Ymmärrän, että Venäjällä 9.toukokuuta toimeenpantaviin voitonjuhliin menevät Neuvostoliiton sodanaikaisten liittolaisten edustajat osoittamaan kiitollisuuttaan siitä, että Neuvostoliitto antoi suuren panoksen liittolaisten yhteisessä asiassa: Hitlerin Saksan kukistamisessa. Ymmärrän, että sinne menevät myös Hitlerin Saksan miehittämien länsimaiden edustajat, vaikka nuo maat sitten kylmän sodan aikana olivat vuosikymmeniä Neuvostoliiton vastaisessa lännen leirissä.
Mutta sitä minä en ymmärrä, että sinne menee korkeat edustajat myös niistä maista, jotka Molotovin ja Ribbentropin sopimuksella jaettiin natsien hallitseman Saksan ja kommunistisen Neuvostoliiton kesken. Viron ja Liettuan edustajat eivät menekään, Puolan edustajan läsnäolo ei liene vielä varmaa, mutta Suomen ja Latvian presidentit ovat ilmoittaneet osallistuvansa juhlallisuuksiin.
Latvian presidentti on viettänyt 50 ensimmäistä elinvuottaan Amerikassa ja on siis oikeastaan jenkki ja pakolaistaustastaan huolimatta ajattelee kai jenkkien tavoin myös asiasta, jota Venäjä nyt juhlii. Mutta Suomen presidentillä pitäisi olla yksiselitteisen kielteinen asenne tapahtumaan, jolla juhlistetaan mm. maailman suurimman hirmuvallan hyökkäämistä maahamme, maamme joutumista sotiin ja niissä kokemiamme valtavan suuria menetyksiä.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa Olli Kivinen kirjoittaa aiheesta niin hyvän kolumnin, että halu lukea se riittää hyvin aiheeksi lehden ostamiseen sille, jolle lehti ei tule tilattuna.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi hiljattain koko maailmaan levitetyssä puheessaan, että Neuvostoliiton hajoaminen oli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi maailmassa. Kivinen sanoo, että todellinen suurkatastrofi oli Neuvostoliiton synty, ei sen hajoaminen.
Aivan oikein Kivinen ihmettelee sitä, että kun Venäjän johtaja vakuuttaa demokraattisia pyrkimyksiään ja väittää maansa kulkevan demokratiaan omaa tietään, hän haikailee tuon omaan mahdottomuuteensa hajonneen hirmuvallan perään. Neuvostoliiton hajoaminen päästi toistakymmentä kansaa, lähes 100 miljoonaa ihmistä vapauteen kansojen vankilasta, johon ne kaikki olivat aikoinaan pakolla alistetut.
Tuo ihana tosiasia, kansojen vapautuminen ei ole aikanaan kommunistista nomenklatuuraa edustaneen Venäjän johtajan mieleen, vaan hän haluaisi ja toivoisi noiden kansojen olevan edelleen Venäjän kuristusotteessa. Tuollaisen johtajan vieraaksi menee nyt meidänkin presidenttimme. Voi sitä jälkisuomettumisen syvyyttä, missä edelleen kyyristelemme. Hävettää ja suututtaa.
Onneksi pieni eteläinen naapurimme näyttää meille mallia moraalisesta rohkeudesta jäämällä pois orjuuttajansa juhlista. Rohkeuttaan Viro näytti jo heti vapauduttuaan mm. hakemalla heti Naton jäsenyyttä. Virolaiset tunsivat entisen isäntänsä ja myös sen nykyiset johtajat ja tiesivät hyvin, kuinka vähän heihin voidaan luottaa. Toisin on meillä. Heikki Ylikangas sanoi hyvin vajaa kuukausi sitten kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä: ”Nyt Suomi torjuu Nato-jäsenyyden sillä ainoalla perusteella, joka puoltaisi siihen liittymistä: Venäjän pelolla".
