Hyvänsuuntainen on poikamiehen emäntä.

Siksikö kaikki on niin yksinkertaista ja helppoa?

Anonyymi kirjoitti:

Siksikö kaikki on niin yksinkertaista ja helppoa?

No mitä arvelet? Elämä on sellaista miksi sen tekee ja millaisia ihmisiä lähelleen päästää. Joku on onnellinen itsekseen. Toinen taas parisuhteessa kokee onnea.

Anonyymi kirjoitti:

No mitä arvelet? Elämä on sellaista miksi sen tekee ja millaisia ihmisiä lähelleen päästää. Joku on onnellinen itsekseen. Toinen taas parisuhteessa kokee onnea.

Onhan ne puolensa asiassa kuin asiassa. Sitähän ei koskaan tiedä ennen kuin kokeilee mikä itselle parasta. Ihan kaikkea, eikä varsinkaan kaikkien kanssa pidä mennä testaamaan. Maltti on aina valttia, mutta tullut tässä liiankin varovaiseksi ja tahtoo asiat jäädä haaveiluksi ja suunnitteluasteelle.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan ne puolensa asiassa kuin asiassa. Sitähän ei koskaan tiedä ennen kuin kokeilee mikä itselle parasta. Ihan kaikkea, eikä varsinkaan kaikkien kanssa pidä mennä testaamaan. Maltti on aina valttia, mutta tullut tässä liiankin varovaiseksi ja tahtoo asiat jäädä haaveiluksi ja suunnitteluasteelle.

Taidat kaivata muutosta? Vaan tutut tavat ja rutiinit on turvallisia eikä niistä oikein osaa ja tahdo luopua?

Anonyymi kirjoitti:

Taidat kaivata muutosta? Vaan tutut tavat ja rutiinit on turvallisia eikä niistä oikein osaa ja tahdo luopua?

Onhan nuo tavat ja rutiinit pinttyneet, mutta oikeataan pidänkin niistä. Tutun turvalliset on kuviot. Riittää minulla mielikuvitusta tehdä myös pieniä muutoksia, mutta vain pieniä. Oikeastaan olen järjestellyt elämäni siihen kuntoon mistä olen aina haaveillut, mutta sitä ihminen aina keksii uusiakin asioita. Olisihan se elämä ilman mitään unelmia liiankin arkipäiväistä, eikä kaikkien haaveiden tarvitsekaan toteutua.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan nuo tavat ja rutiinit pinttyneet, mutta oikeataan pidänkin niistä. Tutun turvalliset on kuviot. Riittää minulla mielikuvitusta tehdä myös pieniä muutoksia, mutta vain pieniä. Oikeastaan olen järjestellyt elämäni siihen kuntoon mistä olen aina haaveillut, mutta sitä ihminen aina keksii uusiakin asioita. Olisihan se elämä ilman mitään unelmia liiankin arkipäiväistä, eikä kaikkien haaveiden tarvitsekaan toteutua.

Sitä saattaa järjestää elämän mieleisekseen ja nauttiakin siitä. Silti voi takaraivossa tuntua, että jotakin puuttuu. Ihminen tottuu asioihin ja voi huitaista kinttaalla noille mieleen pyrkiville tuntemuksille. Sitten, jos elämään tulee se puuttunut palanen niin näkee kaiken erivalossa ja ihmettelee miten pystyi elämään ilman sitä. Sellainen se ihmisenmieli on mukautuvainen. Kuulostaa siltä, että olet lukinnut kohtalosi. Haaveilet muttei haaveelle ole tilaa toteutua.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä saattaa järjestää elämän mieleisekseen ja nauttiakin siitä. Silti voi takaraivossa tuntua, että jotakin puuttuu. Ihminen tottuu asioihin ja voi huitaista kinttaalla noille mieleen pyrkiville tuntemuksille. Sitten, jos elämään tulee se puuttunut palanen niin näkee kaiken erivalossa ja ihmettelee miten pystyi elämään ilman sitä. Sellainen se ihmisenmieli on mukautuvainen. Kuulostaa siltä, että olet lukinnut kohtalosi. Haaveilet muttei haaveelle ole tilaa toteutua.

