Lääkärin tutkinto on muodollisesti lääketieteen lisensiaatti. Silti kyseiseen tutkintoon ei kuulu edes gradun tasoista tieteellistä opinnäytettä, lisensiaattityöstä puhumattakaan.
Onko lääkis ylipäätään tieteellinen oppilaitos, vai enemmänkin eräänlainen ammattikorkeakoulu?
lääkiksen tieteellisyys?
maisteri
32
4414
Vastaukset
- Lääketieteen Yo
Pitäs varmaan ensin määritellä tieteellisyys?
Mä näkisin asian niin että koska opiskelemme lääketiedettä, on laitoksemme tieteellinen.- maisteri
Tieteellisessä koulutuksessa opiskellaan tutkimustyön metodeja: oman alan kirjallisuuden ja julkaisujen referoimista, kokeiden järjestämistä, tieteellisen tekstin tuottamista.
Käytännön lääkärintyön kannalta on tietysti aivan oikein, että koulutus keskittyy taudinmääritykseen, hoitomenetelmiin ja lääkeaineiden vaikutukseen. On kuitenkin väärin rinnastaa lääkärin koulutus esim. filosofian lisensiaatin tutkintoon, sillä lääkärin koulutus ei ole tieteellinen tutkinto, vaan ammattitutkinto. - Kandi
maisteri kirjoitti:
Tieteellisessä koulutuksessa opiskellaan tutkimustyön metodeja: oman alan kirjallisuuden ja julkaisujen referoimista, kokeiden järjestämistä, tieteellisen tekstin tuottamista.
Käytännön lääkärintyön kannalta on tietysti aivan oikein, että koulutus keskittyy taudinmääritykseen, hoitomenetelmiin ja lääkeaineiden vaikutukseen. On kuitenkin väärin rinnastaa lääkärin koulutus esim. filosofian lisensiaatin tutkintoon, sillä lääkärin koulutus ei ole tieteellinen tutkinto, vaan ammattitutkinto."Tieteellisessä koulutuksessa opiskellaan tutkimustyön metodeja: oman alan kirjallisuuden ja julkaisujen referoimista, kokeiden järjestämistä, tieteellisen tekstin tuottamista."
Lääketieteen opiskelijat tekevät syventävät opinnot, jossa voi referoida oman alan kirjallisuutta ja julkaisuja, järjestää kokeita tai tehdä myös omaa tieteellistä tutkimusta, joista tulee tehdä julkaisu lääketieteen alan tieteelliseen lehteen. Monilla tämä työ on osa väitöstyötä. Syventävät ovat kuin lopputyö, jonka voi tehdä missä vaiheessa opintoja tahansa ja ne ovat aina puhtaasti tieteellistä tutkimusta.
"On kuitenkin väärin rinnastaa lääkärin koulutus esim. filosofian lisensiaatin tutkintoon, sillä lääkärin koulutus ei ole tieteellinen tutkinto, vaan ammattitutkinto."
Tieteellinen tutkinto, lääketiede vs. hallintotiede, lääketieteen lisensiaatilla on hyvin laaja tietämys lääketieteestä ja tieteen tekemisestä, samoin hallintotieden maisterilla hallintotieteistä.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon pohjalta on hyvät edellytykset lähteä tutkijaksi lääketieteen saralle.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on vahvasti ammattiin johtava tieteellinen tutkinto, jolla voi lähteä töihin terveyskeskukseen tai tutkijaksi. - JBA
Kandi kirjoitti:
"Tieteellisessä koulutuksessa opiskellaan tutkimustyön metodeja: oman alan kirjallisuuden ja julkaisujen referoimista, kokeiden järjestämistä, tieteellisen tekstin tuottamista."
Lääketieteen opiskelijat tekevät syventävät opinnot, jossa voi referoida oman alan kirjallisuutta ja julkaisuja, järjestää kokeita tai tehdä myös omaa tieteellistä tutkimusta, joista tulee tehdä julkaisu lääketieteen alan tieteelliseen lehteen. Monilla tämä työ on osa väitöstyötä. Syventävät ovat kuin lopputyö, jonka voi tehdä missä vaiheessa opintoja tahansa ja ne ovat aina puhtaasti tieteellistä tutkimusta.
"On kuitenkin väärin rinnastaa lääkärin koulutus esim. filosofian lisensiaatin tutkintoon, sillä lääkärin koulutus ei ole tieteellinen tutkinto, vaan ammattitutkinto."
