Hei!
Monella on tekemisen "pakko" askelten suhteen. Miksi ihmeessä. Ainoa askel joka kaikkien on otettava raitistuakseen on 1 askel. Loput askeleet aukeavat ajan myötä. Tapasin n. 40 vuotta raittiina olleen AA-laisen jolla oli neljäs askel tekemättä, sen myötä viides ja siitä eteenpäin. Hän oli erittäin tasapainoinen ihminen. Ilman tekemisen "pakkoa".
Kuvitellaan, luemme kaikki kahdentoista askeleen selvitykset, ajattelemme niitä, ymmärrämmekö kaiken? Emme varmaankaan. Itse jos pohtisin niitä liiaksi olisin päästäni pyörällä. Moni pohtiikin niitä liiaksi ja sekoaa, tämä on nähty.
Minulle 12 askelta on kuin hyvin varustettu työkalupakki, otan vikaan sopivan työkalun ja käytän sitä. Miksi kipata koko pakkia nurin ja käyttää enemmän työkaluja kuin vika vaatii?
Minulla tämä on toiminut jo useaita vuosia, olen raitis ja erittäin tasapainoinen xjuoppo.
Kannattaa kokeilla, vai mitä?
XJUOPPO
Monella on tekemisen "pakko" askelten suhteen. Miksi ihmeessä. Ainoa askel joka kaikkien on otettava raitistuakseen on 1 askel. Loput askeleet aukeavat ajan myötä. Tapasin n. 40 vuotta raittiina olleen AA-laisen jolla oli neljäs askel tekemättä, sen myötä viides ja siitä eteenpäin. Hän oli erittäin tasapainoinen ihminen. Ilman tekemisen "pakkoa".
Kuvitellaan, luemme kaikki kahdentoista askeleen selvitykset, ajattelemme niitä, ymmärrämmekö kaiken? Emme varmaankaan. Itse jos pohtisin niitä liiaksi olisin päästäni pyörällä. Moni pohtiikin niitä liiaksi ja sekoaa, tämä on nähty.
Minulle 12 askelta on kuin hyvin varustettu työkalupakki, otan vikaan sopivan työkalun ja käytän sitä. Miksi kipata koko pakkia nurin ja käyttää enemmän työkaluja kuin vika vaatii?
Minulla tämä on toiminut jo useaita vuosia, olen raitis ja erittäin tasapainoinen xjuoppo.
Kannattaa kokeilla, vai mitä?
XJUOPPO
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kun pääsin AA:han kymmenisen vuotta sitten, tuli (sattumalta tai ei?)käymiini palavereihin usein juomassa käyneitä kavereita, jotka epäilivät retkahdustensa syiksi juuri neljännen ja viidennen askeleen "väliin jättämistä". Itse otin neuvoista vaarin, ja kun olin siihen valmis, kirjoitin neljännen askeleen paperille ja minussa se kyllä aukaisi suuret paot. Ymmmärsin tekemiseni ja tekemättä jättämiseni lapsuudesta lähtien ihan eri tavalla. Ymmärsin sairastuneeni jo hyvin nuorena ja parhaana "lääkkeenä" sairauteeni käytin alkoholia. Ja se kyllä auttoi juuri niin kauan kuin oli tarpeen. Kun "lääkkeen" parantava vaikutus loppui, sain armon liittyä AA:han. Se on elämäni suurin "saavutus". Ilman omaa erinomaisuuttani. Mutta ei se juomisen aloittaminenkaan tämän ymmärrykseni mukaan ollut minun huonouttani. Jokin suurenpi voima on minua ohjannut aina, varsinkin näissä suurissa valinnoissa. Ja siitä osaan kyllä olla kiitollinen päivittäin, riittävästi, se on jo sitten toinen asia. Tässä kohdin tulee kohdalleni juuri tuo tarkoittamasi tekemisen "pakko". Näin erilaisia me ollaan ja hyvä näin. Elä ja anna elää, sopii mielestäni hyvin näihin kahteen eri kokemukseen.
