Mutta et ole.
Olet jossain muualla, enkä tiedä missä.
Olet jossain muualla, enkä tiedä missä.
Olisitpa mun kanssa.
Anonyymi
651900
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Oon kotona. Sun kainalossa haluisin olla.
Et ikänä arvaa. Oon palstalla kirjoittamassa tuollaisia samanlaisia hänelle.
Niin, olisipa hän joskus kanssani (tietysti vain omasta tahdosta)... Kaipa täällä on sama toive kaikilla. Ymmärrän kyllä miksi ei voi olla, kun laitan tunteeni syrjään ja ajattelen asiaa järjellä. -mies vaan.
Niin hyvä, että ymmärrät. Ei se yhteys silti katoa ettei sitä tarvitse pelätä, että häviäisin tuosta noin vaan. En tosin tiedä oletko hän mies, mutta eipä sillä väliä kauheasti täällä ole kenelle kirjoittaa.
Älä sitten ajattele järjellä. Et voi heittää tätä roskiin noin vaan.
Kiva kun sanoit noin. Ei minunkaan tunteet mihinkään katoa sua kohtaa koskaan. Sanon näin niin kuin olisit hän. Yritän hillitä itseäni nyt.
Ei se tarkoita roskiin heittämistä... Ei vaan ole kovin realistista ajatella meitä yhdessä, ainakaan nyt pitkään aikaan (hänestä se on kiinni)... Monta monituista syytä siihen. Tunteet on ja pysyy minun puolella, se on varmaa.
Onko kyse siitä että toinen on varattu vai miksi ei ole realistista?
En tiedä onko varattu. Voi olla sitäkin. En kerro tässä syistä enempää, paljastaa liikaa, ja koska tätä lukee koko Suomi.
No, sinä ja ap olitte molemmat sitä mieltä että kannattaakin luovuttaa. Olen toisessa vaiheessa. Eli jatkakaa te keskenänne toistenne hylkäämistä. Ei liity minuun. Varattu en ole.
En ole hylkäämässä mitään... Ei pidä ymmärtää väärin. Koitan vaan ymmärtää miksi hän toimii niin kuin toimii. Ei ole yksinkertainen juttu. -mies edelleen.
Niin pysyy mun puolella myös miestä kohtaan se on varmaa.
Mitä tapahtuu jos et hillitse itseäsi?
Tietääkö hän että välität? - sivusta
En tiedä, tunteet varmaan veisi minut lataamoon. Yksipuolisiahan nämä on olleet irl. Olen luvannut olla häiritsemästä häntä (muutama viikko sitten). Eli minun suunnalta ei tule mitään tapahtumaan. Pitää vaan saada oma pääkoppa ja tunteet viilenemään. Vaikeaa on ollut. -ukkeli
Kyllä tietää. Uskon näin, koska olen sen hänelle aikoinaan ilmaissut. Vastaanotto ei ollut ihan sitä mitä kuvittelin, vaan aivan päin vastoin. Ja kun näitä tässä kelailen uudelleen ja uudelleen, pääni alkaa vähitellen selkiintymään, ja tajuan koko asian mahdottomuuden. Rakastuneena ei pysty ajattelemaan selkeästi. -mies edelleenkin
Miten hän vastasi siihen? Oliko estämällä?
Oletkohan se sama mies kenelle olen aikaisemmin täällä puhunut?
Olen varmaankin. Mitä mietit siitä?
Outoa, mutta täällä taas. Oletko ollut siihen naiseen uudestaan yhteydessä?
Olin tässä kerran, eikä olisi pitänyt tehdä sitä. Niin miksi olen täällä en tiedä. Kuka sinä sitten olet?
Sen ensimmäisen kerran jälkeen? Miksi ei olisi pitänyt tehdä? Älä kadu sitä tehtyä vaan enemmänkin katuisin tekemättä jättämistä. Taidan olla se sama nainen kenen kanssa olet keskustellut aikasemmin.
Minua oli kielletty ottamasta häneen yhteyttä uudelleen... Löysin paikan missä se onnistui, niin en pystynyt hillitsemään itseäni. Halusin kokeilla, olisiko pöly jo laskeutunut sen verran, että voisi jutella... En halua ahdistella yhtään enempää. Lupasin sen.
Vastasiko hän mitään? On kyllä kurja tilanne sinulla ollut. On kuitenkin mukava jutella pitkästä aikaa kanssasi.