Tieteellinen tutkinto, lääketiede vs. hallintotiede, lääketieteen lisensiaatilla on hyvin laaja tietämys lääketieteestä ja tieteen tekemisestä, samoin hallintotieden maisterilla hallintotieteistä.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon pohjalta on hyvät edellytykset lähteä tutkijaksi lääketieteen saralle.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on vahvasti ammattiin johtava tieteellinen tutkinto, jolla voi lähteä töihin terveyskeskukseen tai tutkijaksi."Lääketieteen opiskelijat tekevät syventävät opinnot, jossa voi referoida oman alan kirjallisuutta ja julkaisuja, järjestää kokeita tai tehdä myös omaa tieteellistä tutkimusta, joista tulee tehdä julkaisu lääketieteen alan tieteelliseen lehteen. Monilla tämä työ on osa väitöstyötä."
Joo, tosi tieteellisiä nämä avuttomat lärpäkkeet. Syvärit _voi_ tehdä laadukkaana tutkimuksena, tai sitten helpoimman kautta, vaikkapa vain potilastapauksina. Ei ole mikään tieteellisyyden tae.
"Syventävät ovat kuin lopputyö, jonka voi tehdä missä vaiheessa opintoja tahansa ja ne ovat aina puhtaasti tieteellistä tutkimusta."
Missä tahansa kyllä, tieteelliset - ei.
"Tieteellinen tutkinto, lääketiede vs. hallintotiede, lääketieteen lisensiaatilla on hyvin laaja tietämys lääketieteestä ja tieteen tekemisestä, samoin hallintotieden maisterilla hallintotieteistä.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon pohjalta on hyvät edellytykset lähteä tutkijaksi lääketieteen saralle."
Joo, tosi hyvät. Biolääketieteelliset valmiudet ovat sitä luokkaa, että joutuu opettelemaan käytännössä ihan kaiken itse. Eivät ne valmiudet tehdä tutkimusta kyllä kovin hyvät ole.
"Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on vahvasti ammattiin johtava tieteellinen tutkinto, jolla voi lähteä töihin terveyskeskukseen tai tutkijaksi."
Sitä se on, mutta ei se kyllä mikään tutkimuksen ihannetutkinto ole. Mutta ethän sinä sitä tiedä, kun et ole päivääkään opiskellut... - Kandi
JBA kirjoitti:
"Lääketieteen opiskelijat tekevät syventävät opinnot, jossa voi referoida oman alan kirjallisuutta ja julkaisuja, järjestää kokeita tai tehdä myös omaa tieteellistä tutkimusta, joista tulee tehdä julkaisu lääketieteen alan tieteelliseen lehteen. Monilla tämä työ on osa väitöstyötä."
Joo, tosi tieteellisiä nämä avuttomat lärpäkkeet. Syvärit _voi_ tehdä laadukkaana tutkimuksena, tai sitten helpoimman kautta, vaikkapa vain potilastapauksina. Ei ole mikään tieteellisyyden tae.
"Syventävät ovat kuin lopputyö, jonka voi tehdä missä vaiheessa opintoja tahansa ja ne ovat aina puhtaasti tieteellistä tutkimusta."
Missä tahansa kyllä, tieteelliset - ei.
"Tieteellinen tutkinto, lääketiede vs. hallintotiede, lääketieteen lisensiaatilla on hyvin laaja tietämys lääketieteestä ja tieteen tekemisestä, samoin hallintotieden maisterilla hallintotieteistä.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon pohjalta on hyvät edellytykset lähteä tutkijaksi lääketieteen saralle."
Joo, tosi hyvät. Biolääketieteelliset valmiudet ovat sitä luokkaa, että joutuu opettelemaan käytännössä ihan kaiken itse. Eivät ne valmiudet tehdä tutkimusta kyllä kovin hyvät ole.
"Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on vahvasti ammattiin johtava tieteellinen tutkinto, jolla voi lähteä töihin terveyskeskukseen tai tutkijaksi."
Sitä se on, mutta ei se kyllä mikään tutkimuksen ihannetutkinto ole. Mutta ethän sinä sitä tiedä, kun et ole päivääkään opiskellut..."Mutta ethän sinä sitä tiedä, kun et ole päivääkään opiskellut..."
Meitä oli kaksi lääketieteen opiskelijaa koneen äärellä kun viesti kirjotettiin... - JBA
Kandi kirjoitti:
"Mutta ethän sinä sitä tiedä, kun et ole päivääkään opiskellut..."
Meitä oli kaksi lääketieteen opiskelijaa koneen äärellä kun viesti kirjotettiin...Jos ihan oikeasti opiskelet lääketiedettä, niin älä käytä nimimerkkiä Kandi, koska sitä on käyttänyt täällä eräs surullisenkuuluisa trolli, kannattaa katsoa arkistosta viime kesäkuun puolelta juttua lääkiksen valintakokeista. Kunnostautui siellä oikein reippaasti multipersonoimalla ym. hauskaa. Ihan mielenkiintoista juttua.
