Ville Niinistö uutuuskirjassaan: Jan Vapaavuori ratkaisi Fennovoiman venäläisen ydinvoimalan tulon Suomeen
”Vapaavuori oli asiassa määrätietoisen oloinen ja arvelen hänen vakuuttaneen Stubbin siitä”, Ville Niinistö sanoo Iltalehdelle. Fennovoiman venäläistä ydinvoimalaa vihreiden puheenjohtaja pitää edelleen suurena virheenä ja turvallisuuspoliittisena riskinä Suomelle.
Lauri Nurmi
02.05.2019 klo 8:01 (muokattu 02.05.2019 klo 8:01)
Ville Niinistö johti syyskuussa 2014 vihreitä. Puolue erosi Alexander Stubbin (kok.) hallituksesta sen jälkeen, kun hallitus oli pitänyt voimassa Fennovoiman ydinvoimalan periaateluvan.
Stubbin hallitus hyväksyi sen, että ydinvoimalan reaktorin toimittaja oli muuttunut venäläiseksi Rosatomiksi ja että miljardiluokan rahoitus voimalaan tulisi Venäjältä.
Torstaina ilmestyvässä kirjassaan Löytöretkeilijä (Otava) Niinistö kirjoittaa, että elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ratkaisi venäläisen ydinvoimalan tulon Suomeen. Rosatomin voimala oli hankkeena tulenarka ja kyseenalainen monestakin syystä - ei vähiten siksi, että Venäjä oli keväällä miehittänyt Krimin niemimaan.
– Ydinvoimalan tulon ratkaisi lopulta juuri Vapaavuori. Kesällä 2014 uutta hallitusta muodostettaessa Stubb antoi minun yllättäen ymmärtää, ettei ollut varma tästä ydinvoimalasta. Aidosti länsimielistä ja eurooppalaista Stubbia mietityttivät venäläisen ydinvoimalan turvallisuuspoliittiset riskit, Niinistö kertoo.
Viestejä Brysselistä
Niinistö paljastaa Iltalehdelle, että Euroopan unionin eri korkeilta tahoilta tuli huolestuneita yhteydenottoja Suomen ministereille.
– Brysselistä kantautui nimittäin toistuvia ihmetteleviä viestejä siitä, miten Suomi voi harkita venäläistä ydinvoimaa Venäjän vallattua Krimin laittomasti samana keväänä. EU suunnitteli pakotteita Venäjää vastaan ja energiariippuvuuden vähentämistä Venäjästä. Stubb kuunteli näitä viestejä, Niinistö arvioi elämäkertateoksessaan.
Iltalehdelle Niinistö kertoo, että vihreät harkitsi Stubbin hallituksesta sivuun jäämistä jo minihallitusneuvotteluissa. Ne pidettiin juhannuksen alla 2014, kun kokoomuksen puheenjohtaja oli vaihtunut ja Jyrki Katainen siirtynyt EU-komissaariksi.
– Pohdimme, onko järkevää lähteä uuteen hallitukseen, jos muut hallituspuolueet ajavat Fennovoimalle ydinvoimalalupaa heti muutaman kuukauden päästä.
Pääministeriksi nousemassa ollut Stubb taivutteli vihreät hallitukseensa vihjaamalla, että hän saattaisi hylätä Fennovoiman uuden periaateluvan.
– Stubb sanoi, että tulkaa hallitukseen, koska hän ei vielä tiennyt, miten suhtautuisi Fennovoimaan. Tulkitsin, että Stubb pohti asiaa EU:n näkökulmasta, koska unionissa suunniteltiin energiaunionin vahvistamista, Niinistö kertoo.
Vihreät piti periaatelupaa hallitusohjelman rikkomuksena.
– Näimme Fennovoiman Rosatom-kuvion riskialttiina, ei vain energiapolitiikan vaan myös Suomen turvallisuuden takia. Eri maiden hallituksissa ihmeteltiin, eikö Fennovoima sido Suomea Venäjään, jonka ulkopolitiikka on aggressiivista, Niinistö sanoo.
Syksyllä 2014 Kreml ei Niinistön mukaan ollut vielä laittanut poliittista arvovaltaansa peliin Fennovoiman toteuttamisessa.
”Ei Venäjä siitä olisi hermostunut”
Niinistö istui aitiopaikalla Suomen hallituksessa.
– Silloin Fennovoiman olisi voinut pysäyttää. Ei Venäjä siitä olisi hermostunut, hän arvioi.
Elinkeinoministeri Vapaavuori puski Niinistön mielestä Fennovoimaa eteenpäin.
– Vapaavuori valmisteli asiaa ja päätti tuoda luvan hallituksen käsittelyyn. Hän oli asiassa määrätietoisen oloinen ja arvelen hänen vakuuttaneen Stubbin siitä, Niinistö kuvailee.