Mutta sitä minä en ymmärrä, että sinne menee korkeat edustajat myös niistä maista, jotka Molotovin ja Ribbentropin sopimuksella jaettiin natsien hallitseman Saksan ja kommunistisen Neuvostoliiton kesken. Viron ja Liettuan edustajat eivät menekään, Puolan edustajan läsnäolo ei liene vielä varmaa, mutta Suomen ja Latvian presidentit ovat ilmoittaneet osallistuvansa juhlallisuuksiin.
Latvian presidentti on viettänyt 50 ensimmäistä elinvuottaan Amerikassa ja on siis oikeastaan jenkki ja pakolaistaustastaan huolimatta ajattelee kai jenkkien tavoin myös asiasta, jota Venäjä nyt juhlii. Mutta Suomen presidentillä pitäisi olla yksiselitteisen kielteinen asenne tapahtumaan, jolla juhlistetaan mm. maailman suurimman hirmuvallan hyökkäämistä maahamme, maamme joutumista sotiin ja niissä kokemiamme valtavan suuria menetyksiä.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa Olli Kivinen kirjoittaa aiheesta niin hyvän kolumnin, että halu lukea se riittää hyvin aiheeksi lehden ostamiseen sille, jolle lehti ei tule tilattuna.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi hiljattain koko maailmaan levitetyssä puheessaan, että Neuvostoliiton hajoaminen oli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi maailmassa. Kivinen sanoo, että todellinen suurkatastrofi oli Neuvostoliiton synty, ei sen hajoaminen.
Aivan oikein Kivinen ihmettelee sitä, että kun Venäjän johtaja vakuuttaa demokraattisia pyrkimyksiään ja väittää maansa kulkevan demokratiaan omaa tietään, hän haikailee tuon omaan mahdottomuuteensa hajonneen hirmuvallan perään. Neuvostoliiton hajoaminen päästi toistakymmentä kansaa, lähes 100 miljoonaa ihmistä vapauteen kansojen vankilasta, johon ne kaikki olivat aikoinaan pakolla alistetut.
Tuo ihana tosiasia, kansojen vapautuminen ei ole aikanaan kommunistista nomenklatuuraa edustaneen Venäjän johtajan mieleen, vaan hän haluaisi ja toivoisi noiden kansojen olevan edelleen Venäjän kuristusotteessa. Tuollaisen johtajan vieraaksi menee nyt meidänkin presidenttimme. Voi sitä jälkisuomettumisen syvyyttä, missä edelleen kyyristelemme. Hävettää ja suututtaa.
Onneksi pieni eteläinen naapurimme näyttää meille mallia moraalisesta rohkeudesta jäämällä pois orjuuttajansa juhlista. Rohkeuttaan Viro näytti jo heti vapauduttuaan mm. hakemalla heti Naton jäsenyyttä. Virolaiset tunsivat entisen isäntänsä ja myös sen nykyiset johtajat ja tiesivät hyvin, kuinka vähän heihin voidaan luottaa. Toisin on meillä. Heikki Ylikangas sanoi hyvin vajaa kuukausi sitten kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä: ”Nyt Suomi torjuu Nato-jäsenyyden sillä ainoalla perusteella, joka puoltaisi siihen liittymistä: Venäjän pelolla".
Vastaukset 31
Vanhimmat
... ydin oli se, että viime vuosisadan suurin katastrofi oli kommunismin päästyä valtaa eikä sen romahtaminen niin kuin venäläiset ovat nyt alkaneet esittää. Neuvostoliiton romahtamisen myötä myös satoja vuosia kestänyt imperialismi kaatui. Kivinen on oikeassa. Kommunismi ehti aiheuttaa kurjuutta ja tappaa ihmisiä enemmän kuin mitä natsit ehtivätkään lyhyen valtakautensa aikana. Venäjän imperialismi ehti alistaa vuosisadoiksi kymmeniä maita.
