Vieläköhän me mies

törmätään joskus toisiimme?
42839
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 42

Vanhimmat

Tähän ei kai voi muuta sanoa, kuin että toivottavasti.

Äänestä

Toivottavasti tapaamme naisen kanssa vielä ja saamme jutella.

Äänestä

Tuhansin kilometrien päästä se on mahdotonta.

Äänestä

Tämä on Sulle, joka tiedät minut (mies) varmasti. Jos ei törmättäisi vielä uudestas, niin kuin tänä aamuna siellä pihassa, olisi kyllä niin verinen vääryys (groteski ilmaus) Sinua ja minua kohtaan, että valittaisin siitä kyllä hoviin ja korkeimpaankin.

Mä rukoilen joka ilta kyllä nyt, että kohtalo, sallimus, onnetar ihan mikä vain olisi meidän puolella ja saisi meidät silmätysten & kasvotusten. Mä niin tunnen Sua kohtaan jotain elämää suurempaa, että silmäkulma kastuu herkästi, tunnustan!

Älä unohda minnuu tässä välillä, kun minä en täällä unohda Sinua ikinä! Ajattelen Sua vielä silloinkin, kun oon hengetönnä, 6 jalkaa maan alla. Niin Sinä oot tärkee mulle!!!

-minäää 😘😍🥰

Äänestä
  • Ne hormoonit. Ota rauhoittavia.

    Äänestä

Ei törmätä

Äänestä

Jos nähdään tarkoittaa sitä....

Äänestä

Välit4ömästi?

Äänestä

Milloin viimeksi törmättiin? Hankala vastata kun ei tiedä keneltä kysyt.

Äänestä
  • Viime vuonna, ajankohtaa en muista

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Viime vuonna, ajankohtaa en muista

    En ole hän. Toivottavasti näette taas.

    Äänestä

  • Muutama viikko sitten

    Äänestä

  • Eilen

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Viime vuonna, ajankohtaa en muista

    Kävellen, pyörällä, juosten vai muulla tavalla?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eilen

    Kaukainen törmäys..

    Äänestä

Uskoisin näin, jos olet eräs. Tai ainakin toivon.

Äänestä

Aloittaja en tuohon voi vastata kun en tunne sinua, olemme anonyymi palstalla. Mutta jos hän olisit, ketä olen niin usein ajatellut eli aina. Ja, tänne sen takia tullut tänne palstalle, muuten oisin pysynyt poissa täältä seko palstalat. Sanoisin hänelle jos hän haluaisi minut tavata, että sitähän olen aina odottanut ja häntä kaivannut. Tuohon törmäämiseen en oikein tiedä että onko niin hyvä tuuri että jossain vahingossa näkisi. Mitä isompi paikka niin näkeminen sattumalta on todella haastavaa, eikä tarvitse olla edes iso kaupunki. Nyt yksi päivä näin erään tutun jota en ole nähnyt vuosiin, ihan satuttiin samaan kauppaan vahingossa. Ja,asutaan sentään samassa kaupungissa, eli sattuma törmäykseen en oikein usko. Mutta hän kaipaamani nainen saisi törmätä minuun vaikka joka hetki. Tämä Kaunis nainen niin koko olemukseltaan sekä mieleltään olisi aina tervetullut kotiini, se olisi parasta koko elämässä jos niin kävisi joku päivä. Joka ilta kun käyn nukkumaan niin minun unelma on hänessä, että saisin kertoa hänelle miten tärkeä ihminen hän on minulle. Hänelle minun ovi on aina auki, hänelle löytyy aina tilaa luotani.

Äänestä

Meidän kohdalla vaatii ihmeen että me saisimme toisemme. Mutta sitä ihmettä toivon ja odotan. Olen jo useita nähnyt.

Äänestä
  • Kyllä ihmeitä tapahtuu joskus. Uskon johdatukseen ja siihen, että toiset on tarkoitettu päätymään yhteen. Ehkä siltikin jotkut on tarkoitettu kulkemaan viimeiset vuodet yksin. Aika kurjaa on, kun kaipaa vaan sitä yhtä ja samaa. Ja samaan aikaan ei usko, että suhde voisi onnistua. Toivottavasti itse en ajatuksineni ole kuitenkaan ollut esteenä sille.


    En vaan usko enää, joskus kuvittelin että vielä voimme saada toisemme. Kun joskus olin toivonut sitä niin kovasti ja petyin kerta toisensa jälkeen katkerammin, on helpompi suostua uskomaan, että ei tässä elämässä. Niinhän hän joskus taisi sanoakin. Jo kauan sitten.