Eihän tietenkään voi tietää ennakkoon asiasta mitä ei ole vielä kokeillut. Sitä kun ikää tulee alkaa suhtautumaan asioihin harkiten, eikä hurahda parissa päivässä kihloihin kuten naapurin nuorimies.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tietenkään voi tietää ennakkoon asiasta mitä ei ole vielä kokeillut. Sitä kun ikää tulee alkaa suhtautumaan asioihin harkiten, eikä hurahda parissa päivässä kihloihin kuten naapurin nuorimies.

No eikait sitä heti tartte kihloihin mennä tai naimisiin. Harva samantien yhteenkään muuttaa. Toki heitäkin löytyy jotka repäisee kunnolla ja ostaa niinsanotusti sian säkissä. Toisilla homma pelittää niinkin tehden ja toinen taas huomaa olevansa katastrofin keskellä. Vaan ei sitä liiankaan varovainen kannata olla ettei jää vallan elämän tärkeät jutut kokematta.

Anonyymi kirjoitti:

No eikait sitä heti tartte kihloihin mennä tai naimisiin. Harva samantien yhteenkään muuttaa. Toki heitäkin löytyy jotka repäisee kunnolla ja ostaa niinsanotusti sian säkissä. Toisilla homma pelittää niinkin tehden ja toinen taas huomaa olevansa katastrofin keskellä. Vaan ei sitä liiankaan varovainen kannata olla ettei jää vallan elämän tärkeät jutut kokematta.

Onhan ne monet tärkeät asiat jääneet elämättä, mutta on niitä elämässä tärkeitä asioita minulle useita. Varovainen olen aina ollut ja aremmaksi sitä vanhempana vain menee. Olisihan varmaan jokaiselle joskus joku tulossa, mutta ei ne läheskään luotettavia tai muutenkaan kunnollisia useinkaan näytä olevan. Tähänkin sopii vanha sanonta, että vanha kettu ei myrkkyjä syö.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan ne monet tärkeät asiat jääneet elämättä, mutta on niitä elämässä tärkeitä asioita minulle useita. Varovainen olen aina ollut ja aremmaksi sitä vanhempana vain menee. Olisihan varmaan jokaiselle joskus joku tulossa, mutta ei ne läheskään luotettavia tai muutenkaan kunnollisia useinkaan näytä olevan. Tähänkin sopii vanha sanonta, että vanha kettu ei myrkkyjä syö.

Niin ei sitä mitä vaan tartte niellä. Vaan voi sitten jäädä mansikatkin syömättä, kun ei niitä varovaisuudeltaan näe. Joskus kannattaa niitä rajoja ylittää. Eikä sitä etukäteen tiedä kuinka käy. Vaan tutustua voi rauhassa. Kyllä aidosti kiinnostunut jaksaa edetä rauhallista tahtia. Onhan maailmassa monenlaista pyrkijää ja hyötyä tavoittelevaa. Vaan ei kaikki sellaisia ole onneksi.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ei sitä mitä vaan tartte niellä. Vaan voi sitten jäädä mansikatkin syömättä, kun ei niitä varovaisuudeltaan näe. Joskus kannattaa niitä rajoja ylittää. Eikä sitä etukäteen tiedä kuinka käy. Vaan tutustua voi rauhassa. Kyllä aidosti kiinnostunut jaksaa edetä rauhallista tahtia. Onhan maailmassa monenlaista pyrkijää ja hyötyä tavoittelevaa. Vaan ei kaikki sellaisia ole onneksi.

Niinhän se monestikin on, että jahkailija jää kokonaan ilman. Riskejäkin pitäisi elämässä ottaa järkevissä puitteissa. ettei sitten vanhana tarvitse katua miksi en edes yrittänyt. En oikeastaan ketään henkilökohtaisesti ikävöinyt, vaan ihan vahingossa satuin näille sivuille. Joitakin juttuja ihan mielenkiintoista lukea, osaa ei viitsi edes avata, koska jo otsikko vastenmielinen. Tietenkin sitä elämästä jotakin puuttuu, kun edes leikillään tämmöistä seuraa.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän se monestikin on, että jahkailija jää kokonaan ilman. Riskejäkin pitäisi elämässä ottaa järkevissä puitteissa. ettei sitten vanhana tarvitse katua miksi en edes yrittänyt. En oikeastaan ketään henkilökohtaisesti ikävöinyt, vaan ihan vahingossa satuin näille sivuille. Joitakin juttuja ihan mielenkiintoista lukea, osaa ei viitsi edes avata, koska jo otsikko vastenmielinen. Tietenkin sitä elämästä jotakin puuttuu, kun edes leikillään tämmöistä seuraa.

Olisiko aika oikeassa elämässä tutustua ja yrittää. Mielesi taitaa kuitenkin tehdä. Vaikka tietysti totuttu elämä mieluisaa ja mukavaa sekä tutun turvallista.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko aika oikeassa elämässä tutustua ja yrittää. Mielesi taitaa kuitenkin tehdä. Vaikka tietysti totuttu elämä mieluisaa ja mukavaa sekä tutun turvallista.

Tutun turvallista elämä on ja asiat vakiintuneet päivittäisiin rutiineihin. Asun niin syrjäisessä paikassa, että harva täällä viihtyisi ja siksikin olenkin itsekseni. Ikäisilläni on yleensä jo oma elämä ja jo käytännön syistä vaikea asioita yhteen sovittaa. Tietenkin sitä toisaalta haaveilee monenlaista.

Anonyymi kirjoitti:

Tutun turvallista elämä on ja asiat vakiintuneet päivittäisiin rutiineihin. Asun niin syrjäisessä paikassa, että harva täällä viihtyisi ja siksikin olenkin itsekseni. Ikäisilläni on yleensä jo oma elämä ja jo käytännön syistä vaikea asioita yhteen sovittaa. Tietenkin sitä toisaalta haaveilee monenlaista.

No onhan luontaisia kohtaamisia vähemmän, jos syrjässä asuu ja elää. Vaan ei silti kumppanin löytäminen mahdotonta ole. Kai sinullakin on naapureita joilla on puoliso. Tietysti jahkaavalla luonteella tilaisuudet voi mennä ohi miettiessä. Helpompaa, jos tutustuu vaan ihmisiin ja antaa siitä kehittyä jotain, jos on kehittyäkseen. Eihän sitä heti tutustuessa tarvitse edes seurustelua ajatella.

Anonyymi kirjoitti:

No onhan luontaisia kohtaamisia vähemmän, jos syrjässä asuu ja elää. Vaan ei silti kumppanin löytäminen mahdotonta ole. Kai sinullakin on naapureita joilla on puoliso. Tietysti jahkaavalla luonteella tilaisuudet voi mennä ohi miettiessä. Helpompaa, jos tutustuu vaan ihmisiin ja antaa siitä kehittyä jotain, jos on kehittyäkseen. Eihän sitä heti tutustuessa tarvitse edes seurustelua ajatella.

Tuttuja minulla on, koska olen työnkin puolesta tavannut paljon ihmisiä. Muutenkin liikkunut aikaisemmin paljon lähipitäjissä. Ei tällä kylällä työikäisiä naisia asu, vain pariskuntia jotka tulleet tänne eläkepäiviä viettämään ja vanhoja poikia viiksekkäitä. Serkkutyttö esitteli ennen minulle aina sopivia ehdokkaita useampia. Sitten jo luovutti ja sanoi, että ei kannata sopivaa ottaa, ota vain se oikea.

Anonyymi kirjoitti:

Tuttuja minulla on, koska olen työnkin puolesta tavannut paljon ihmisiä. Muutenkin liikkunut aikaisemmin paljon lähipitäjissä. Ei tällä kylällä työikäisiä naisia asu, vain pariskuntia jotka tulleet tänne eläkepäiviä viettämään ja vanhoja poikia viiksekkäitä. Serkkutyttö esitteli ennen minulle aina sopivia ehdokkaita useampia. Sitten jo luovutti ja sanoi, että ei kannata sopivaa ottaa, ota vain se oikea.

No kukapa se hetken tapaamisella toisesta innostuu aika harva. Varsinkaan toisen esittelemänä. Pitempää tutustumista se useammin vaatii. Eikä siltikään välttämättä synny edes kaveruutta. Onhan toki heitäkin jotka ihastuu kuin salama iskisi kirkkaalta taivaalta. Eikä sitten muuta näe ja kuule kuin mielitiettynsä. Vaan kaveruudesta minun olleet suhteet on syntyneet. Kaveruus taas on syntynyt viihtymisestä toisen seurassa ja halusta tutustua. Ei ole salamarakkutta kohdalle osunut.

Huomasin jo lähettäessä jotta on siinä yksi e ylimääräinen, mutta se näille sivuille hyvin luottaa.