Ei vastannut, vaan laittoi estot päälle. Minä olen niin kamala mies. Kiitos, niin sinunkin kanssa on mukava jutella taas.
Sielläkin? No on kyllä sulkeutunut ihminen. Varmasti ihan asiallisesti olet lähestynyt ja estot laittamassa silti päälle. Eri asia jos joku täysin tuntematon alkaa viestejä laittamaan ja alkaa ahdistamaan. Suosittelen sinulle kyllä katsomaan jo parempia apajia, kyllä meitä naisia riittää.
Melko tuntematon hänelle olenkin. En vaan pysty unohtamaan häntä millään. Ei ole kukaan muu laittanut päätäni näin sekaisin kuin hän. Vaikka onkin täysin epärealistista ajatella meitä yhdessä. Onhan naisia muitakin kyllä, mutta täytyisi ensin haavat parantua ennen kuin voisi kuvitellakaan kiinnostuvan kenestäkään toisesta.
Vaikka olisikin melko tuntematon niin silti tiedätte jostain ja varmasti ihan asiallisesti olet lähestynyt. Olisi mielenkiintoista tietää mitä hänelle laitoit. Oliko se suoraan kiinnotuksen esittäminen vai että haluaisit tutustua? Ajan kanssa unohtuu niin minullakin, se toimii aina. Minullakin on se mies unohtunut melkein kokonaan, koska törmäsin uuteen.
Ihan neutraalisti mielestäni lähestyin. Kysyin vain haluaisiko hän jutella.
Jos tuon takia estää niin on kyllä ihme. Voisi vaikka vastata kohteliaasti, että ei halua jutella. Suosittelen kyllä vahvasti katsomaan muitakin ihmisiä, kyllä sen pitää mukava ja lähestyttävä olla. Mitä oikein edes kaipaat siitä naisesta? Miksi ihastuit? Onko ne jotain semmoisia asioita mitä muut eivät voisi antaa sinulle?
En ymmärrä mitä hänen kanssa minulle tapahtui, rakastuin vaan niin tulisesti. Minä olen ollut todella murheen murtamana asian takia. Ymmärrän häntä kuitenkin. Totta kai jos oikeasti joku välittäisi hän lähestyisi minuakin. Yksipuolinen rakastuminen on maailman pahinta ja raastavinta. Ja siitä haavekuvasta luopuminen sattuu yhtä paljon kuin parisuhteen loppuminen.
Tuossa tilanteessa minulla on auttanut se, että on ajatellut asian realistista puolta ja sitä voitko oikeasti rakastaa sinulle melkein tuntematonta ihmistä? Jos toista ei tunne edes niin voiko rakastaa? Minullakin on ollut näitä ihmisiä joihin ihastuin en tuntenut ollenkaan vaan olin sokea siitä tunteesta. Mutta sen jälkeen kun tajusin tunteen seuraavan ihmisestä toiseen niin ymmärsin sen, että se ihastus oli täysin minusta lähtöistä ei siitä ihmisestä. Minun vain täytyi saada ihastua johonkin.
Kaipa sekin vaikuttaa että olen ollut sinkkuna todella pitkään, useita vuosia. Mutta en minä mitään ihastumista etukäteen ajatellut. Se tuli aivan yllättäen eteeni. Ihminen jonka silmiin katsoessa muu maailma katosi ympäriltä.. Sitten en uskaltanut edes mennä ja juttelemaan hänelle. En tiedä voiko kenenkään toisen kanssa käydä samaa yhtä suurta ihastumista. Voi olla että elän loppu elämän ihan yksin... En kuitenkaan haluaisi. En ole mikään deittailija tyyppi. En osaa lähestyä naisia. Vetäydyn helposti, liiaksi omiin oloihini.
Tuokin on tapahtunut minulle useampaan kertaan, ihan normaalia. Ja tuokin ettei uskolla mennä puhumaan mitään täysin normaalia. Ja voin sanoa, että kyllä voi tapahtua muiden kanssa samaa. Ihminen on eri, mutta tunne täysin sama. Sinun vain pitää alkaa ajattelemaan asiaa realistisesti. Tilanne on huono toteutumisen kannalta eli lähtisin etsimään muualta muita naisia. Ei sitä osata tarvitse mitään kun vain halua on niin voi onnistua.
