onko halvempaa kaupungille. Olen tosi pettynyt hämeenlinnan toimintaan