    Mielummin olisin ollut ilman näitä tunteita häntä kohtaan. Täälläkin palstalla saa usein lukea, kuinka hieno tunne rakastuminen on ja kuinka suuri lahja se on, jota pitää arvostaa. En kyllä pysty yhtymään. Mitä tämä on tehnyt? Saanut tuntemaan itseni rujoksi, huonoksi ja kelpaamattomaksi. Tuntenut kovia kipuja. En haluaisi sitä kipua joutua tuntemaan enää ja siksikin haluan pysyä loitolla hänestä. Tämän kivun kanssa sentään pystyn elämään, mutta uusien pettymysten kera en.

    Jotkut väittää sellaistakin, että vaikeudet kasvattaa ja vahvistaa. En allekirjoita sitäkään. Pitkä yksinäisyys riuduttaa ja saa vanhat traumat nousemaan pintaan. Ja tekee jotenkin entistä herkemmäksi kaikelle kivulle. Sen tiedän vain, että siltä yhdeltä ainoalta sitä välittämistä olen odottanut.

    En halua tavata ketään toista, kukaan ei kelpaa. Useimmat ei vaan kiinnosta oikeasti, sellainen olen ollut aina. Lisäksi yksinäiset vuodet ovat muuttaneet minut pelokkaaksi. En osaisi varmaan edes päästää ketään lähelleni. Kait minut voisi luokitella luuseriksi, kun näin omien tunteideni vangiksi olen jäänyt.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä ihmeitä tapahtuu joskus. Uskon johdatukseen ja siihen, että toiset on tarkoitettu päätymään yhteen. Ehkä siltikin jotkut on tarkoitettu kulkemaan viimeiset vuodet yksin. Aika kurjaa on, kun kaipaa vaan sitä yhtä ja samaa. Ja samaan aikaan ei usko, että suhde voisi onnistua. Toivottavasti itse en ajatuksineni ole kuitenkaan ollut esteenä sille.


    En vaan usko enää, joskus kuvittelin että vielä voimme saada toisemme. Kun joskus olin toivonut sitä niin kovasti ja petyin kerta toisensa jälkeen katkerammin, on helpompi suostua uskomaan, että ei tässä elämässä. Niinhän hän joskus taisi sanoakin. Jo kauan sitten.

    Mielummin olisin ollut ilman näitä tunteita häntä kohtaan. Täälläkin palstalla saa usein lukea, kuinka hieno tunne rakastuminen on ja kuinka suuri lahja se on, jota pitää arvostaa. En kyllä pysty yhtymään. Mitä tämä on tehnyt? Saanut tuntemaan itseni rujoksi, huonoksi ja kelpaamattomaksi. Tuntenut kovia kipuja. En haluaisi sitä kipua joutua tuntemaan enää ja siksikin haluan pysyä loitolla hänestä. Tämän kivun kanssa sentään pystyn elämään, mutta uusien pettymysten kera en.

    Jotkut väittää sellaistakin, että vaikeudet kasvattaa ja vahvistaa. En allekirjoita sitäkään. Pitkä yksinäisyys riuduttaa ja saa vanhat traumat nousemaan pintaan. Ja tekee jotenkin entistä herkemmäksi kaikelle kivulle. Sen tiedän vain, että siltä yhdeltä ainoalta sitä välittämistä olen odottanut.

    En halua tavata ketään toista, kukaan ei kelpaa. Useimmat ei vaan kiinnosta oikeasti, sellainen olen ollut aina. Lisäksi yksinäiset vuodet ovat muuttaneet minut pelokkaaksi. En osaisi varmaan edes päästää ketään lähelleni. Kait minut voisi luokitella luuseriksi, kun näin omien tunteideni vangiksi olen jäänyt.

    Opi arvostamaan itseäsi.
    x
    https://www.youtube.com/watch?v=0AgcEB1ul3Y

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä ihmeitä tapahtuu joskus. Uskon johdatukseen ja siihen, että toiset on tarkoitettu päätymään yhteen. Ehkä siltikin jotkut on tarkoitettu kulkemaan viimeiset vuodet yksin. Aika kurjaa on, kun kaipaa vaan sitä yhtä ja samaa. Ja samaan aikaan ei usko, että suhde voisi onnistua. Toivottavasti itse en ajatuksineni ole kuitenkaan ollut esteenä sille.


    En vaan usko enää, joskus kuvittelin että vielä voimme saada toisemme. Kun joskus olin toivonut sitä niin kovasti ja petyin kerta toisensa jälkeen katkerammin, on helpompi suostua uskomaan, että ei tässä elämässä. Niinhän hän joskus taisi sanoakin. Jo kauan sitten.