Näin varmaankin. Oli ihan terapeuttista avautua tästä taas. Mikä sinut tälle palstalle toi, jos olet uuden löytänyt?
Kyseessä on siis uusi "ihastus" ja minullahan ne on mitä on. Ei niissäkään ole mitään järkeä tai mitään realistista pohjaa toteutumiseen. Olen vain sellainen luonteeltani, että ihastun helposti ja pidän siitä tunteesta olla ihastunut. Olen silti jostain syystä kirjoittanut täällä nyt sille aiemmalle "ihastukselle" jota luulin sinuksi taas kerran.
Taisit tarkoittaa, että luulit minua häneksi... Minä en tiedä mitä minä täällä enää teen. Minähän taisin luulla sinua häneksi silloin aikaisemmin. Nyt vain kulutan vain aikaa ja puran tuntojani. Pitäisi kyllä keskittyä tuohon oikeaan maailmaan enemmän. Minua kun ei täällä kukaan kaipaile. Sen nyt olen tiedostanutkin jo jonkin aikaa ja silti täällä roikun. Koukuttava paikka. Oikea elämä on ollut liian köyhää sosiaalisesti.
Näin juuri. Olen myös miettinyt sitäkin, että ehkä kaipaan jotain syvällisempää keskustelua ihmisten kanssa. Jotain sellaista, että pääsisi pohtimaan asioita. Normaalissa elämässä ja arjessa kaikki on niin pinnallista. Harvalle olen edes sanonut mitään siitä ja en oikein halua näyttää sitä puolta itsestäni.
Olen samanlainen tuossa mielessä. En tykkää kovin paljon siitä small talkista. Se on pakollinen paha tuntemattomien kanssa, esim töissä. Mutta sitä kaipaa paljon syvällisempää yhteyttä ihmisiin. Onneksi on joitakin harvoja kavereita, joiden kanssa pystyy puhumaan kaikesta maan ja taivaan välillä ja paljon muustakin. Heitä ei vaan näe kovin usein nykyisin, mutta joskus soitellaan ja sitten puhutaankin monta tuntia putkeen ja parannetaan maailmaa.
Niin on ja kaikki muukin pinnallinen keskustelu enemmän alkaa väsyttämään kuin antaa virtaa. Itsellä tulee helposti kyllästyminen tiettyihin aiheisiin nopeasti ja silloin en kyllä jaksa kuunnella hetkeäkään. En oikein tiedä onko minulla elämässä tuollaisia ihmisiä joille voisin kertoa aivan kaiken. Pidän kuitenkin itselläni tietynlaista suojamuuria yllä koko ajan.
Se on suuri rikkaus, jos on elämässä ihminen/ihmisiä joihin voi luottaa. Minun täytyy lähteä nyt nukkumaan koska aamulla on aikainen nousu. Oli mukava jutella tähän saakka. Kiitos seurasta. Ehkä vielä palaan ja taas luulet minua häneksi... Taikka jotain. Hyvää yötä!
Laittoi estot päälle vai paikallaolo ei enää näkynyt?
En osaa sanoa. Estot päälle varmaan, koska hänen profiilia en näe enää missään somessa... Sehän on minulle selvä merkki, pysyä poissa häneltä.
Olet ollut somessa kaverina/seuraajana?
En ole ollut kaverina enkä seuraajana. En sellaiseksi tulekaan. Eiköhän tämä juttu ole loppuun käsitelty? Hän ei minusta välittänyt ja minä olin yksipuoleisesti rakastunut. Palstaharhat vaikuttivat myös siihen että menin yhteyttä ottamaan...
Jos olist hän sinut olisi mahdoton blokata. Kun teillä ei koskaan ole ollut yhteyttä ja välillänne ei koskaan ole tapahtunut mitään niin antaisin omalta kohdaltani asian olla. Mutta. Jos. Ehkä. Kuitenkin. Mahdollisesti. Sanoisin että toinen viesti on olisi varmistusta koska viestit eivät aina syystä tai toisesta saavu perille. Estettynä ollessasi niin eihän se viesti koskaan saavu perille joten et silloin menetä mitään vaikka toisen viestin lähettäistkin. Hän ei sitä koskaan saa tietää mutta sinä saat selvyyden.
