Nuo molemmathan eivät voi toteutua samaan aikaan koska pääjännitteen ja vaihejännitteen suhde on √3
400 V pääjännitteellä vaihejännite olisi 230,94 V, kysymys onkin kumman jännitteen toteutumiseen pyritään? Veikkaan että se on tuo pääjännite 400 V. Ja missä on kuluttajaa lähinnä oleva paikka jossa automaattinen jatkuva jännitteen valvonta ja säätö sijaitsee. Ja mikä jännitetaso on siinä pisteessä? 20000 V ehkä?
400 V vai 230 V jännitteen tavoitesäätö
Anonyymi
37
1347
Vastaukset
- Anonyymi
Voi hurja.
- Anonyymi
Aloituksen vaikeusaste ainakin yhdeksän !
- Anonyymi
Tuo ei ihan noin toimi. Sähkönjakelun standardista löydät vaihteluvälit millä sähkö saa vaihdella.
- Anonyymi
Miten se nyt tähän liittyy? Lue kysymys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se nyt tähän liittyy? Lue kysymys.
Ehkä sinun kannattaisi enempi ymmärtää vastaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se nyt tähän liittyy? Lue kysymys.
Voimalaitoksen generaattoreista jännite lähtee ensin ylösmuuntajalle, josta jännite nostetaan muutamasta kilovoltista johonkin 100-400 kilovolttiin. Tämä yleensä muunnetaan alaspäin 10-20 kilovolttiin ennen kuin tuodaan isompiin kiinteistöihin ja sähkönsiirtoon asuinkiinteistöihin. Ennen kerrostaloja, omakotitaloja ja muita pieniä rakennuksia jännite muunnetaan 230/400 volttiin eli yhden vaiheen jännite on 230 volttia. Tässä välissä ei ole mitään erityistä säätöä ja kaikki muutokset voimalaitoksilla näkyy sinun pistorasiassa. 400 volttia on vain kahden vaiheen välinen tehollisen jännitteen ero ja se syntyy täysin itsestään, kun vaihe-ero on oikea eli 120 astetta ja yhden vaiheen jännite on 230 volttia. Eri vaiheita ei säädetä mitenkään muuten kuin yritetään pitää vaihe-ero tasan 120 asteessa ja taajuus 50 hertsissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voimalaitoksen generaattoreista jännite lähtee ensin ylösmuuntajalle, josta jännite nostetaan muutamasta kilovoltista johonkin 100-400 kilovolttiin. Tämä yleensä muunnetaan alaspäin 10-20 kilovolttiin ennen kuin tuodaan isompiin kiinteistöihin ja sähkönsiirtoon asuinkiinteistöihin. Ennen kerrostaloja, omakotitaloja ja muita pieniä rakennuksia jännite muunnetaan 230/400 volttiin eli yhden vaiheen jännite on 230 volttia. Tässä välissä ei ole mitään erityistä säätöä ja kaikki muutokset voimalaitoksilla näkyy sinun pistorasiassa. 400 volttia on vain kahden vaiheen välinen tehollisen jännitteen ero ja se syntyy täysin itsestään, kun vaihe-ero on oikea eli 120 astetta ja yhden vaiheen jännite on 230 volttia. Eri vaiheita ei säädetä mitenkään muuten kuin yritetään pitää vaihe-ero tasan 120 asteessa ja taajuus 50 hertsissä.
Kyllä 110kV/20kV muuntajissa on käämikytkin jolla 20kV verkon jännite säädetään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä 110kV/20kV muuntajissa on käämikytkin jolla 20kV verkon jännite säädetään.
Siinähän se vastaukset tulivat, keskijänniteverkon pääjännitettä säädetään, ja säätö tapahtuu paikallisilla sähköasemilla.
Ilmeisesti säätö on myös automaattinen, eli jatkuvatoiminen?
- Anonyymi
Ymmärrän että tähänkin aloitukseen pitäisi saada lisää asiaan kuulumatonta kommentointia !
- Anonyymi
Se on tyylinä täällä, vaikka ei ymmärretä edes kysymystä, silti kuitenkin vastataan ja jaaritellaan ummet ja lammet asian vierestä tyhjänpäiväistä jorinaa.
- Anonyymi
Kolmivaiheisessa pienjänniteverkossa ole erikseen mitään 230V "valovirtaa" tai 400V "voimavirtaa". Jokaisen vaiheen nimellinen tehollisjännite maata (tai 0-pistettä) vasten on 230V. Koska vaiheilla on 120 asteen vaihe-ero niin sini-muotoisen jännitteen geometriasta seuraa, että vaiheiden välinen jännite eli pääjännite on neliöjuuri3 * 230 = 400V. Jos näistä toista säädetään, niin myös toinen muuttuu vastaavasti.
Eli jos kytketään kuorma (esim. vastus) kahden vaiheen väliin, niin kuorman yli vaikuttaa 400V ja kuorman molemmissa päissä on maahan nähden 230V jännite. (Vaihtovirtasuureita ei voi laskea aritmeettisesti => osoitin- tai kompleksilukulaskenta).
