Tämäkö:
3/4h äikkää
2h enkkua
2h ruotsia
2h saksaa tai ranskaa
lisäksi vieraita kieliä osaksi muiden aineiden opetusta
Tuntimäärässä kieliä kolmannes ysiluokkalaisen tunneista ja
kuutosella 10 tuntia 25 tunnista eli 40%
Onko ok?
3/4h äikkää
2h enkkua
2h ruotsia
2h saksaa tai ranskaa
lisäksi vieraita kieliä osaksi muiden aineiden opetusta
Tuntimäärässä kieliä kolmannes ysiluokkalaisen tunneista ja
kuutosella 10 tuntia 25 tunnista eli 40%
Onko ok?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kohtuuttoman lisäyksen sijaan järkevä kieltenopetus!
Kielten opetuksen määrää ei voi lisätä.
Meillä luetaan jo kieliä enemmän kuin muualla.
On annettava valita ruotsin sijaan muita kieliä.
Kielten opetuksen määrää ei kukaan ole lisäämässä, vaan ainoastaan eri kielten tarjontaa a1-kieleksi. Näin saamme lisää eri kielten osaajia, mikä on tavoitteena Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kielet on järkevintä valita niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Näin syntyy kielten oppimista.
Jos ruotsi on pakko ja kielten määrää ei lisätä ja jokin muu kuin englanti otettava A1-kieleksi, niin sitten englanti poistuu.
Tosi fiksua.
Kieltenopetuksessa on edelleen vielä jäänteitä viime vuosituhannelta jotka eivät todellakaan enää sovellu nykyaikaan ja aiheuttavat jopa kansantaloudellisia menetyksiä!
1980-90-luvuilla+yläkoulussa+43%+oppilaista+luki+3+vierasta+kieltä.
Väite:+"90-luvulla+kieliä+opiskeltiin+paljon+enemmän."
Pakkoruotsi on jäänne 1800-luvulta.
Kansakunnan kielten osaamisen määrää ja niiden opetusta on mahdollista lisätä myös ilman että lisäämme kieliopintojen tuntimäärää yhtään!
Eihän siinä tarvita muuta kuin annetaan opiskelijoille vapaus valita sen mukaan mikä kiinnostaa ja mitä koulu pystyy tarjoamaan. Reunaehtona voisi olla että jokainen lukee kahta itselleen vierasta kieltä ja muita sitten kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan!
Suomalaisessa kielipolitiikassa ei olekaan kysymys kansakunnan parhaasta VAAN valtapolitiikasta!
RKP:n ja sen taustatahojen vallasta on kyse.
Kun minä olin nuori (olen käynyt peruskoulun), pitkää matikkaa lukevat opiskelivat 3 vierasta kieltä, lyhyttä matikkaa lukevat taas lukivat 4 vierasta kieltä.
Ei ennen valitettu kielistä. Kielet olivat hyödyksi ja iloksi. Elämä oli muutenkin jotenkin rennompaa ja iloisempaa.
1800-luku meni jo ja aika, jolloin herrasväen lapsille riitti kielet ja joukko hyödyttömiä taitoja.
Oliko 1800-luvulla peruskoulua?
Fennomaani on sekaisin!
Fennomaaniset samaistavat itsensä 1800-luvun fennomaaneihin. Näillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Aidot fennomaanit eivät vähätelleet kenenkään kieliä vaan pyrkivät vain parantamaan kielten asemaa. Aidot fennomaanit olivat laajasti sivistyneitä ihmisiä.
Ei pakkoruotsilla ole koskaan ollut suomenkielisten kannatusta, ei edes fennomaanien.
Mitä+kertoo+ihmisestä+ja+hänen+maailmankuvastaan+se,+että+hänen+mielestään+kaikkien+lasten+koulussa+jopa+40%+opetusajasta+pitäisi+kohdistaa+kieliopintoihin?
Kieliopintojen lisäämisen vaatijoilla epärealistinen maailmankuva.
Ei ymmärrystä monikielisen Suomen
nuorten todellisuudesta, jossa suomi yhdistää,
osana maailmaa, jossa kavereita kaikkialla, englanniksi.
Suomi ja englanti perustaidot.
Näihin kaikilla oikeus mahdollisimman varhain.
Vain perustaidot voivat olla pakollisia.
Ei lisätä, ruotsipakko pois
Suomi ja englanti tarpeen, ei muita kieliä pakolla.
Kielituntien määrälle voi olla minimi esim. 8 tuntia.
Viikossa neljä tuntia suomea ja neljä tuntia englantia valinnaisia opintoja.