Nyt kyllä pyydät jotain sellaista mihin en uskalla ruveta. Sen viestin laiton jälkeen, tuli joku ulkopuolinen viestittelemään minulle, että en saa enää lähestyä tätä neitiä enää milloinkaan enkä missään. Että tämä neiti ei halua minulle jutella. Silloin myös lupasin olla lähestymättä häntä. En halua mitään ongelmia hänelle taikka itselleni, koituvan siitä. Kyllä edelleen tavallaan ymmärrän häntä... Voi olla varattu ja varmasti paljon muitakin syitä siihen. Ottakoon itse yhteyttä joskus, jos tahtoo... Olen avoin sille mahdollisuudelle. Mutta en pidättele hengitystäni siihen asti. Tämän asian läpikäyminen saa minut nyt todella surulliseksi.
Älä laita enää toista viestiä. En tiedä kuka tuo ehdottelija sille oli, mutta eiköhän se nainen osaa sitten ottaa yhteyttä sinuun kun haluaa. Älä ole siitä surullinen. Hyvää yötä ja huomenta eikös se niin mene.
Näin sen olen itsekin ajatellut. Surulleni en nyt mahda mitään. Tunteet ollut pinnassa niin kauan. Kiitos sulle sanoistasi.
Haluan vain olla avuksi ja olen kiitollinen siitä jos sitä olen voinut olla edes jollain tavalla. Se tekee elämälleni merkityksen.
Toivon puolestasi että tämä uhittelu ei ollut sattumaa. Aikuisesta jos on kyse luulisi osaavan sanoa itse mitä mieltä on. Tunnetko sen ulkopuolisen henkilön?
Siis oli sattumaa.
En todellakaan tunne sitä ulkopuolista. Eikä voi olla sattumaa, kun ripitti minua ihan aiheesta. En vaan ymmärrä, miksi joudun aina ulkopuolisille olemaan pahoillani ja anteeksi pyytelemään sitä että ihastuin häneen... En nyt todellakaan aio lähestyä enää. Eikä hänen tarvitse minua pelätä missään.
Jos hän tietäisi miten surullinen olen ollut tilanteesta. Sydän särkyneenä.
Tämä kuulostaa siltä että nainen ei ole nähnyt viestiä vaan joku muu on ottanut tilanteen haltuun hänen puolestaan. Omistushaluinen ihminen.
Tätä vastaan puhuu vaan se että jos hän on estänyt sometilisi ja puhelimesi niin sitten hän on tehnyt sen itse. Joten yllyttikö jonkun tuntemattoman kimppuusi? Jos näin kävi, juokse ja kiitä onneasi että pääsit eroon hänestä.
Näinhän se menee. Missä lie viilettää hän, kuumettaan.
Onko siellä pumpulipallon sisällä mukavaa? Ulkonakin on pumpulilunta.
Mielestäni on oikein etten puhu sille naiselle kun ei kerran välitä minusta eikä rakasta. Mutta väärin se olisi sitten jos rakastaisi.
No hyvä ihme, ota selvää IRL välittääkö vai ei.
Unten maille, delfiinit näyttää sinisiltä siellä https://youtu.be/jReWhvz_LqY
Olen ollut kotona tiiviisti koko viikonlopun. En,ole ollut ulkona ollenkaan, olen vain makaillut sänkyssä, tuli pikku kuumeilu. Mutta hänelle laitan ajatuksen voimalla viestin, olet Rakas ja kaipaan aina sinua! Nuku hyvin ja levollisesti.
Älä tee kuten pelko käskee
Älä tee kuten pelon takana oleva käskee
Ja näin löydät sen.
2.älä tee kuten 'raivo' käskee
Älä tee kuten raivon takana oleva käskee.
Ja taas löydät sen.
Luovuus kumpuaa vapaudesta.
Elämä ei ole vapaata enää tiettyjen velvollisuuksien jotka aikuisuuteen kuuluvat, jälkeen. Ei kannata houkutella toisia jättämään kaikkea mikä on tärkeää.
Harvalla on luovuutta, tai kohdetta mihin sitä käyttää.
Pelkoa kannattaa kuunnella, ja varoa pelottavia henkilöitä.
Oltaisiinko me yhdessä eksyssissä sitten vai löydettäisiinkö me toisemme ?
Yritin puhua sinulle silloin. Et halunut tutustua. Nyt kun ei ole enään mahdollisuutta korjata tilannetta tai en ainakaan näe miten.