Aivan niin. Toki jos tunnet tarvitsevasi askelten pikaista tekemistä tottakai sitten teet ne. Olemmehan me niin perin erilaisia ja tarpeemme myös. Itse en ole niillä askelten "teolla" pitänyt minkäänlaista kiirettä, otanpahan vaan sieltä sen mitä kulloinkin tunnen tarvitsevani. Olen käynyt myllyhoidon läpi, sielläkin niitä askelia "tehtiin", jollakin lailla. Ja olen solminut raittiuteni aikana uuden parisuhteen ja puoliskolleni olen kertonut ihan kaikki mitä tämä "syntisäkki" on elämänsä aikana möhlinyt. Siis ihan kaikki. Eikös sekin vähän sivua jotakin askeleen "tekoa"?
Joka päivä sairauteni on mielessä, joka päivä ajattelen nykyistä elämääni ja olen kiitollinen jokaisesta raittiista päivästä joita olen saavuttanut.
En tunne minkäänlaista ahdistuneisuutta, masennusta enkä hulluutta (sen enempää kuin mitä jo olen) vaan suurta kiitollisuutta niin AA:ta kuin puolisoani kohtaan saamastani valtavasta tuesta.
Enkä koe syyllisyyttä siitä että en "tee" askelia kuten moni muu. Minun tapani sopii minulle, joku toinen tapa taas toiselle, eikö?
Raittiutta ja hyvää kesää vaan kaikille!
xjuoppo
mutta miksi ihmeessä en tekisi asioita, jotka helpottavat elämääni?
Siihen en usko, että askeleet "aukeavat" ajattelemalla, minulle ne ovat selkeitä toimintaohjeita. Ei jotain, mitä pohtia, vaan jotain mitä tehdä. Luovuttaa, siivota menneisyys ja sen jälkeen elää päivittäin 10.-12 askeleen ehdottamalla tavalla.
Minulle AA-ohjelma takaa raittiuden. Ei palavereissa käyminen, ei askelista puhuminen, ei (varsinkaan) niistä kirjoitteleminen. Vaan askelten soveltaminen elämääni, niiden "ottaminen". Enkä usko, että tiettyjä askeleita voi ottaa "väärässä järjestyksessä"; miten voin hyvittää (9. askel), jos en edes tiedä mitä ja ketä kohtaan olen tehnyt väärin (4. askel)? Miten voin pyytää luonteenvirheitteni poistamista (7. askel), jos en ole tehnyt henkilökohtaista inventaariota (4. askel)? Miten voin luovuttaa (3. askel) tai pyytää Korkeamman Voiman ohjausta ja neuvonantoa (11. askel), jos en ole toisen askeleen avulla löytänyt omaa Korkeampaa Voimaani?
Ja se, mitä yhdeksännessä askeleessa luvataan ("Lupaukset") on sen arvoista, että edeltävät askeleet kannattaa tehdä!
Kyllä sinä olet hyvä AA-lainen.
kirjoitti:
"Rarely have we seen a person fail, who has thoroughly followed our path",
suomeksi:
"Harvoin olemme nähneet sellaisen ihmisen epäonnistuvan, joka on täysin seurannut meidän (kulkemaamme) polkua."
Yleensä tuon lauseen suomennoksissa ei puhuta "polun seuraamisesta", vaan "ohjelman noudattamisesta".
Itsetietoiset suomalaiset alkoholistit ovat vaikeassa välikädessä kun pitäisi samanaikaisesti säilyttää kasvonsa ja "noudattaa" jotain ihmeen ohjelmaa. Valinta ei ole helppo.
Hyvä AA:lainen kai tekee oman osuutensa kaikissa toimissaan ja "saattaa sanomaa", jonka itse on saanut ottamalla ohjelman askeleet. Muunkinlaista sanomaa on toki liikkeellä.
H.O.W.
pientä sarkasmia riviesi välistä...