Kivinen ei ota suoraan kantaa Halosen matkaan Moskovan voitonjuhliin. Se onkin jo kinkkisempi juttu. Me emme koskaan joutuneet kärsimään Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta niin totaalisesti kuin Baltian maat. Se taas paljolti johtui siitä, että panimme hanttiin toisin kuin baltit. Moskovaan tulee suuri joukko läntisiä valtionpäämiehiä. Eikö KKK:n mielestä olekaan enää tärkeää olla siinä seurassa?
Kun nyt Halonen sinne menee, hän tasapainottaisi tilannetta antamalla lausunnon, jossa hän selittäisi, että osallistuminen ei tarkoita Molotovin Ribbetropin ja sen seurauksena tapahtuneiden N-liiton hyökkäyksien hyväksymistä.
Sanot:
>> Moskovaan tulee suuri joukko läntisiä valtionpäämiehiä. Eikö KKK:n mielestä olekaan enää tärkeää olla siinä seurassa?
"Kommunismi ehti aiheuttaa kurjuutta ja tappaa ihmisiä enemmän kuin mitä natsit ehtivätkään lyhyen valtakautensa aikana."
Toisaalta NL esti suuren määrän natsirikoksia voitollaan Saksasta. Natsien lyhyen valtakauden jääminen lyhyeksi johtui NL:n kansojen sankaruudesta.
"Se taas paljolti johtui siitä, että panimme hanttiin toisin kuin baltit."
Eipäs kun siitä, että Suomella on parempi säkä maantieteen suhteen: täältä ei pääse panssarivaunulla Berliiniin mutta Baltiasta pääsee. Jos pääsisi Suomestakin, niin kyllähän tästä olisi tultu.
... ajattelet poliittisista omista lähtökohdistasi käsin. Sillä asenteella ei maata rakenneta. Minä taas ajattelen paremminkin lähtien siitä, mikä on maalleemme parasta.
Olen lukenut Suomen ja Viron puolustusministeiden hyvän yhteisen kirjoituksen Hesarista. Kääriäisessä on presidenttiainesta. Niinistön on vaikea saada kepulaisten äänestäjien ääniä. Vanhasen tarvitsemme pääministeriksi jatkossakin.
... toisen maailmansodan uhdessä Saksan kanssa Molotovin Ribberopin sopimuksen mukaisesti, jossa Eurooppa jaettiin noiden diktatuurien etupiireiksi. Milemmat alistivat asevoimin etupiiriíssä kuuluvat maat. Tosin N-liitolle se ei täydellisesti onnistunut Suomen suhteen talvisodassa.
Jotta eipä Moskovassa ole paljokaan aihetta juhlia maailmansodan loppumista.
Se on totta hanttiinpanon lisäksi meitä -44 auttoi se, että neukuilla oli kiire Berliiniin, eikä sillä oli vara jäädä suurilla joukoilla sotimaan Suomessa; kun nuo suomalaiset osottautuivat vielä niin sitkeiksi.
Ribbentrop-sopimus ei ollut mikään sodan aloitussopimus, vaan siinä todettiin ainoastaan mitä tehdään, jos sopimuksessa tarkoitetulla alueella syntyy voimatasapainon muutoksia. Saksa aloitti nämä muutokset. NL ylitti Puolan rajan vasta siinä vaiheessa, kun Puola oli jo lakannut olemasta ja Saksalla oli vapaa pääsy NL:n rajalle.
Edellytykset Saksan aggressiolle oli luotu jo vuotta aiemmin Münchenin sopimuksella, jonka jälkeen NL:lle ei jäänyt enää juuri muuta liikkumavaraa kuin ostaa itselleen parin vuoden kulissirauha vastaavalla sopimuksella Saksan kanssa.
Juuri noin! Sanot kaiken oleellisen niin, että minunkaan ei tarvitse sitä paikkailla. Hyvä!
...kehumasta Sinua, niin sitten möläytät tuollaosta puppua.
>> ajattelet poliittisista omista lähtökohdistasi käsin. Sillä asenteella ei maata rakenneta. Minä taas ajattelen paremminkin lähtien siitä, mikä on maalleemme parasta.
Saksa oli liittänyt valtakuntaan Itävallan ja vaati Tsekkoslovakian Sudettimaata. Se luovutettiin sille Munchenin sopimuksella, jonka osapuolia olivat Saksa Italia Ranska ja Britannia.
Ribbebtrop-sopimuksen toimeenpanon aloitti Saksa hyökkäämällä Puolan länsiosiin ja omalta osaltaan N-liitto otti haltuunsa Puolan itäosan. Sitten N-liitto pani viivyttelemättä toimeen oman osansa sopimusta syksyllä -39 valloittamalla Baltian maat ja yritti talvisodassa valloittaa Suomen. Saksa jatkoi sopimuksen toimeenpanoa vasta huhtikuussa -40 valloittamalla Tanskan ja Norjan ja jatkoi työtään toukokuussa Hollannin, Belgian ja Luxemburgin valtauksella ja hyökkäyksellä Ranskaan.
Toinen maailmansota alkoi siis varsinaisesti Saksan ja N-liiton hyökkäyksellä Puolaan.
Tosiasia on, ettei Halonen selitä siellä yhtään mitään Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomeen. Ei puhu sanan sanaa. Katsotaan, lukeeko missään lehdessä, että hän olisi näin tehnyt.
... antaa se lausunto kotimaassa ennen lähtöään.
... et saa mitään aikaan. Asioita hoidetaan tässä maassa puolueiden kautta. Vain puolueiden avulla on mahdollista pitää vaalit, muodostaa hallitus ja saada eduskunta toimimaan.
Kyllä sinäkin sen tiedät. Oletkin joskus pohtinut, että oletko kokoomukselainen vai sossu ja päätynyt olevasi enemmänkin sossu. Eihän lipposlaisella sos.dem.puolueella paljon eroa olekaan Kokoomukseen; paitsi nuo lipposlaiset ovat oikeistolaisempia kuin yleensä kokoomukselaiset. Niinpä sinä olet puoluekannaltasi koklip. Kuvaan kuuluu kepu- ja Kekkoskauna.
Suomeen hyökätty? Minä nukuin pitkään, enkä ole uutisia kuullut. Kertokaa ihmeessä lisää, että osaan lähteä kohti Haaparantaa sotalapseksi.
...niin niitä ei voi kieltää ajattelemasta!
Ihminen omine ajatuksineen ilman puolueiden myötävaikutusta voi saada paljonkin aikaan yleisissä asioissa. Mm. ammattiyhdistysten ja lukuisten kansalaisjärjestöjen kautta. Minäkin olen saanut yhtä ja toista aikaan omaa toimintaani ylemmillä tasoilla siellä, missä olen toiminut. Mm. vuonna 1973 puolustusvoimissa syntynyt yhtenäispäällystöjärjestelmä on yksi sellainen, jonka syntyyn minulla on ollut ilo vaikuttaa.
Tosin sen lopullisessa läpimurrossa eri lain syntyyn ja sen läpimenoon eduskunnassa tarvittiin myös tiiviitä yhteyksiä poliitikkoihin, joista sosialidemokraatit olivat avainasemassa. Jos pitäisi mainita kaksi asian läpimenoon eniten vaikuttanutta poliitikkoa, niin ne olisivat liberaalisen kansanpuolueen Seppo Westerlund, silloinen eduskunnan puolustusasiain valiolunnan puheenjohtaja ja valiokunnan varapuheenjohtaja sosialidemokraattien Ralf Friberg.
Mutta ennen muuta ihmisen pitäisi pyrkiä ajattelemaan omilla aivoillaan, jos jollakulla siihen edellytyksiä on, ja pitäisi pyrkiä luomaan omat arvonsa oman ajattelum, ei jonkin puolueen sanelun perusteella. Ja jos haluaa vaikuttaa puolueiden kautta, tulee hänen saattaa puolueensa poliitikkojen tietoon omia näkemyksiään asioista, vastustaa puolueen ajamia vääriä asioita ja kannattaa vain oikeina pitämiään. Ymmärtääkseni Sinä et niin tee, vaan Sinulle käy kaikki, mitä keskusta sanoo ja tekee.
