Menin yksityiselle uusimaan unilääke resebtiä,terveysasemalle en muistanu varata aikaa,no lääkäri totesi että voi kamalaa"30 vuotias ja unilääkkeitä,no kirjoitti lääkkeen,laittoi lähetteen psykiatrisellekin,jäin miettimään että no niin olen seonnut ynm,sitten soittivat minulle psykkan sairaalasta,kysyvät tahdonko minä sinne tosiaan?sanoin että no en,mutta kun kerran se yksityinen lääkäri oli sitä mieltä että minun pitää mennä psykiatriselle kun otan puolikkaan unilääkkeen yöksi,no joo en mennyt,ja olen ollut luulossa että psykiatrisille on jonoa?Vastaavia kokemuksia jollain?
Paikka psykiatriselle!
ei nukuta ei.
11504
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onhan noita vastaavia ja pahempiakin varmaan vaikka kuinka paljon. Harvempi vaan uskaltaa kertoa pelätessään julmien ihmisten pilkkaa.
Tässä linkki omaan kokemukseeni, kerroin tuolla vähän aiemmassa keskustelussa. Se linkki ei siis mene tämän nettisivuston ulkopuolelle.
Seuraan näitä keskusteluja muista terveysongelmista johtuen, joita ilmeni "mielenterveysongelmien" jälkeen ja aikana, mahdollisesti lääkkeistä johtuen. Vastaan harvemmin.
Epäilen, että teit oikein, kun et mennyt.
Minulle on vähitellen tullut sellainen käsitys että näin eurooppalaisittain keskisuuressa kaupungissa kuten Helsingissä on hieman vähempi lääkärien omituisia aivoituksia kuin pienemmissä.
Tämä on kuitenkin vain minulle tullut kuva, ehkä Helsingissä on enempi lääkäreitä ja he pitävät hanakammin tai taitavammin omia puoliaan mahdollisissa väärinkäytös jutuissa.
Niissä kun lääkärit tuntevat kaikki henkilökohtaisesti toisensa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=97&conference=599&posting=3000000000138312
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=97&conference=599&posting=3000000000138365
Pahinta on varmaan jos omat vanhemmat tai puoliso ilmoittaa itse seottuaan tai tahtoaan päästä eroon toisesta, että lääkärille on mentävä. Lapsi kun puolustaa vanhempiaan vaikka itseään vastaan ja täten joutuu sanomaan hyvästit tulevaisuudelleen, joutuessaan lääkärien kynsiin. Lääkehuuruissa kun ei pysty suorittamaan oppivelvollisuuttaan loppuun, puhumattakaan pidemmälle menevistä opinnoista. Samoin puoliso, jota ei tahtoisi menettää, tuollaisen tempun tehdessään, aiheuttaa työpaikan menetyksen ja työttömyyden sille, jolle näin tekee.
Eli jostain kumman syystä yhteiskunta katsoo että vanhemmilla on omistusoikeus lapsiinsa, heille saa tehdä mitä vain. Samoin puolisoilla toisiinsa.
Jokseenkin ainakin minä putosin kärryiltä,mikä oli kirjoituksesi tarkoitus?
Oliko kyse yön tai parin unitutkimuksesta, poliklinikka vai ihan osastohoidosta.
Joissain sairaaloissa (mm. Tays) unettomuuden tutkiminen tapahtuu psykiatrian osastolta käsin. Erilaiset psykiatriset ongelmat ovat myös tavallisia unihäiriöiden syitä, jotan siksikin käynti psykiatrilla on hyvää hoitoa, jos unilääkkeen tarve on jatkuva.
...olet tekemässä itsemurhaa? Vakavaa unettomuutta myös usein pidetään merkkinä mielenterveysongelmista. Ja vakava unettomuus voi kai johtaakin pahimmillaan vaikka psykoosiinkiin, kun aivot eivät enää kestä ilman lepoa.
Ei millään pahalla mutta kirjoituksesi tuntui hieman sekavalta, ja varmasti jotain oleellista jäi sinulta kertomatta?
Mikäköhän kohta vaikutti erityisesti sekavalle ? Ettei vaan se sekavuus olisi enempi katsojan silmissä..
Unettomuutta varmaan voisi katsella netistä kuinka hoidetaan. Itselläni unettomuutta aiheuttavat naapurin vuokralaiset, pitävät meteliä. Onneksi olen työtön, voin nukkua päivällä - töissä en pystyisi käymään melun takia, olen hyvin herkkä heräämään pienimmästäkin melusta, saati sitten suuresta metelistä.
no eipä ollut muista häiriöistä ynm kyse,eli paikka kyllä ihan sairaala osastolla oli vain ja ainoastaan koska halusin uusia lääkkeen,tosin siis minulle soitettiin sieltä psykiatriselta ja he olivat sitä mieltä ettei tarvitse mennä,olisin mennyt mikäli/sikäli sitä mieltä oltaisiin oltu.Unettomuus lähinnä jo alkujaan lapsuuden peloista eli tuuri juoppo isästä,joka ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen paheni,ja meinasi tosiaan tehdä minut hulluksi.Siihen puhkesi yllättäin itselleni paha astma=sairaalassa 4-5kk välein,ja kortisonia joka tuo unettomuutta,sain unilääkettä,joka toi ns:helpotusta elämääni eikä öitä tarvinnut pelätä,niin tietysti helppouteen jää kiinni"ja näin varmasti minullakin,mutta unettomuus on kuitenkin tiedossa mistä johtuu)Hämmästyin tätä lähetettä ja sitä kuinka lääkäri asian otti,tietenkin jos voisin nukkuisin ilman tätä unilääkettä,mutta kun ei niin ei,enkä ole tahtonut asialla niinkään syyllistää itseäni,koska kuitenkin tämä lääke saa minut nukkumaan ja tuo mukanaan ihan tasapainoisen koti äidin....Unettomuus ei aina tarkoita että ihminen on sekaisin muutenkin,paitsi jos joutuu valvomis kierteeseen.
Ehkäpä lääkäri ajatteli niitä kaikkia kotiäidin velvoitteita univaikeuksien taustalla ja halusi tarjota mahdollisuutta irtiottoon arjesta.
Tsemppiä ja iloista kevättä kaikesta huolimatta! Ja toivotaan, että Nukku Mattikin muistaa vierailla luonasi!
tunnetusti suuri osa niistä jotka toisilla näkevät hulluuden oireita ovat itse..
Hauskaa ois muuten mutta itsellekin on sattunut vähän vastaavaa, lääkäri teki aika pahan diagnoosin noin minuutin keskustelun perusteella. Kyseessä oli ulkomainen psykiatri ulkomailla. Ehdin kertoa nimeni ja syyn miksi asun paikkakunnalla (työ) ja sieltä se jo tulikin. Lääkkeitä turpaan ja niin eespäin.. Oletan että ainakin pientä muukalaisepäystävällisyyttä siellä oli taustalla..