Liikutuin kyyneliin lukiessani uutista siitä, että Sanna Marinin hallitus laski muistoseppeleen Heikki Ritavuoden haudalle. Matti Vanhasen puhe oli erinomainen. Nettivihan velloessa ja maailmalla valtioiden suistuessa hätätilan kouriin kaaosta kylvävien mielenosoitusten riehuessa, tämä kaunis ele tolkun elämän puolesta osoittamalla virallisesti valtion taholta kunniaa miehelle, joka koko elämänsä kamppaili tolkillisuuden puolesta ja kuoli sen puolesta oli voimaa antava.
En voi kuvilla suomalaisempaa tekoa kuin laskea seppele maidän kaikkien nimissä yliopplaiden komeasti vartioimalle haudalle, jossa ei lepää vallankumouksen verinen sankari, vaan kansallisen yhteinäisyyden vakaa rakentaja, yksi niistä, joita ilman Suomi tuskin olisi selvinnyt itsenäisenä siitä kuohuvasta maailmanhistorian koskesta, johon tempauduimme tahtomattamme mukaan. Liian moni esimerkki meistä etelään kertoo, mitä äärimmäisyyksiin menemällä menetettiin ja meidän oma kehityjksemme sen, mitä oikeudenmukaisuuten uskonalla ja sotakirveiden vaihtamisella poliittiseen debattiin, ehkä kiivaaseenkin mutta kaikille turvalliseen, voi saavuttaa.
En itsekään aina jaksa oikein uskoa demokratiaan, mutta Heikki Ritavuoren tarina osana koko maamme taivalta läpi vuosikymmenten kertoo, että ehkä demokratia on vähiten huono kaikista niistä järjestelmistä, joita on aika ajoin kokeiltu, mutta se on myös sitkeä säilymään hengissä eikä se lannistu väkivallan uhankaan edessä.
Lämmin kiitos Sanna Marin, Matti Vanhanen ja koko Suomen Valtioneuvosto ja kaikki te, jotka tavalla tai toisella osallistuitte muistamiseen. Kerrankin tunnen, että maassa on hallitus, joka edustaa niitä arvoja ja sitä vakaumusta, joita itsekin kannatan.
Ja erityisen lämmin kiitos veteraanikansanedustajalle ja europarlaamentaarikko Lasse Lehtiselle. Kirja Heikki Ritavuoresta on melkein kuin toinen Tuntematon Sotilas tälle maalle ja kansalle, ja sen kirjoittaminen teko, jolla olen valmis unohtamaan kaiken, mistä olen ollut kanssasi eri mieltä.
Lepää rauhassa, Heikki Ritavuori, maassa, joksi sinä tulit enemmän kuin koskaan tulit tietämään.
https://www.youtube.com/watch?v=F5zg_af9b8c&t=66s
En voi kuvilla suomalaisempaa tekoa kuin laskea seppele maidän kaikkien nimissä yliopplaiden komeasti vartioimalle haudalle, jossa ei lepää vallankumouksen verinen sankari, vaan kansallisen yhteinäisyyden vakaa rakentaja, yksi niistä, joita ilman Suomi tuskin olisi selvinnyt itsenäisenä siitä kuohuvasta maailmanhistorian koskesta, johon tempauduimme tahtomattamme mukaan. Liian moni esimerkki meistä etelään kertoo, mitä äärimmäisyyksiin menemällä menetettiin ja meidän oma kehityjksemme sen, mitä oikeudenmukaisuuten uskonalla ja sotakirveiden vaihtamisella poliittiseen debattiin, ehkä kiivaaseenkin mutta kaikille turvalliseen, voi saavuttaa.
En itsekään aina jaksa oikein uskoa demokratiaan, mutta Heikki Ritavuoren tarina osana koko maamme taivalta läpi vuosikymmenten kertoo, että ehkä demokratia on vähiten huono kaikista niistä järjestelmistä, joita on aika ajoin kokeiltu, mutta se on myös sitkeä säilymään hengissä eikä se lannistu väkivallan uhankaan edessä.
Lämmin kiitos Sanna Marin, Matti Vanhanen ja koko Suomen Valtioneuvosto ja kaikki te, jotka tavalla tai toisella osallistuitte muistamiseen. Kerrankin tunnen, että maassa on hallitus, joka edustaa niitä arvoja ja sitä vakaumusta, joita itsekin kannatan.
Ja erityisen lämmin kiitos veteraanikansanedustajalle ja europarlaamentaarikko Lasse Lehtiselle. Kirja Heikki Ritavuoresta on melkein kuin toinen Tuntematon Sotilas tälle maalle ja kansalle, ja sen kirjoittaminen teko, jolla olen valmis unohtamaan kaiken, mistä olen ollut kanssasi eri mieltä.
Lepää rauhassa, Heikki Ritavuori, maassa, joksi sinä tulit enemmän kuin koskaan tulit tietämään.
https://www.youtube.com/watch?v=F5zg_af9b8c&t=66s
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sitä se kaksilla rattailla ajo teettää 🤣