Enivei, anteeksi sekaannus, jos olet joku ihan oikea opiskelija. - huuskis
JBA kirjoitti:
"Lääketieteen opiskelijat tekevät syventävät opinnot, jossa voi referoida oman alan kirjallisuutta ja julkaisuja, järjestää kokeita tai tehdä myös omaa tieteellistä tutkimusta, joista tulee tehdä julkaisu lääketieteen alan tieteelliseen lehteen. Monilla tämä työ on osa väitöstyötä."
Joo, tosi tieteellisiä nämä avuttomat lärpäkkeet. Syvärit _voi_ tehdä laadukkaana tutkimuksena, tai sitten helpoimman kautta, vaikkapa vain potilastapauksina. Ei ole mikään tieteellisyyden tae.
"Syventävät ovat kuin lopputyö, jonka voi tehdä missä vaiheessa opintoja tahansa ja ne ovat aina puhtaasti tieteellistä tutkimusta."
Missä tahansa kyllä, tieteelliset - ei.
"Tieteellinen tutkinto, lääketiede vs. hallintotiede, lääketieteen lisensiaatilla on hyvin laaja tietämys lääketieteestä ja tieteen tekemisestä, samoin hallintotieden maisterilla hallintotieteistä.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon pohjalta on hyvät edellytykset lähteä tutkijaksi lääketieteen saralle."
Joo, tosi hyvät. Biolääketieteelliset valmiudet ovat sitä luokkaa, että joutuu opettelemaan käytännössä ihan kaiken itse. Eivät ne valmiudet tehdä tutkimusta kyllä kovin hyvät ole.
"Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on vahvasti ammattiin johtava tieteellinen tutkinto, jolla voi lähteä töihin terveyskeskukseen tai tutkijaksi."
Sitä se on, mutta ei se kyllä mikään tutkimuksen ihannetutkinto ole. Mutta ethän sinä sitä tiedä, kun et ole päivääkään opiskellut...Hyvä JBA,
yleensä kirjoitat ihan asiallisesti, mutta nyt meni tekstisi vähän fiktion puolelle.
Pääosa syventävistä opinnoista tehdään tieteellisenä tutkimuksena, lähes kaikista näistä tulee julkaisu joko kansainväliseen tai kansalliseen alan lehteen. Tietysti on niitäkin, jotka haluavat mennä siitä missä aita on matalin, mutta lääkiksen aineistossa tällaisia tyyppejä on melko vähän.
Ja mitä tulee valmiuteen tehdä tieteellistä tutkimusta: Metodologisesti lääketieteen opiskelija on pihalla kuin lumiukko, mutta opiskelija-aineksen ajatusmaailma ja tapa etsiä ratkaisuja ongelmiin on useimmiten soveltuva tutkimusmaailmaan.
"Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on vahvasti ammattiin johtava tieteellinen tutkinto, jolla voi lähteä töihin terveyskeskukseen tai tutkijaksi."
Tämä nimim Kandin väittämä on erittäin hyvin sanottu!
Ja vielä JBA:lle: LÄhdetkö treffeille,
t. ihailijasi from C. Noct... ;-) - JBA
huuskis kirjoitti:
Hyvä JBA,
yleensä kirjoitat ihan asiallisesti, mutta nyt meni tekstisi vähän fiktion puolelle.
Pääosa syventävistä opinnoista tehdään tieteellisenä tutkimuksena, lähes kaikista näistä tulee julkaisu joko kansainväliseen tai kansalliseen alan lehteen. Tietysti on niitäkin, jotka haluavat mennä siitä missä aita on matalin, mutta lääkiksen aineistossa tällaisia tyyppejä on melko vähän.
Ja mitä tulee valmiuteen tehdä tieteellistä tutkimusta: Metodologisesti lääketieteen opiskelija on pihalla kuin lumiukko, mutta opiskelija-aineksen ajatusmaailma ja tapa etsiä ratkaisuja ongelmiin on useimmiten soveltuva tutkimusmaailmaan.
"Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on vahvasti ammattiin johtava tieteellinen tutkinto, jolla voi lähteä töihin terveyskeskukseen tai tutkijaksi."
Tämä nimim Kandin väittämä on erittäin hyvin sanottu!
Ja vielä JBA:lle: LÄhdetkö treffeille,
t. ihailijasi from C. Noct... ;-)Njää, ei tämä nyt niin fiktiivistä ole, ehkä en vain ilmaissut itseäni tarpeeksi selkeästi, mea culpa.
Enivei, en kiistä, etteikö suurinta osaa syväreistä tehtäisi ihan saiönssina, mutta laatuvaatimukset ovat kyllä joskus hyvinkin kirjavat. Tämä ei luonnollisesti millään tavalla sulje laadukasta tutkimusta pois, mutta ei kyllä ole myöskään mikään tae siitä.