    Mielummin olisin ollut ilman näitä tunteita häntä kohtaan. Täälläkin palstalla saa usein lukea, kuinka hieno tunne rakastuminen on ja kuinka suuri lahja se on, jota pitää arvostaa. En kyllä pysty yhtymään. Mitä tämä on tehnyt? Saanut tuntemaan itseni rujoksi, huonoksi ja kelpaamattomaksi. Tuntenut kovia kipuja. En haluaisi sitä kipua joutua tuntemaan enää ja siksikin haluan pysyä loitolla hänestä. Tämän kivun kanssa sentään pystyn elämään, mutta uusien pettymysten kera en.

    Jotkut väittää sellaistakin, että vaikeudet kasvattaa ja vahvistaa. En allekirjoita sitäkään. Pitkä yksinäisyys riuduttaa ja saa vanhat traumat nousemaan pintaan. Ja tekee jotenkin entistä herkemmäksi kaikelle kivulle. Sen tiedän vain, että siltä yhdeltä ainoalta sitä välittämistä olen odottanut.

    En halua tavata ketään toista, kukaan ei kelpaa. Useimmat ei vaan kiinnosta oikeasti, sellainen olen ollut aina. Lisäksi yksinäiset vuodet ovat muuttaneet minut pelokkaaksi. En osaisi varmaan edes päästää ketään lähelleni. Kait minut voisi luokitella luuseriksi, kun näin omien tunteideni vangiksi olen jäänyt.

    Liika on liikaa vaikeuksissakin.

    Äänestä

Ei, ehkä, mahdollisesti.
Mutta jos totuudessa pysytään niin vaikka näkisin sinut, poistusin paikalta mahdollisimman nopeasti. En kaipaa sinua sillä tavalla. Katson mielummin mitä tulee vastaan. Se on kuitenkin jotain ennenkokematosnta ja voi olla jopa parempaa kuin se mitä meillä oli. Yksinkin voi olla ja nauttia elämästä. Kaikki on hyvin ja elämä jatkuu.
Toivottavasti myös sinulla.

Äänestä

Mihin olet hävinnyt?

Äänestä
  • Toiseen huoneeseen.

    Äänestä

  • En mä ole mihinkään hävinnyt

    Äänestä

Varmasti törmätään!

Äänestä

Se vain tapahtuu rakas nainen, että jossain me tapaamme uudelleen. Elämä on yllätyksiä täynnä. m>n

Äänestä
  • Jossain?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jossain?

    Niin, mistä sen koskaan tietää.

    Äänestä

  • Niin minäkin uskon ja toivon. Ollaanhan me jo kartan aikaisemminkin sattumalta törmätty ja siitä aloitettu yhteinen taival mikä loppui aivan liian aikaisin😢

    Äänestä

Kyllähän sinä osaat uönne tulla, vanhoille kulmillesi. Yksi kuvakin on susta tuossa lähellä somessa

Äänestä

Ei olla ainakaan vielä törmätty 🥺 t.ap

Äänestä
  • Jos molemmat toimimme samalla alueella niin törmääminen on vain ajan kysymys.

    Äänestä

Älä unta nää. Jatka matkaasi

Äänestä

Kun tästä toivun niin mahdollisuudet törmätä kasvaa.

Äänestä

Toivottavasti ei senki seko

Äänestä
  • Vaikutat tosi älykkäältä.

    Äänestä

  • Saatat joskus sohaista noilla haukkumisilla ihmistä, joka ei kestä sitä.
    Olevan varovainen.
    Varohan että kukaan ei laita hakkeria perääsi ja ilmesty illalla oven taakse. Sitäkin on sattunut täällä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Saatat joskus sohaista noilla haukkumisilla ihmistä, joka ei kestä sitä.
    Olevan varovainen.
    Varohan että kukaan ei laita hakkeria perääsi ja ilmesty illalla oven taakse. Sitäkin on sattunut täällä.

    Kaikenlaista😆

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kaikenlaista😆

    On niin käynyt oikeasti. Siitä oli Iltalehdessä. Nainen sai miehen ovensa taakse ja henki lähti. Selvittivät perästä päin, että ainoa kontakti oli täällä. Täysin tuntemattomia muuten.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kaikenlaista😆

    Nyt on liikkeellä sellaisia uutisia, että ei oikein naurata!😡

    Äänestä

Tällä kelillä, hyvin mahdollista.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

törmätään joskus toisiimme?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu