ollut sisältä, vailla tunteita, että joskus mietin olisinko surrut edes läheiseni kuolemaa. Kun elämä on ollut kamppailua päivästä toiseen miten selvitä taloudellisesti, ei sisin ole jaksanut muuta. Kuolema on kulkenut mukana olkapäillä, Uni ei ole tuonut lepoa, eikä päivä rauhaa. Missä kohtaa tulee lopullinen raja vastaan.
Niin tyhjä olen
Anonyymi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.