Tieteen tekemiseen sopiva ajattelutapa varmaan monella on, enkä nyt tarkoittanut sitä, vaan juuri tuota metodologista puolta, joka mielestäni on oikeasti aika merkittävä haitta. Tiedekuntien pitäisi tarjota enemmän metodologista perusopetusta vaikkapa ihan valinnaiskursseina. Moni kollega olisi sellaista kaivannut. Loppujen lopuksi medisiinari on kyllä tieteen tekemisen suhteen varsin kirjaviisas teoreetikko, mutta kun pitäisi suunnitella töitä käytännössä, tahtoo kyllä mennä sormi suuhun. Laskeskelin nopeasti, että yhden työni suunnitteluun upposi kokonainen vuosi lähinnä metodologista ongelmapuolta pähkäillessä.
Muilta osin voinen harkintani mukaan yhtyä esitettyihin näkemyksiin.
Mmmm...nuorta verta tyrkyllä ;)
*lurps* - kandi2
JBA kirjoitti:
Njää, ei tämä nyt niin fiktiivistä ole, ehkä en vain ilmaissut itseäni tarpeeksi selkeästi, mea culpa.
Enivei, en kiistä, etteikö suurinta osaa syväreistä tehtäisi ihan saiönssina, mutta laatuvaatimukset ovat kyllä joskus hyvinkin kirjavat. Tämä ei luonnollisesti millään tavalla sulje laadukasta tutkimusta pois, mutta ei kyllä ole myöskään mikään tae siitä.
Tieteen tekemiseen sopiva ajattelutapa varmaan monella on, enkä nyt tarkoittanut sitä, vaan juuri tuota metodologista puolta, joka mielestäni on oikeasti aika merkittävä haitta. Tiedekuntien pitäisi tarjota enemmän metodologista perusopetusta vaikkapa ihan valinnaiskursseina. Moni kollega olisi sellaista kaivannut. Loppujen lopuksi medisiinari on kyllä tieteen tekemisen suhteen varsin kirjaviisas teoreetikko, mutta kun pitäisi suunnitella töitä käytännössä, tahtoo kyllä mennä sormi suuhun. Laskeskelin nopeasti, että yhden työni suunnitteluun upposi kokonainen vuosi lähinnä metodologista ongelmapuolta pähkäillessä.
Muilta osin voinen harkintani mukaan yhtyä esitettyihin näkemyksiin.
Mmmm...nuorta verta tyrkyllä ;)
*lurps*On siinä meillä lääkäri tuo JBA meinaan. Ei pidä tyhmistä ihmisistä, ei ole kiva ja vielä käärmekin, pukeutuu mustaan ja esittää aika kovia kommentteja palstalla, mm. päättää siitä kuka on kandi, kuka ei...Pitkämuistinenkin piru tuo JBA: vuoden takaisista hölinöistäkin vielä muistuttaa täällä, vaikka tämä JBA oli juurikin se joka hyvin vittumaisesti vastasi ystävälliseen tiedusteluuni siitä, mahtaako Turun lääkiksen pääsykokeet tulla vähän aikaisemmin. Joo, se oli vikakysymys; sitten olinkin jo kaikkea muuta kuin lääketieteen opiskelija, olin multipersoona jne.., eli kyllä ne soveltuvuustestit pitäisi lääkäripuolelle saada, oikein kylmät väreet käy sen ressukan puolesta kuka JBA:n vastaanotolle joutuu, tai lieneekö jo itsekin huomannut sopimattomuutensa kliiniseen työhön? Ilmeisesti, jutuista päätelleen, vain tutkii ja ihan hyvä niin. Joten pitäisiköhän tässä seurata JBA:n esimerkkiä ja epäillä onko hän lääketieteen lisuri lainkaan? Taitaa valitettavasti olla. Joo, ja pikkulikat tykkää (treffipyyntö).
- JBA
kandi2 kirjoitti:
On siinä meillä lääkäri tuo JBA meinaan. Ei pidä tyhmistä ihmisistä, ei ole kiva ja vielä käärmekin, pukeutuu mustaan ja esittää aika kovia kommentteja palstalla, mm. päättää siitä kuka on kandi, kuka ei...Pitkämuistinenkin piru tuo JBA: vuoden takaisista hölinöistäkin vielä muistuttaa täällä, vaikka tämä JBA oli juurikin se joka hyvin vittumaisesti vastasi ystävälliseen tiedusteluuni siitä, mahtaako Turun lääkiksen pääsykokeet tulla vähän aikaisemmin. Joo, se oli vikakysymys; sitten olinkin jo kaikkea muuta kuin lääketieteen opiskelija, olin multipersoona jne.., eli kyllä ne soveltuvuustestit pitäisi lääkäripuolelle saada, oikein kylmät väreet käy sen ressukan puolesta kuka JBA:n vastaanotolle joutuu, tai lieneekö jo itsekin huomannut sopimattomuutensa kliiniseen työhön? Ilmeisesti, jutuista päätelleen, vain tutkii ja ihan hyvä niin. Joten pitäisiköhän tässä seurata JBA:n esimerkkiä ja epäillä onko hän lääketieteen lisuri lainkaan? Taitaa valitettavasti olla. Joo, ja pikkulikat tykkää (treffipyyntö).