Antti Rinteen johtama SDP yritti Niinistön mukaan pitää hallituksessa esillä Olkiluoto nelosen lännestä ostettavaa ydinvoimalaa.
Kotimainen Teollisuuden Voima halusi jatkoa Olkiluodon neljännen ydinreaktorin periaateluvalleen, mutta sitä se ei hallitukselta saanut.
Fennovoiman rakentamisluvan hakemisen takarajaksi Stubbin hallitus asetti seuraavan vuoden kesäkuun lopun.
Arvoton näytelmä
Silloin nähtiin irvokas poliittinen näytelmä, jolla ei Ville Niinistön mielestä ollut enää tekemistä markkinatalouden ja länsimaisen demokratian kanssa.
Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan. Kesäkuun lopussa 2015 näytti ilmeiseltä, että ehto ei täyty. Kuin tyhjästä uudeksi osakkaaksi ilmestyi kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö, josta kukaan ei ollut kuullutkaan. EU-maahan rekisteröitynä se vastasi kotimaista sijoittajaa.
Asialla olivat venäläispankkeihin kytkeytyneet venäläiset bulvaanit.
Kömpelö viritys oli pilkantekoa Suomen eduskunnan kustannuksella. Valtionyhtiö Fortum oli haluton sijoittamaan Rosatomin ydinvoimalaan, ellei se pääsisi enemmistöomistajaksi venäläiseen TGC-1-energiayhtiöön.
”Vapaavuori oli asiassa määrätietoisen oloinen ja arvelen hänen vakuuttaneen Stubbin siitä”, Ville Niinistö sanoo Iltalehdelle. Fennovoiman venäläistä ydinvoimalaa vihreiden puheenjohtaja pitää edelleen suurena virheenä ja turvallisuuspoliittisena riskinä Suomelle.
Lauri Nurmi
02.05.2019 klo 8:01 (muokattu 02.05.2019 klo 8:01)
Ville Niinistö johti syyskuussa 2014 vihreitä. Puolue erosi Alexander Stubbin (kok.) hallituksesta sen jälkeen, kun hallitus oli pitänyt voimassa Fennovoiman ydinvoimalan periaateluvan.
Stubbin hallitus hyväksyi sen, että ydinvoimalan reaktorin toimittaja oli muuttunut venäläiseksi Rosatomiksi ja että miljardiluokan rahoitus voimalaan tulisi Venäjältä.
Torstaina ilmestyvässä kirjassaan Löytöretkeilijä (Otava) Niinistö kirjoittaa, että elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ratkaisi venäläisen ydinvoimalan tulon Suomeen. Rosatomin voimala oli hankkeena tulenarka ja kyseenalainen monestakin syystä - ei vähiten siksi, että Venäjä oli keväällä miehittänyt Krimin niemimaan.
– Ydinvoimalan tulon ratkaisi lopulta juuri Vapaavuori. Kesällä 2014 uutta hallitusta muodostettaessa Stubb antoi minun yllättäen ymmärtää, ettei ollut varma tästä ydinvoimalasta. Aidosti länsimielistä ja eurooppalaista Stubbia mietityttivät venäläisen ydinvoimalan turvallisuuspoliittiset riskit, Niinistö kertoo.
Viestejä Brysselistä
Niinistö paljastaa Iltalehdelle, että Euroopan unionin eri korkeilta tahoilta tuli huolestuneita yhteydenottoja Suomen ministereille.
– Brysselistä kantautui nimittäin toistuvia ihmetteleviä viestejä siitä, miten Suomi voi harkita venäläistä ydinvoimaa Venäjän vallattua Krimin laittomasti samana keväänä. EU suunnitteli pakotteita Venäjää vastaan ja energiariippuvuuden vähentämistä Venäjästä. Stubb kuunteli näitä viestejä, Niinistö arvioi elämäkertateoksessaan.
Iltalehdelle Niinistö kertoo, että vihreät harkitsi Stubbin hallituksesta sivuun jäämistä jo minihallitusneuvotteluissa. Ne pidettiin juhannuksen alla 2014, kun kokoomuksen puheenjohtaja oli vaihtunut ja Jyrki Katainen siirtynyt EU-komissaariksi.
– Pohdimme, onko järkevää lähteä uuteen hallitukseen, jos muut hallituspuolueet ajavat Fennovoimalle ydinvoimalalupaa heti muutaman kuukauden päästä.
Pääministeriksi nousemassa ollut Stubb taivutteli vihreät hallitukseensa vihjaamalla, että hän saattaisi hylätä Fennovoiman uuden periaateluvan.