Ihmiset ne puolueissakin toimivat, erehtyvät ihmiset, eivätkä aina kovin moraaliset ja viisaatkaan. Ja parhainkin ihminen voi olla joskus väärässä ja tehdä vääriä tekoja. Vastaavasti vähemmän hyväkin voi joskus olla oikeassa. Ei Tannerkaan aina oikeassa ollut. Hänen suuri virheensä oli talvisodan edellä usko siihen, että "eivät Venäjän johtajat voi olla niin hulluja, että aloittaisivat sodan". Eikä Kekkonen ollut aina väärässä ja tehnyt vääriä tekoja, vaan päinvastoin hän vielä presidenttinä ollessaankin teki paljon oikeita tekoja niistä lähtökohdista katsoen, jotka olivat hänelle mahdollisia. Hänen suurin virheensä oli se, että hän oli valinnut väärän lähtökohdan asettumalla Neuvostoliiton kainaloon enemmän kuin olisi ollut maallemme edullista tai tarpeen, pakosta puhumattakaan.
Siis minä ainakin kannatan politiikassakin ihmisiä, heidän ajatuksiaan ja tekojaan sen mukaan, miten ne vastaavat minun omalla ajattelullani syntyneitä arvojani. Siksi minä olen vapaa antamaan kannatukseni eri henkilöille ja jopa eri opuolueille sen mukaan, minkä kulloinkin hyväksi ja oikeaksi näen. Ja näin kai ajattelee itse asiassa aika moni: se selittää puolueiden suuretkin voimasuhteiden muutokset vaaleissa. Sellaiset ovat mitä todennäköisimmin taas tulossa seuraavissa vaaleissa.
... voi tietenkin ihminen saada aikaan jotain hyödyllistä kaikenlaisissa muissakin järjestöissä. Mutta sielläkin on sovitettava ajatuksensa sellaiseksi, että saa niille kannatusta.
Saksa hyökkäsi 3 viikkoa aiemmin.
Tässä on katastrofaalin ainekset olemassa. Suomen ulkopolitiikka on hevon.....
----------------
Onhan siellä Viron ja Liettuankin edustus, mutta ei valtionpäämiehiä.
Onko se sitten fiksumpaa, että Viroa ja Liettuaa edustavat ulkoministerit ja presidentit jäävät kotiin? Rehellisempää olisi jäädä pois koko karkeloista tai lähettää päämiehet paikalle.
Valtioiden johtajat kun pitävät Moskovassa useita kokouksia, ja jos on poissa silmistä on poissa myös mielistä.
Miksei Suomen ulkoministeri voisi olla ko. kokouksissa mukana - hän on edustava, kielitaitoinen ja varsin arvostettu mies.
Naiset ovat päässeet lähinnä oikomaan muiden kravatteja etc...
Olisi edes jonkinlainen "voitto" lähettää sinne ystävämme risuparta, tosin putin ei oikein siitäkään pitäisi, kun ei ole ukolla muuta kuin peace ja halonen merkki rinnassaan.
En tiedä oikeastaan, mitä juhlimisen aihetta on kellään näistä johtajista, jotka ovat mukana siellä juhlimassa jotain "voiton päivää". Heillähän on kaikilla verta käsissään. Mikä voiton päivä se sellainenkin on, jossa osallistujat tunnustavat sodan, jonka seurauksena miljoonat ihmiset tapettiin? Putinin edustamalla Neuvostoliitolla on verta käsissään, jopa Stalinin ajalta omiensa verta, Bushin edustamalla Yhdysvalloilla on verta käsissään: alkuperäisintiaanien tappaminen, Afrikasta tuotujen orjien vapauden ja elämän riistäminen, Vietnamin ja Korean verilöylyt, Balkan, Afganistan, Irak... ja varmasti jatkoa seuraa. Ei sillä ole mitään merkitystä, onko siellä joku Suomesta tai eikö siellä ole jotain Baltian maista. Ei ihmistä eikä hallituksia ole luotu sotia käymään ja toisiaan tappamaan. Kirkotko ovat antaneet heille tähän valtuuden? Eivät ne voi sellaista valtuutusta antaa. Kaikkien niidenkin kädet ovat veressä. He nostavat voiton maljan, minä näen että se on veren malja. Ei ole syytä juhlia.