Vaude. Kylläpä minä olenkin kauhea ihminen, toivottavasti kukaan ei koskaan joudu niin hirvittävän ihmisen kanssa tekemiseen. Tässähän alkaa olla itse pääperkeleen sijainen maan päällä, jos juttuihisi on uskominen.
Multipersonointisi voi jokainen itse käydä palsta-arkistosta tarkastamassa, sitä ei ole tarpeen sen enempää käsitellä täällä. Ottaako vieläkin päähän, kun et päässyt? Toivottavasti et pääse tänäkään vuonna, tuolla asenteella et työssä pärjää (edes patologialla).
Muu kommenttisi oli samaa diibadaabaa kuin aiemminkin, eikä ansaitse enempää huomiota. - Heppu
JBA kirjoitti:
"Lääketieteen opiskelijat tekevät syventävät opinnot, jossa voi referoida oman alan kirjallisuutta ja julkaisuja, järjestää kokeita tai tehdä myös omaa tieteellistä tutkimusta, joista tulee tehdä julkaisu lääketieteen alan tieteelliseen lehteen. Monilla tämä työ on osa väitöstyötä."
Joo, tosi tieteellisiä nämä avuttomat lärpäkkeet. Syvärit _voi_ tehdä laadukkaana tutkimuksena, tai sitten helpoimman kautta, vaikkapa vain potilastapauksina. Ei ole mikään tieteellisyyden tae.
"Syventävät ovat kuin lopputyö, jonka voi tehdä missä vaiheessa opintoja tahansa ja ne ovat aina puhtaasti tieteellistä tutkimusta."
Missä tahansa kyllä, tieteelliset - ei.
"Tieteellinen tutkinto, lääketiede vs. hallintotiede, lääketieteen lisensiaatilla on hyvin laaja tietämys lääketieteestä ja tieteen tekemisestä, samoin hallintotieden maisterilla hallintotieteistä.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon pohjalta on hyvät edellytykset lähteä tutkijaksi lääketieteen saralle."
Joo, tosi hyvät. Biolääketieteelliset valmiudet ovat sitä luokkaa, että joutuu opettelemaan käytännössä ihan kaiken itse. Eivät ne valmiudet tehdä tutkimusta kyllä kovin hyvät ole.
"Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on vahvasti ammattiin johtava tieteellinen tutkinto, jolla voi lähteä töihin terveyskeskukseen tai tutkijaksi."
Sitä se on, mutta ei se kyllä mikään tutkimuksen ihannetutkinto ole. Mutta ethän sinä sitä tiedä, kun et ole päivääkään opiskellut...No hei taas:)
Sitä vaan olin sanomassa, että ihan samaa mieltä olen JBA: ei sieltä lääkiksestä (ainakaan ilman tutkijalinjan kotkotuksia) mitään tieteelliseen tutkimukseen hyvää pohjaa saa.
Syventävät tosiaan saa kyllä läpi jos osaa nimensä kirjoittaa paperissa oikeaan kohtaan ja _jos_osaa_valita_ohjaajansa_oikein (vinkkinä ketjussa oleville - mahdollisesti laiskoille -opiskelijoille:)).
Eli on ketjun aloittajan jupinoissa jotain perääkin; lääkis on enempi ammattikoulu kuin useimmat muut akateemiset puljut. Mutta - tämäkin selvästi palvelee tarkoitusta, että ei siinä mitään. - huuskis
kandi2 kirjoitti:
On siinä meillä lääkäri tuo JBA meinaan. Ei pidä tyhmistä ihmisistä, ei ole kiva ja vielä käärmekin, pukeutuu mustaan ja esittää aika kovia kommentteja palstalla, mm. päättää siitä kuka on kandi, kuka ei...Pitkämuistinenkin piru tuo JBA: vuoden takaisista hölinöistäkin vielä muistuttaa täällä, vaikka tämä JBA oli juurikin se joka hyvin vittumaisesti vastasi ystävälliseen tiedusteluuni siitä, mahtaako Turun lääkiksen pääsykokeet tulla vähän aikaisemmin. Joo, se oli vikakysymys; sitten olinkin jo kaikkea muuta kuin lääketieteen opiskelija, olin multipersoona jne.., eli kyllä ne soveltuvuustestit pitäisi lääkäripuolelle saada, oikein kylmät väreet käy sen ressukan puolesta kuka JBA:n vastaanotolle joutuu, tai lieneekö jo itsekin huomannut sopimattomuutensa kliiniseen työhön? Ilmeisesti, jutuista päätelleen, vain tutkii ja ihan hyvä niin. Joten pitäisiköhän tässä seurata JBA:n esimerkkiä ja epäillä onko hän lääketieteen lisuri lainkaan? Taitaa valitettavasti olla. Joo, ja pikkulikat tykkää (treffipyyntö).
