Pelottaa. Mutta kuitenkin ehkä helpotus on suurempi tunne - ainakin toivon niin, joskus muutaman kuukauden kuluttua. Olen ollut sinun kanssasi mies yhdessä muutaman vuoden. Olemme viisikymppisiä, kumpikin ollut yksin jo pari vuotta kun tapasimme. Ajattelin tuolloin tavatessamme, että voimme luoda yhdessä kahden aikuisen tasapainoisen ja tasaveroisen, kypsän suhteen.
Koko yhdessäoloamme on leimannut tietty epävakaus. Mietin pitkään, mistä sinun kummalliset kiukuttelut, puhumattomuus, mielialojen heittelyt johtuu. Sitten tajusin yhteyden. Sinulla ja ex vaimollasi on kaksi aikuista lasta ja nuorimmainen, vielä lukiolainen, asuu vuoroviikoin äitinsä luona. Aina kun olit käynyt ex vaimosi ja tyttäresi luona, oli odotettavissa kiukkua, puhumattomuutta, ym. Tyttäresi rippijuhlien ja yö juhlien jälkeen loistit kuin aurinko pari päivää, koska olit saanut olla exäsi lähellä. Samoin kaikkien juhlien jälkeen. Sitten vajosit synkkyyteen.
Exäsi on ollut uudessa avioliitossa jo reilut viisi vuotta. Hän on sanonut - jopa minulle, että ei ottaisi sinua takaisin.
Olen saanut onneksi jutella sinun, rakas mieheni kanssa. Kiitos, että avauduit. Silti tuntuu niin väärältä, että sinä elät jossain haavemaailmassa, jossa käyt yhä uudestaan läpi sinun ja ex vaimosi häät, tyttärien syntymät, joulut, lomat, matkat. Edelleen -sanojesi mukaan- ex vaimosi on se kaunein, fiksuin, älykkäin, seksikkäin, paras vaimo, mitä mies kuvitella saattaa.
Ystävänpäivänä viimein kerroit, että et rakasta minua. Et ole rakastanut koko tämän muutaman vuoden aikana, kun olemme olleet yhdessä. Sinun sydämesi on varattu. Se on varattu ex vaimollesi. Sanoit, että ehkä joskus 10 vuoden kuluttua voit ajatella uutta suhdetta, mutta et vielä. Olet silloin kuusikymppinen. Teidän erosta on kohta kahdeksan vuotta.
Elä menneisyydessä, vaali muistoja, kaipaa, päästä nykyisyys valumaan kuin hiekka sormien välistä. Minä yritän elää tätä päivää. Yksin. En jaksa enää olla ikuinen kakkonen. Ehkä olen lopun elämääni yksin. Parempi sekin kuin tämä.
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Kiitos jo etukäteen.
En jaksa enää
2
760
Vastaukset
- Anonyymi
Alkuperäinen kirjoittaja, korjaus: siis yo juhlien jälkeen, ei yö. Ja tyttäriä on kolme, nuorin 17v.
- Anonyymi
Mies kyllä hyvin selvästi on ilmoittanut kaikilla kielillä ja teoillaan että sinulle ei ole hänen elämässään tilaa. Niin kovasti kuin sinä haluaisitkin elää sopusointuista, kauneudella ja ystävällisyydella täytettyä elämää, se ei tule tapahtumaan tuon miehen kanssa.
Harmi vain että olet kuluttanut aikaasi ja energiaasi häneen noinkin kauan.
Vain laske hänet menemään ja selvittelemään korviensa väli aivan rauhassa ja omillaan. Jatka sinä omaa elämääsi ammattisi ja harrastuksiesi parissa. Saat takaisin mielenrauhasi.
Ehkä uusi erikoisystävä ilmaantuu aikanaan kuvioihin, ehkä ei.
Ainakaan sinun ei tarvitse kärsiä jatkuvasta voimia vievästä mielipahasta. Se kun on täysin tarpeetonta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle743750Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa
Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt1762946Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖472926Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle572411Olisitko mies valmis?
Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me3622190- 1601870
- 781565
- 281390
vieläkin sanoa voin...
💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos231378Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.391352