Minulle AA:n lahja on sen ohjelma. Olen saanut raittiuteni kolmannen askeleen avulla. Miksi muuten olisin AA-lainen ellen siksi, että sen ohjeiden avulla pystyn elämään niin, ettei minun tarvitse juoda? Niin kauan, kuin pidän huolta etten retkahda hengellisesti, minun ei tarvitse pelätä retkahtavani kemiallisesti (kymmenes askel. "Emme pelkää mitään.." jne)
AA-laiset ystävätkin ovat minulle tärkeitä, ja AA-yhteisö kokonaisuudessaan, koska ilman sitä en olisi löytänyt tätä ohjelmaa. Mutta en minä palavereissa käymällä raittiina pysyisi. (Eikä minulla olisi niissä mitään annettavaa, ellei olisi kokemusta askelten tekemisestä ja joskus kompuroimisestakin.) Puhumattakaan siitä, etten voisi maksaa "velkaani" tälle yhteisölle takaisin tekemällä 12. askelta, ellei minulla olisi kokemusta siitä mitä tarkoittaa "koettuamme hengellisen heräämisen näiden askelten tuloksena..."
Joku kirjoitti hyvin, että "elä ja anna elää". Ystävissänikin on ihmisiä, jotka eivät ole halunneet tai voineet ottaa ohjelmaa kokonaisuudessaan käyttöönsä. Se on heidän valintansa. En pidä itseäni heitä kummempana. En vain näe mitään syytä olla käyttämättä jotain sellaista, mikä parantaa elämäni laatua, kun se kerran on minulle tarjolla.
Minulla on jo erittäin hyvä elämänlaatu ilman askelten väkinäistä vääntöäkin, siis miksi vääntää väkisin. Otan sieltä kuten xjuoppokin sen mitä tarvitsen, siinä kaikki. Laatu ei parane väkisin.
Sinä sAAmari kuulut niihin innokkaisiin AA-laisiin joille on iskenyt se paljon puhuttu AA-humala päälle. Havaitsen sen joka kommentissasi. Soo, alä hermostu, tämä ei ollut ilkeilyä, jokainen ottaa AA:n tavallaan, tuo on Sinun tapasi.
Raitista jatkoa
jossain toisen raittiin vuoden alkupuoliskolla, kun ymmärsin kuinka paljon eripuraa, alistamista ja suoranaista tulokkaiden hyväksikäyttöä AA-yhteisössä on. Valitettavasti. (En silti yllyttäisi ketään olemaan tulematta AA:han, jos on halu lopettaa juominen, kehotan vain kuuntelemaan ja arvioimaan itse millaisissa ryhmissä saa eniten toipumiskokemusta.)
Askeihin olen suhtautunut samalla lailla kun xjuoppo, sanomaa olen kuitenkin vienyt vielä kärsiville alkoholisteille, ja tulostakin on syntynyt. Olenko tehnyt väärin, kun sanoman vieminen tulee vasta viimeisessä askeleessa.
voi sanoa toisen vieneen sanomaa väärin, kuten en menisi sanomaan myöskään kenenkään raitistuneen väärin. Riittää kun pidän huolta omasta raittiudestani ja sanomastani.
Mutta herää kysymys: mikä on se sanoma, jota olet vienyt?
Jos on halu lopettaa juomine, siihen on saatavilla apua ja tukea, näinkin yksinkertaisella konstilla on halukkaita löytynyt.
kysynyt, että mikä se AA on, mihin se perustuu, mikä siinä auttaa raitistumaan, miten se toimii jne? Entä saatettaessa sanomaa soster-alan ammattilaisille, he nyt ainakin haluavat kokemukseni mukaan tietää, mikä AA:sta tekee erilaisen kuin kaikki muut tarjolla olevat hoito-/tukimuodot?
Kun hätä on tarpeeksi kova, kelpaa väärin viety sanomakin, jota aion jatkaa vastaisuudessakin.
Minä olin valmis kokeilemaan mitä tahansa, kyselemättä sen enempää mihin mikäkin perustuu, ja paikkani olen löytänyt.
Weijarit voi olla mitämieltä tahansa.