Perustelkaa miksi lääkikseen pitäisi saada psykologiset testit? Vaikka kyseessä on ns. ammattitutkinto, antaa lääketieteen lisensiaatin tutkinto edellytykset hyvin monenlaiseen työhön. 5% lääkäreistä ei tule koskaan tekemään päivääkään kliinistä työtä: tutkijoiden lisäksi lääkäreitä on erityisesti hallinnollisissa tehtävissä. Jos pitää potilastyöstä, hakeutuu lääkäriksi, jos ei, hakeutuu muualle.
Minulle on vittuiltu kaupan kassalla. Olen saanut paskapalvelua matkatoimistosta. Kätilö oli kusipää kun synnytin. Jne. Eihän kaikille vähänkään ihmisten kanssa tekemisissä oleville voi psykologisia testejä järjestää. Koulutusohjelman tarkoitus on opettaa myös ihmissuhdetaitoja ammatista riippumatta.
"Joo, ja pikkulikat tykkää (treffipyyntö)."
Imartelevaa, eipä ole minua, noin kolmekymppistä vähään aikaan pikkulikaksi kutsuttu... - tuseeraaja
huuskis kirjoitti:
Perustelkaa miksi lääkikseen pitäisi saada psykologiset testit? Vaikka kyseessä on ns. ammattitutkinto, antaa lääketieteen lisensiaatin tutkinto edellytykset hyvin monenlaiseen työhön. 5% lääkäreistä ei tule koskaan tekemään päivääkään kliinistä työtä: tutkijoiden lisäksi lääkäreitä on erityisesti hallinnollisissa tehtävissä. Jos pitää potilastyöstä, hakeutuu lääkäriksi, jos ei, hakeutuu muualle.
Minulle on vittuiltu kaupan kassalla. Olen saanut paskapalvelua matkatoimistosta. Kätilö oli kusipää kun synnytin. Jne. Eihän kaikille vähänkään ihmisten kanssa tekemisissä oleville voi psykologisia testejä järjestää. Koulutusohjelman tarkoitus on opettaa myös ihmissuhdetaitoja ammatista riippumatta.
"Joo, ja pikkulikat tykkää (treffipyyntö)."
Imartelevaa, eipä ole minua, noin kolmekymppistä vähään aikaan pikkulikaksi kutsuttu...Joo muutta on siinä silti ristiriita, että hoitajille on soveltuvuustestit mutta lääkäreille ei. Pitäisi joko molemmilla olla, tai ei kummillakaan.
- fil.maist
Nostit esille erittäin hyvän kysymyksen! Kyllähän se ammattitutkintoon johtavaa koulutusta on. Voisi siirtää ammattikorkeakoulun puolelle koko lafkan, ainakin ne yleislääkäreiksi opiskelevat.
- Kandi
"Voisi siirtää ammattikorkeakoulun puolelle koko lafkan, ainakin ne yleislääkäreiksi opiskelevat."
Kaikki lääkärit opiskelevat yleislääkäreiksi... - maisteri
Kandi kirjoitti:
"Voisi siirtää ammattikorkeakoulun puolelle koko lafkan, ainakin ne yleislääkäreiksi opiskelevat."
Kaikki lääkärit opiskelevat yleislääkäreiksi......kaikki eivät erikoistu. Täsmentäen: yleislääkärikoulutusta voisi antaa ammattikorkeassa, erikoistumaan mentäisiin sitten yliopiston puolelle. Pahitteeksi ei muuten myöskään olisi, että lääkäreiksi haluaville järjestettäisiin psykologiset soveltuvuuskokeet alalle. Toisaalta, sairaanhoitajathan ne taitavat tällä hetkellä muutenkin tehdä kaikki hommat...mihin lääkäreitä kohta enää edes tarvitaan?
