Kannabiksen käytöllä on psykologisia haittavaikutuksia. Runsas ja säännöllinen kannabiksenkäyttö voi johtaa aloitekyvyn heikkenemiseen. Kannabiksen käyttö saattaa myös edistää yksilön orastavia mielenterveyshäiriöitä, kuten skitsofreniaa. Erityisesti ensikertalaisilla voi esiintyä paniikkioireita ja vainoharhaisuutta.
Kannabiksen käyttö heikentää lähimuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta. Keskittymiskyky heikkenee, ja olennaisen erottaminen monimutkaisesta vaikeutuu. Käyttäjillä voi esiintyä häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa. Reaktioaika pitenee ja liikkeiden koordinointi vaikeutuu. Siten esimerkiksi liikenteessä kannabispäihtymyksen vaarat ovat ilmeiset.
Pitempiaikainen käyttö:
Erityisesti varhain nuorena aloitettu pitempiaikainen käyttö näyttää uudempien tutkimusten valossa aiheuttavan masennusta ja skitsofreniaa. Yli 50 kertaa kannabista käyttäneiden myöhempi riski sairastua skitsofreniaan oli lähes seitsenkertainen vähemmän käyttäneisiin verrattuna. Tutkimusten valossa on arvioitu, että Isossa Britanniassa joka kahdeksas skitsofrenia-tautitapaus vältettäisiin, jos kannabiksen käyttöä ei lainkaan esiintyisi.
Kannabiksen käyttö heikentää lähimuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta. Keskittymiskyky heikkenee, ja olennaisen erottaminen monimutkaisesta vaikeutuu. Käyttäjillä voi esiintyä häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa. Reaktioaika pitenee ja liikkeiden koordinointi vaikeutuu. Siten esimerkiksi liikenteessä kannabispäihtymyksen vaarat ovat ilmeiset.
Pitempiaikainen käyttö:
Erityisesti varhain nuorena aloitettu pitempiaikainen käyttö näyttää uudempien tutkimusten valossa aiheuttavan masennusta ja skitsofreniaa. Yli 50 kertaa kannabista käyttäneiden myöhempi riski sairastua skitsofreniaan oli lähes seitsenkertainen vähemmän käyttäneisiin verrattuna. Tutkimusten valossa on arvioitu, että Isossa Britanniassa joka kahdeksas skitsofrenia-tautitapaus vältettäisiin, jos kannabiksen käyttöä ei lainkaan esiintyisi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voitko selittää...
Aikaisemmin kerroit että kannabiskenkäyttäjien skitsofreniariski on kohonnut 30%. Nyt se sitten on hypännyt 700% (7 kertaiseksi).
Minä nokitan sen 15 kertaiseksi. Taisin voittaa?
Kognitiiviset häiriöt
Alkoholin ja kannabiksen akuutit vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin ovat osin samanlaisia, osin erilaisia. Ne heikentävät suoriutumista vaativissa tehtävissä kuten esimerkiksi autolla ajossa (Heishman & al. 1997;Kurzthaler & al. 1999).
Kummatkin aineet heikentävät ajattelu-ja havaintotoimintoja sekä muistia, alkoholi jopa täydelliseen muistinmenetykseen asti (Adams & Martin 1996; Hall & Solowij 1998;Kiianmaa 1998). Kannabiksen muistiin kohdistuvista haittavaikutuksista todistaa myös käyttäjien viljelemä toteamus: "Pilvenpolttajilla ovat aina kaikki tavarat hukassa". Alkoholi ja kannabis heikentävät myös tarkkaavaisuutta ja motorista koordinaatiota (Adams & Martin 1996;Kiianmaa 1998). Lisäksi kannabis vaikuttaa subjektiiviseen ajantajuun siten, että kulunut aika yliarvioidaan (Adams & Martin 1996). Erityisesti kokemattomilla kannabiksen käyttäjillä voi esiintyä ahdistus-ja paniikkireaktioita (ma. ).
Alkoholin ja kannabiksen pitkäaikaiskäytön vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin poikkeavat oleellisesti toisistaan. Alkoholistinen juominen aiheuttaa vakavia kognitiivisia häiriöitä, jotka ilmenevät muun muassa ongelmanratkaisutaitojen ja oppimisen voimakkaana taantumisena, ja lopputuloksena saattaa olla vanhuusiän dementian kaltainen tylsistyminen (Evert & Oscar-Berman 1995;Fals-Stewart & al. 1994). Alkoholisteilla esiintyy myös eriasteista aivoatrofiaa ja aivojen toiminnallisia häiriöitä. Kannabiksen kokeilemisen tai satunnaiskäytön ei ole havaittu aiheuttavan päihtymyksen jälkeisiä kognitiivisia häiriöitä (Fant & al. 1998). Pitkäaikaiskäytöllä lienee lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia (Hall & Solowij 1998). Askettäin raportoidun laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä ei ole negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin (Lyketsos & al. 1998).
Psykoosit
Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa psykooseja (Mäkelä 1998). Paljon huomiota saaneesta, myös suomalaisessa huumevalistuksessa esiintyvästä kannabispsykoosista sen sijaan ei ole tieteellistä näyttöä (Hall 1998). Kannabiksen käytöllä on tutkimusten mukaan yhteys skitsofrenian puhkeamiseen muttei itse taudin insidenssiin eli esiintymistiheyteen (ma. ). Kyse lienee siitä, että kannabiksen käyttö edesauttaa skitsofrenian puhkeamista siihen ennestään alttiilla henkilöillä (ma. ). A. Tien ja J. Anthony (1990) päätyivät epidemiologisessa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan alkoholin käyttöön liittyvä psykoosiriski (OR 7. 9) on nelinkertainen verrattuna kannabiksen käytön psykoosiriskiin (OR 2. 0).
Muut mielenterveyshäiriöt
Runsas alkoholin käyttö on vahvasti yhteydessä muihin mielenterveyden häiriöihin, mikä näkyy päihdehuollossa niin sanottuna kaksoisdiagnoosiproblematiikkana (Mueser & al. 1998). Alkoholiriippuvuuden ja erilaisten persoonallisuushäiriöiden välinen komorbiditeetti oli äskettäin julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa 58% (Morgenstern & al. 1997). Runsas alkoholin käyttö on myös yhteydessä depressioon (Schuckit 1994).
Kannabiksen käyttöön yhdistetystä amotivaatiosyndroomasta, joka esiintyy myös suomalaisessa huumevalistuksessa, ei ole tieteellistä näyttöä (Adams & Martin 1996). P. Nelson (1994-95) on arvioinut aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja päätynyt siihen, että amotivaatiosyndrooma ei ole relevantti kliininen käsite. Hänen tekemänsä uuden tulkinnan lähtökohtana on absorptiivinen kognitiivinen tyyli, jolla tarkoitetaan mystiikkahakuisuutta. Kannabiksen käyttö vahvistaa absorptiivista tyyliä, mikä edelleen johtaa kannabiksen käytöstä riippumattoman depression kanssa amotivaatiosyndrooman mukaisiin oireisiin. Nelsonin teoriaa ei liene koeteltu empiirisesti.
(P. Saarnio)