– Stubb sanoi, että tulkaa hallitukseen, koska hän ei vielä tiennyt, miten suhtautuisi Fennovoimaan. Tulkitsin, että Stubb pohti asiaa EU:n näkökulmasta, koska unionissa suunniteltiin energiaunionin vahvistamista, Niinistö kertoo.
Vihreät piti periaatelupaa hallitusohjelman rikkomuksena.
– Näimme Fennovoiman Rosatom-kuvion riskialttiina, ei vain energiapolitiikan vaan myös Suomen turvallisuuden takia. Eri maiden hallituksissa ihmeteltiin, eikö Fennovoima sido Suomea Venäjään, jonka ulkopolitiikka on aggressiivista, Niinistö sanoo.
Syksyllä 2014 Kreml ei Niinistön mukaan ollut vielä laittanut poliittista arvovaltaansa peliin Fennovoiman toteuttamisessa.
”Ei Venäjä siitä olisi hermostunut”
Niinistö istui aitiopaikalla Suomen hallituksessa.
– Silloin Fennovoiman olisi voinut pysäyttää. Ei Venäjä siitä olisi hermostunut, hän arvioi.
Elinkeinoministeri Vapaavuori puski Niinistön mielestä Fennovoimaa eteenpäin.
– Vapaavuori valmisteli asiaa ja päätti tuoda luvan hallituksen käsittelyyn. Hän oli asiassa määrätietoisen oloinen ja arvelen hänen vakuuttaneen Stubbin siitä, Niinistö kuvailee.
Antti Rinteen johtama SDP yritti Niinistön mukaan pitää hallituksessa esillä Olkiluoto nelosen lännestä ostettavaa ydinvoimalaa.
Kotimainen Teollisuuden Voima halusi jatkoa Olkiluodon neljännen ydinreaktorin periaateluvalleen, mutta sitä se ei hallitukselta saanut.
Fennovoiman rakentamisluvan hakemisen takarajaksi Stubbin hallitus asetti seuraavan vuoden kesäkuun lopun.
Arvoton näytelmä
Silloin nähtiin irvokas poliittinen näytelmä, jolla ei Ville Niinistön mielestä ollut enää tekemistä markkinatalouden ja länsimaisen demokratian kanssa.
Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan. Kesäkuun lopussa 2015 näytti ilmeiseltä, että ehto ei täyty. Kuin tyhjästä uudeksi osakkaaksi ilmestyi kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö, josta kukaan ei ollut kuullutkaan. EU-maahan rekisteröitynä se vastasi kotimaista sijoittajaa.
Asialla olivat venäläispankkeihin kytkeytyneet venäläiset bulvaanit.
Kömpelö viritys oli pilkantekoa Suomen eduskunnan kustannuksella. Valtionyhtiö Fortum oli haluton sijoittamaan Rosatomin ydinvoimalaan, ellei se pääsisi enemmistöomistajaksi venäläiseen TGC-1-energiayhtiöön.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Monien vaiheiden jälkeen näytti vahvasti siltä, ettei Fortum suostuisi osallistumaan ydinvoimalan rakentamiseen. Yllättäen yhtiö julkaisi elokuussa 2015 lakonisen pörssitiedotteen. Se kertoi tulevansa 6,6 prosentilla osaomistajaksi ”suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään” hankkeeseen.
– Kroatialaiseen pöytälaatikkofirmaan Migrit Solarnaan liittyvä erikoinen episodi ja valtionyhtiö Fortumin viime hetken mukaantulo kesällä 2015 kertovat, että hankkeella on varsin vähän tekemistä todellisen markkinatalouden kanssa. Olihan Fortum päätynyt itsekin aiemmassa arviossaan siihen, ettei Fennovoima ole kaupallisesti kannattava, Niinistö kirjoittaa Löytöretkeilijässä.
Isolla riskillä sale ja vapaavuori vetivät Fennovoimassa ja optioutopiassaan
Supo näyttää nyt puuttuvan fennovoimailuun
Suomessa ydivoimapolitiikkaan liittyy keskeisesti hulluuselementti. Vastustetaan tai kannatetaan periaatteessa, ilman faktojen hyväksyntää. Fennovoima on ydinhulluuden ilmentymä
Kyllähän Fennovoiman lupakäsittelyn aikana ydinhulluudesta varoiteltiin, silloin oli nähtävissä trollausilmiö ja muuta informaatiovaikuttamista
sekä hyödyllisiä hölmöjä
https://yle.fi/uutiset/3-12348815
Rakennustyöt jatkuvat.
Voiko Vapaavuoren luottaa lainkaan?
Voi luottaa siihen, että mokaa.
Olympiakomiteassa joku Vapaavuoren veljellinen ja jopa siskojen suhmurointi menossa.