- L2.
maisteri kirjoitti:
...kaikki eivät erikoistu. Täsmentäen: yleislääkärikoulutusta voisi antaa ammattikorkeassa, erikoistumaan mentäisiin sitten yliopiston puolelle. Pahitteeksi ei muuten myöskään olisi, että lääkäreiksi haluaville järjestettäisiin psykologiset soveltuvuuskokeet alalle. Toisaalta, sairaanhoitajathan ne taitavat tällä hetkellä muutenkin tehdä kaikki hommat...mihin lääkäreitä kohta enää edes tarvitaan?
Tarkoituksenasi lienee nyt provosoida. Älä kuitenkaan unohda, että lääkärin suorittaman hoidon tulee pohjautua tieteellisiin perusteisiin ja jokaisen lääkärin tulee kyetä tieteelliseen ajatteluun. Tämän pohjan antaa vain tieteellisiin faktoihin perustuva opetus. Suosittelen, että tulet joskus kuuntelemaan lääkiksen luentoja niin ehkä ymmärrät mistä lääketieteen opinnoissa on kyse.
Ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että vielä muutama vuosi sitten kun en ollut opiskellut alaa oli ajatukseni tästä koulutuksesta aivan toisenlaiset. Kokemus opettaa ja ilman sitä on paha mennä sanomaan jostain toisesta alasta miten asioiden tulisi olla. - djsafkljdla
maisteri kirjoitti:
...kaikki eivät erikoistu. Täsmentäen: yleislääkärikoulutusta voisi antaa ammattikorkeassa, erikoistumaan mentäisiin sitten yliopiston puolelle. Pahitteeksi ei muuten myöskään olisi, että lääkäreiksi haluaville järjestettäisiin psykologiset soveltuvuuskokeet alalle. Toisaalta, sairaanhoitajathan ne taitavat tällä hetkellä muutenkin tehdä kaikki hommat...mihin lääkäreitä kohta enää edes tarvitaan?
Tulisitko lääkäri(AMK):n vastaanotolle? Tai vaikkapa medinomin?
Maallikon on usein vaikea hyväksyä sitä, että lääkäri ei tiedäkään vastausta kysymykseen tai ei osaa kertoa mikä potilasta vaivaa. Vain murto-osassa tauteja lääkäri pääsee ensisilmäyksellä tarkkaan diagnoosiin.
Tyyppiesimerkkinä potilas, joka kertoo, että lääkäri oli keuhkoja kuuntelemalla tehnyt keuhkoputkitulehdusdiagnoosin, johon oli saanut antibioottia ja tauti oli parantunut heti. Voi olla, mutta todennäköisimmin ei ole. Keuhkoputkitulehdusta ei diagnosoida keuhkoja kuuntelemalla, eikä antibiootista ole apua kuin 20%:ssa kyseisiä tautitapauksia. Olisiko sittenkin ollut flunssa, joka parani ajallaan? Kukaan ei tiedä, ei potilas eikä lääkäri.
Pitää varmaan jättää tämä työ arvauskeskuksessa kun kuka tahansa maallikko pystyy tekemään samat asiat. - Kandi II
Niin Ammattiinhan lääkärin koulutus johtaa, paremmin kuin melkein mikä tahansa muu yliopistotason koulutus, eli sen puolesta kuuluisi amk:n puolelle. Mutta mutta, amk:n puolella ei harjoiteta tieteellistä tutkimusta ja se eroittaakin lääkiksen sinne yliopiston puolelle. Suuri osa lääketieteellisen opetushenkilökunnasta on on jonkun tutkimusryhmän jäsen tai osallistuu tutkimustoimintaan jollain muulla tavalla, ja melko monella on näin ollen myös tieteellisiä julkaisuja. Tästä on suora hyöty lääketieteen opiskelijoille, he saavat (/me saamme) useinmiten uusinta informaatiota eri lääketieteen alojen saralta juurikin opetushenkilökunnan kautta. Kaikkihan voivat lukea kirjoja, mutta jo uudessakin kirjassa tieto on vähintään 5 vuotta vanhaa. Ja jos jossain niin lääketieteessä on pakko olla ns."ajan hermolla" koko ajan :), pysykäämme siis Yliopiston puolella
ps. of topic, uskon että yliopistot haluavat pitää myös lääketieteelliset tiedekunnat itsellään sillä nehän sen ulkopuolisen/yksityisen rahoituksen suurimmalta osin yliopistoille tuovat. Tampereella esim. yli 50% yliopiston tutkimustoimintaan suunnatuista yksityisistä varoista, joista yliopisto nappaa osansa, tuo lääketieteellinen tiedekunta.. - JBA
Kandi II kirjoitti:
Niin Ammattiinhan lääkärin koulutus johtaa, paremmin kuin melkein mikä tahansa muu yliopistotason koulutus, eli sen puolesta kuuluisi amk:n puolelle. Mutta mutta, amk:n puolella ei harjoiteta tieteellistä tutkimusta ja se eroittaakin lääkiksen sinne yliopiston puolelle. Suuri osa lääketieteellisen opetushenkilökunnasta on on jonkun tutkimusryhmän jäsen tai osallistuu tutkimustoimintaan jollain muulla tavalla, ja melko monella on näin ollen myös tieteellisiä julkaisuja. Tästä on suora hyöty lääketieteen opiskelijoille, he saavat (/me saamme) useinmiten uusinta informaatiota eri lääketieteen alojen saralta juurikin opetushenkilökunnan kautta. Kaikkihan voivat lukea kirjoja, mutta jo uudessakin kirjassa tieto on vähintään 5 vuotta vanhaa. Ja jos jossain niin lääketieteessä on pakko olla ns."ajan hermolla" koko ajan :), pysykäämme siis Yliopiston puolella
ps. of topic, uskon että yliopistot haluavat pitää myös lääketieteelliset tiedekunnat itsellään sillä nehän sen ulkopuolisen/yksityisen rahoituksen suurimmalta osin yliopistoille tuovat. Tampereella esim. yli 50% yliopiston tutkimustoimintaan suunnatuista yksityisistä varoista, joista yliopisto nappaa osansa, tuo lääketieteellinen tiedekunta.....että lääketieteelliset tiedekunnat tuottavat yli puolet yliopistojensa väitöskirjoista.