>>Entä saatettaessa sanomaa soster-alan ammattilaisille, he nyt ainakin haluavat kokemukseni mukaan tietää, mikä AA:sta tekee erilaisen kuin kaikki muut tarjolla olevat hoito-/tukimuodot? >>
Mitä ihmeen sanomaa saatat soster-ammattilaisille. Et kai värvää heitä 12.askeleen tielle.
Meillä päin on tapana tiedottaa AA:n toiminnasta alueen soster-toimijoille, jotta osaavat ohjata asiakkaita AA:han. Haluavat yleensä muutakin tietoa kuin missä ryhmiä kokoontuu ja milloin.
Lääketieteen opiskelijoillekin on ihan oma tilaisuutensa AA:sta. Tämän kevään tilaisuus videoitiin ja videota käytetään muidenkin yliopistojen lääkärikoulutuksessa.
Hei!
Mukavaa että keskustelua syntyy. Sanoman saattoa olen tehnyt ihan huomaamatta, tuloksista ei ole varmaa tietoa. Olen ollut vain oma, raitis, itseni. Tämä on herättänyt kiinnostusta, missäs toi vanha juoppo tollaseksi on tullut, tyyliin? Ihmetystä johon on liittynyt myös ihastusta, on riittänyt. Törmäsin kerran entisen juopottelukaverini vaimoon (mies edelleen juo) jolloin kerroin mitä olen tehnyt raittiuteni eteen. Hän suoraan sanoen ihasteli saavutuksiani. En sitten tiedä josko hän alkoi vaatimaan raittiutta mieheltäänkin? Jos tuo vaikka oli se keskustelemanne väärä sanomansaatto.....heh?
Joudun myös työssäni tapaamaan ankaria juoppoja, jotka hekin ovat ihmetelleet raittiuttani. Heille olen myös kertonut AA-asta.
Mutten raittiuttani kellekkään mene tyrkyttämään, se olisi jo liikaa. Jota kiinnostaa hänelle kerron.
Mitään päihdealan ammattilaisia en konsultoi, hakekoot he tietonsa innokkailta toisilta AA-laisilta, esim sAAmari:lta...
Nyt....työt odottaa, kiire jo on. Raittiita päiviä "tekeville" kuin tekemättömillekkin.
vien mielelläni sanomaa soster-alan(kin) ihmisille. Viimeksi tänään. Minkä seurauksena ryhmämme seuraavaan avopalaveriin on tulossa tuleva soster-alan ammattilainen kuulemaan ja näkemään omin silmin kuinka AA Helsingissä toimii.
Tuskin ryhmässäsi käymällä,voi vielä päätellä miten AA Helsigissä toimii, kaikissa ryhmissä??Helsingissä on vielä paljon enemmän perinteisiä,AA-ryhmiä!Kanattaa ohjata tää soster-alan ammattilainen,perinteiseen AA-ryhmään sillä pääkaupungissa.Saapihan oikeamman kuvan AA-sta.
hän saa listan, josta näkyvät kaikki pks:n avoimet AA-kokoukset, joten hänellä on ihan täysi vapaus valita itse mihin muuhun ryhmään hän menee tutustumaan.
No, nyt kun kiirehditte askelten tekoa (täällä tuntuu 2-vuotiaskin olevan täydellinen tietäjä), mitäs sitten kun olette kolme vuotiaana mestariraittiita?
Mitäs te sitten teette?
Alatte riitelemään AA-n rakenteista, käännösvirheista sun muista pilkun nussimisista?
Voi aikoja voi tapoja, en muuta sano!
Niin. Aina on niitä tekijöitä ja sitten niitä arvostelijoita. Ja arvostelu on sairautta...
Minä olen kova poika tekemään, mutta kun tuo vaimo prkl aina...
Ps. Minä en kuulu perinteiseen suomen aa:han
Minulla on aina ohjelmaa 8D
T. Uuno, ohjelmallisen AA-ryhmän jäsen
Ei maar. Täytyy lähteä käymään Härskin luona. Se on aika Weijari. On se niin härski jätkä...