Täällä palstalla oli jo aiempina vuosina kerätty Rytkyn puistohiihto muistelmia 70-80 luvuilta mutten löytänyt vaikka googlella kuinka hakusanoilla koetin löytää sitä keskustelua joten lienee pakko kysellä nyt millaisia muistikuvia teillä on kun maailmanparhaita hiihtäjiä kokoontui kisaamaan silloin ennen pienelle kylälle ?
Nyt onkin paras hetki muistella entisiä kisoja kun tänään loppui Pekingin olympiakarkelot ja saimme maistaa taas hiihtourheilun riemua Savolaisittainkin yllinkyllin.
Nyt onkin paras hetki muistella entisiä kisoja kun tänään loppui Pekingin olympiakarkelot ja saimme maistaa taas hiihtourheilun riemua Savolaisittainkin yllinkyllin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Naapuripitäjästä suunnattiin Rytkylle katsomaan huippuhiihtäjiä,ajeltiin eksyksissä pitkin kyläteitä ennen perille löytämistä.Todellista hiihtohuumaa nähdä läheltä maailman huippuja. Mietaalle ja Marja-Liisalle lahjoitettiin muotokuvat,jotka myöhemmin näkyivät hiihtosankareista tehdyissä lehtijutuissa kotien seinällä,kenen maalaamia olivat?
Ei ole minullakaan tietoa kuka nuo taulut maalasi.
Yksi asia nuista palkinnoista on muistikuvani että Marja-liisa Hämäläinen olisi saanut lasten vaunut palkinnoksi, liekkö sitten muistikuvani totta.
Se jäi myös mieleen pikkunassikkana että grilli makkarat ostettiin hirsisestä heinäladosta.
Oliko tämä sama mies joka oli opettajana Kiuruvedellä ?
Kyllä,taitava pensselin käyttäjä myöskin.Ei tarvinnut arvailla ketä muotokuva esittää.
Olikoon vuosi 80- kun torilta noustiin linja-auto kyyditykseen Rytkyn puistohiihtoihin, mukana povitaskussa taskumatti ja teppo.
Rytkösen vai liekö ollut Laitisen linjakkaan takana käytiin välillä lämmittely napanderit ottamassa.
Jostakin ladon nurkalta kisaa katsottiin.
Sipakoita hiihtäjiä olivat Marja-Liisa ja Hilkka siihen aikaan.
Jossakin vaiheessa juttelin Juha Miedon kanssa.
Jussilla oli ruskea lakkanailoninen puolipitkä toppatakki päällä.
Muistelin, että sellainen 70- luvun Valmetin paskan värinen takki oli jossain vaiheessa Suomen hiihtojoukkueen asusteena.
Kyntämisestä muutama sana vaihdettiin.
Mieto ihmetteli miten nuin jyrkän rinteen voi kyntää?
Kerroin, että onhan siinä temppuilunsa mutta ei ole vielä semmoista mäkeä vastaan tullut jota ei voi kyntää.
Jos sellainen mäki eteen tulee, niin metsäähän se on tai hakalaidunta.
Vielä tuohon Valmetin väriin.
Kun suomalaiset olivat esitelleet uutta Valmet 502 traktoria 70-luvun alussa Norjassa, niin norjalaiset isännät olivat kyselleet:
"Mistä työ ootte nuo värit ottaneet?
No, onneksi uudessa värissä oli maalin haju
Minä voitin miesten yleisen sarjan 4 kertaa.
Ja minä kuudesti
Minä olisin voittanut useammin, mutta kansainväliset kisat oli pakko hiihtää samaan aikaan. Sieltä tuli kunnon rahapalkintoja. Ostin palkintorahoilla Kiuruvedeltä ison metsätontin ja maatilan.
Minä sain ruskeaan vakosamettiasuun puetulta vaalealta kiharapäältä tytöltä pelkällä ryyppypalkalla, oli halpaa, ei niin hyvää, mutta nuorta.
Joo oli muuten sen saanti helppoa tuolta kyseiseltä typyltä, vähän hävettää näin vuosikymmenten jälkeen, mutta kun ne himot!. Näkyy olevan nykyään niin siveä perheenäiti että!
Rytkyn puistohiihdoissako sait ruskeaan vakosamettiasuun puetulta vaalealta kiharapää tytöltä korvillesi?
Yleensä muilta sainkin korvilleni, mutta tältä sai sitä ihtejään.
Kuinka on mahdollista että olympiavoittajia sekä maailmanmestareita saatiin houkuteltua hiihtämään kilpaa Kiuruvedelle ?
Oliko ne rahapalkkiot hiihtäjille mm. Italiassa ja Norjassa sen verran kehnot 70-80-luvulla että puistohiihtojen palkkiot riittivät houkuttelemaan huiput paikalle , vai oliko Rytkynpuisto hiihtojen ajankohta keväällä sellainen että lahden kisojen takia huiput olivat Suomessa jo valmiiksi?
Kerran voitin hiihdot vesisuksilla. Oliko taso huono vai minä tosi hyvä?
Harmin paikka kun tuo Juha Miedon haastattelu tilaisuus oli kulttuurikeskuksella arkipäivänä niin en päässyt kuuntelemaan.
Kertokaapa joku joka oli paikalla mitä Kurikan jätti muisteli Rytkyn puistohiihdoista ?
Olipa erittäin mielenkiintoinen tapahtuma tuo tilaisuus. Paikalla oli 40-50 kuulijaa. Estraadilla olivat Juha Mieto, Kari Saastamoinen ja Lauri Saastamoinen. Kari toimi juontajana, hän oli
koonnut kattavan kuva-aineiston jokaisen vuoden tapahtumista noilta ajoilta. Juha Mieto humoristiseen tapaansa, kertoi noista kisoista, samoin Kari ja Lauri muistelivat ja vastailivat
yleisön kysymyksiin.
Varmaankin Radio Sandelsin juttuarkistosta löytyy nauhoitukset, sieltä voi kuunnella. Myöhemmin klo 15 oli vielä hyvä tilaisuus Rukajärvikeskuksessa. Siellä oli myös Juha mukana
samoin Immo Kuutsa. Tenho Tikkanen kertoi Rukajärveltä Vuokattiin siirretyistä sodan aikaisista rakennuksista, osa on edelleen Urheiluopiston alueella käytössä.
Lisäksi muisteltiin Paavo Lonkilan sota-ja hiihtojuttuja.
Nämä tilaisuudet järjestetään arkipäivinä päivällä siksi ettei työssäkäyvä rahvas tule pilaamaan tilaisuutta, Lisäksi kaupungin palkkalistoilla olevat elätit saavat täyden palkan koko pelleilynsä ajalta( esim Rusanen, Saastamoinen, jne..)
Kiitos vain tuosta sandels vinkistä, kävin kuuntelemassa.