Pakko vielä lisätä kommentti: Putinilla on vielä verestäkin verta käsissään, ja se on tsetsheenien kansan veri. Siitä ei enää kehtaa mainita Bush'kaan, kun hänenkin käsissään on tuoretta Irakin kansan verta. Ja jos siellä on Blair, niin hänenkin käsissään on tuoretta Irakin kansan verta. Ja mitähän aihetta yleensäkään Putinilla on juhlimiseen? Toiko Jeltsinin ja hänen rikostensa suojavartijan Putinin junailema demokratiakehitys mitään hyvää tavalliselle maan kansalle? He "vapauttivat" kansan, niin että se voi matkustaa ulkomaille. Mutta se ei vaan voikaan matkustaa ulkomaille, mikään siinä suhteessa ei ole muuttunut. Heillä ei ole nyt rahaa matkustaa. Tosiasiassa Jeltsin junaili Neuvostoliiton omaisuuden osakkeina oligarkeille. Mitä tavallinen kansa osakkeesta ymmärsi? Kun oligarkki antoi hänelle leivän tehtaan osakkeista, niin leivän päälle hän ymmärsi. Ja Neuvostoliiton luonnonvaroja ryöstettiin räikeästi ulkomaille. Tosi demokratiaa. Tosi asia on, että 80 %:lla venäläisistä on elämä nyt kurjemmin kuin Neuvostoliiton aikana. Ja elämä on myös monin verroin turvattomampaa.
Toivotan kaikille osallistujille voiton päivän juhlaa.
ole juhlan aika, että esim. Suomi on saanut elää 60 rauhan vuotta?
oli venäläisille parempi vaihtoehto. Viron vierailullakin opas kertoi, että asiat eivät ole muuttuneet paljonkaan. Ongelmat ovat vain kääntyneet päälaelleen. Ennen oli rahaa, mutta kaupoissa ei ollut ostettavaa. Nyt kaupan hyllyt notkuvat tavaran määrästä, mutta kansalaisella ei ole rahaa, millä ostaa.
Että voi olla selkeä suomalainen ajatus!
Joka sana harkittua ja täysin totta.
Kyllä oman maan historia tulee tuntea.
Samoin tulee muistaa sankarivainajiamme, jotka antoivat henkensä Isänmaan puolesta. Häpeän siksi "koko kansan" presidentin käytöstä - se on törkeää.
Sinultakin kysyn, häpesitkö Ahtisaaren käytöstä 10 vuotta sitten tai Koiviston käytöstä 20 vuotta sitten tai Kekkosen käytöstä 30 vuotta sitten, kun he osallistuivat Moskovan juhliin?
Kertokaa minulle, miksi häpeän tunne on tullut nyt eikä aikaisempien juhlien aikaan!?
Täytyy ottaa huomioon Euroopan täydellinen muuttuminen ja VAPAUTUMINEN muutamassa vuodessa - lisäksi EU:n laajentuminen.
TÄMÄ MEIDÄN TÄYTYY TUNNUSTAA.
Neuvostoliitto oli suurvalta, ja silloin tehtiin, mitä NL vaati.
Nyt me kuulumme vapaaseen Eurooppaan, jolloin voimme käyttää OMAA JÄRKEÄMME ja osoittaa omaa tahtoamme - toimia omien katsomustemme ja ihanteidemme mukaan.
Todella asiantuntijan laatima ja hyvin perusteltu lausunto, joka kelpaisi sellaisenaan ulkoministeriölle.