Nipsa- Anonyymi
Nipsukin vain kertasi asiat mitkä oli kerrottu jo kysymyksessä, mutta ei osannut vastata mihinkään osakysymykseen. Ne jotka jotain tietävät ovat ihan toisilla foorumeilla...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nipsukin vain kertasi asiat mitkä oli kerrottu jo kysymyksessä, mutta ei osannut vastata mihinkään osakysymykseen. Ne jotka jotain tietävät ovat ihan toisilla foorumeilla...
Täältä ei tosiaan enempää apua löydy, jos et tuosta vastauksesta sitä ymmärtänyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täältä ei tosiaan enempää apua löydy, jos et tuosta vastauksesta sitä ymmärtänyt.
Tokihan sen ymmärsin ettei täältä asiantuntijoita löydy.
Ei siinä silloin auta vaikka laatisi kysymyksen rasti ruutuun vastausmahdollisuudella.
Sähköstä jotain ymmärtävä huomaisi että siinä on vain kaksi kysymystä, joihin on annettu jo alustuksena ns. valistunut arvaus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tokihan sen ymmärsin ettei täältä asiantuntijoita löydy.
Ei siinä silloin auta vaikka laatisi kysymyksen rasti ruutuun vastausmahdollisuudella.
Sähköstä jotain ymmärtävä huomaisi että siinä on vain kaksi kysymystä, joihin on annettu jo alustuksena ns. valistunut arvaus.Pariin otteeseen todettu ettei mikään toimi niin aloitus arvaili.
Et nyt tainnut ymmärtää. Koko pointti oli että 230 * neliöjuuri 3 ei ole 400 V vaan n. 398 V. Kysymys on, kumpi jännitteistä 230 V tai 400 V on standardoitu ja kumpi tulee sitten sen neliöjuuren mukaan. Tietääkseni se on 400 V ja vaiheesta maahan on itseasiassa 231 V. Toki tämä kaikki menee normaalin vaihtelun piiriin.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Et nyt tainnut ymmärtää. Koko pointti oli että 230 * neliöjuuri 3 ei ole 400 V vaan n. 398 V. Kysymys on, kumpi jännitteistä 230 V tai 400 V on standardoitu ja kumpi tulee sitten sen neliöjuuren mukaan. Tietääkseni se on 400 V ja vaiheesta maahan on itseasiassa 231 V. Toki tämä kaikki menee normaalin vaihtelun piiriin.
Siinä ympäristössä missä valvonta ja säätö suoritetaan, ei yleensä edes ole olemassa vaihejännitettä mitä voisi tarkkailla. Eli pääjännitteillä mennään.
Anonyymi kirjoitti:
Siinä ympäristössä missä valvonta ja säätö suoritetaan, ei yleensä edes ole olemassa vaihejännitettä mitä voisi tarkkailla. Eli pääjännitteillä mennään.
Joo, mutta kun noiden suhde on vakio, niin sillä ei ole väliä. Säätöhän tehdään myös suuremmilla jännitteillä. Muuntajien suhteet on tiedossa.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Joo, mutta kun noiden suhde on vakio, niin sillä ei ole väliä. Säätöhän tehdään myös suuremmilla jännitteillä. Muuntajien suhteet on tiedossa.
Tämä kai oli jo kaikille selvää.
Pienjännitteellä ei ole automaattisäätöjä, ne pitäisi olla silloin jokaisella jakelumuuntajalla :) - Anonyymi
okaro kirjoitti:
Et nyt tainnut ymmärtää. Koko pointti oli että 230 * neliöjuuri 3 ei ole 400 V vaan n. 398 V. Kysymys on, kumpi jännitteistä 230 V tai 400 V on standardoitu ja kumpi tulee sitten sen neliöjuuren mukaan. Tietääkseni se on 400 V ja vaiheesta maahan on itseasiassa 231 V. Toki tämä kaikki menee normaalin vaihtelun piiriin.
Miten tuollainen epätäsmällisyys on edes päässyt tapahtumaan!?
Vähintä olisi että jännite merkittäisiin tyyliin; 400 / ≈ 230 V
- Anonyymi
Tyhjentävä vastaus. Kiitos.
- Anonyymi
Ihan kuin autokoulun kysymykset, siellä aina sana ratkaisi, melkein aina.
- Anonyymi
Saattaapi olla tuo 230-240 V.
- Anonyymi
= Muuntaja , = 240 V.
- Anonyymi
Pääjännitettä valvotaan ja säädetään, vasta jakelumuuntajilla esiintyy vaihejännite, mutta siellä ei ole automaattisäätöä.
Sähköasemilla 110 kV pudotetaan 20 kV joka on se jännite jota valvotaan. Jakelumuuntajilla 20 kV pudotetaan 400 V jonka vaihejännite on matemaattisesti n. 231 V
Jos kodin pistorasiasta mitataan 231 V on säätö just kohdallaan.- Anonyymi
Jeps juuri näin
Jakelumuuntajissa voi olla väliottokytkin jolla voidaan säätää jännitettä, mutta säätö pitää tehdä manuaalisesti jännitteettömänä, yleensä säätö 5-portainen niin että "nollataso" on 20500V ja siitä molemmin puolin 2 x 2,5% portaat -muta tätä säätö mahdollisuutta käytetään hyvin harvoin ja osa verkkoyhtiöistä onkin luopunut tilaamasta säästösyistä näin varusteltuja jakelumuuntajia - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jeps juuri näin
Jakelumuuntajissa voi olla väliottokytkin jolla voidaan säätää jännitettä, mutta säätö pitää tehdä manuaalisesti jännitteettömänä, yleensä säätö 5-portainen niin että "nollataso" on 20500V ja siitä molemmin puolin 2 x 2,5% portaat -muta tätä säätö mahdollisuutta käytetään hyvin harvoin ja osa verkkoyhtiöistä onkin luopunut tilaamasta säästösyistä näin varusteltuja jakelumuuntajiaKäämikytkin on siis 20 kV puolella muuntajan ensiökäämissä? Tällä siis kompensoidaan keskijänniteverkossa tapahtuvaa jännitehäviötä. Normaalistihan muuntajan antojännite määritellään toisiokäämillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käämikytkin on siis 20 kV puolella muuntajan ensiökäämissä? Tällä siis kompensoidaan keskijänniteverkossa tapahtuvaa jännitehäviötä. Normaalistihan muuntajan antojännite määritellään toisiokäämillä.
Oikeastaan sillä voidaan paremminkin käytännössä kompensoida pitkän pj-johdon jännitehäviötä, mutta muuntajan vieressä sitten jännitettä turhankin paljon.
Samahan se oikeastaan on kummalla käämillä jännite säädellään varsinkin kun säätöväli suht pieni, homma vaan helpompi toteuttaa pienivirtaisemmalla puolella.
Ja termihän on väliottokytkin erotuksena käämikytkimelle jota voidaan säätää virrat päälläkin aktiivisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikeastaan sillä voidaan paremminkin käytännössä kompensoida pitkän pj-johdon jännitehäviötä, mutta muuntajan vieressä sitten jännitettä turhankin paljon.
Samahan se oikeastaan on kummalla käämillä jännite säädellään varsinkin kun säätöväli suht pieni, homma vaan helpompi toteuttaa pienivirtaisemmalla puolella.
Ja termihän on väliottokytkin erotuksena käämikytkimelle jota voidaan säätää virrat päälläkin aktiivisesti.Ei se sama ole kummalla käämillä säädetään muuntajan toisiojännitettä. Ensiökäämin kierrosluku on mitoitettu siten että rautasydämeen saadaan riittävä magneettivuo. Periaatteessa ensiökäämin kierroslukua ei muuteta kuin siinä tapauksessa kun ensiön jännite muuttuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikeastaan sillä voidaan paremminkin käytännössä kompensoida pitkän pj-johdon jännitehäviötä, mutta muuntajan vieressä sitten jännitettä turhankin paljon.
Samahan se oikeastaan on kummalla käämillä jännite säädellään varsinkin kun säätöväli suht pieni, homma vaan helpompi toteuttaa pienivirtaisemmalla puolella.
Ja termihän on väliottokytkin erotuksena käämikytkimelle jota voidaan säätää virrat päälläkin aktiivisesti.Noinhan se on. Jokaisen 20kV/400V vierellä pieni menninkäinen pyörittelee säätönuppia ja säätää ensiön kierrosmäääärää niin että toision jännite pysyy haluttuna.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan se on. Jokaisen 20kV/400V vierellä pieni menninkäinen pyörittelee säätönuppia ja säätää ensiön kierrosmäääärää niin että toision jännite pysyy haluttuna.
Ymmärsitköhän mitään siitä viestistä jota kommentoit? Mistä sen säätämisen keksit?
Yleensäkin jos tulee muuta asiaa mieleen, kannattaa tehdä uusi aloitus ja avautua siinä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se sama ole kummalla käämillä säädetään muuntajan toisiojännitettä. Ensiökäämin kierrosluku on mitoitettu siten että rautasydämeen saadaan riittävä magneettivuo. Periaatteessa ensiökäämin kierroslukua ei muuteta kuin siinä tapauksessa kun ensiön jännite muuttuu.
Totta, mutta kirjoitin kyllä: "varsinkin kun säätöväli suht pieni"-jolla yritin tuota asiaa hieman sivuta.
- Anonyymi
Generaattprin magnetoinnilla ne jännitteet säädetään lohdalleen eikä millään muuntajilla.
Ei sähköverkossa ole pakko olla minkäänlaisia muuntajia.- Anonyymi
...puhuu pölvästi jolla on mökillään aggregaattisähköt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...puhuu pölvästi jolla on mökillään aggregaattisähköt.
Hörhö ei sähkövoimatekniikasta tietysti tajua mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hörhö ei sähkövoimatekniikasta tietysti tajua mitään.
Tollikalla varmaan vaan aurinkosähköt, ja ei tosiaankaan muuntajia. 😄
- Anonyymi
Ylläoleva kommentti ratkaisee kaiken !!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 901280
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511056En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse66822Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14760Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli290706Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107698- 60694
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?39681- 60658
En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634