- maisteri
JBA kirjoitti:
...että lääketieteelliset tiedekunnat tuottavat yli puolet yliopistojensa väitöskirjoista.
...varsin helposti sillä, että lääkärit ovat valmiiksi mukamas-lisensiaatteja, joten heidän tarvitsee tehdä vain väittäri, niin ovat mukamas-tohtoreita. Eipä onnistu niin helposti esim. matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
- huuskis
maisteri kirjoitti:
...varsin helposti sillä, että lääkärit ovat valmiiksi mukamas-lisensiaatteja, joten heidän tarvitsee tehdä vain väittäri, niin ovat mukamas-tohtoreita. Eipä onnistu niin helposti esim. matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Satutko tietämään mitkä ovat lääketieteen tohtoriksi valmistumisen vaatimukset?
Neljä julkaisua arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä. Hitihatihumanismit voivat laverrella mongrafiaansa jos jonkinmoista paskaa, tieteellisyydestä viis. Kuka se heppu olikaan joka väitteli omista taideteoksistaan.... ???
Suomessa ja muissa pohjoismaissa lääketieteen tohtorin tutkinto on erittäin arvostettu, sillä se on takuuvarma osoitus pitkäaikaisesta tieteellisestä työstä. Euroopassa kun Doctor-titteli (jota vielä siellä PhD:ksi kutsuvat)napsahtaa puolen vuoden labrassa pakerruksella eikä yhtään julkaisua tarvitse olla.
Ja mitä tulee opintoviikkoihin, sehän se tieteellisyyden tae on että roikkuu 40 ov maisteritutkinnon jälkeen luennoilla, joita pitävät vastaavassa asemassa olevat opiskelijatoverit.
Ja aiheen vierestä: Arvostan suuresti tekniikan tohtoreita, mutta heilläkin osajulkaisut voivat koostua konferenssiabstrakteista, tämä ei lääkärille ole mahdollista.
- höpöhöpö-maisteri
Kyllähän lääketiede jos mikä perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Vain yhden Pro-Gradu -tutkielman humanistiselta alalta tehneenä väitän että ei se gradu todellakaan ole mikään tieteellisyyden mittari. Siitä meillä on ihan surullisen kuuluisia esimerkkejä poliitikkoja myöten.
Enemmän lääkärin koulutuksessa pitäisi mielestäni painottaa sen humanistista puolta ja erityisesti vuorovaikutustaitojen merkitystä. Tapahtuuhan itse kliininen työ kuitenkin ihmisyyden rajapinnassa.
Ehkä silloin lääkäriksi ei valmistuisi niin paljon näitä kaikenlaisia tunneälyn aivokääpiöitä mitä valitettavan usein tapaa; kuten tämänkin päivän lehdestä saimme lukea: "Terveyskeskuslääkäri löi lasta - hermostui lapsen huulten päristelyyn" - gradu
Kyllähän sitä "tiedettä" on tehty poliittista eliittiä myöten..
Tosiasia kuitenkin lienee, ettei valtaosa akateemisen koulutuksen saaneista "tee tiedettä". Jos nyt esimerkkinä otetaan mikä tahansa keskisuuri kunta ja siellä työskentelevät akateemiset ihmiset, niin populaa on aika paljon, mutta kaikki tekevät enemmän tai vähemmän suorittavan tason tehtäviä.
Kunnan palveluksessa kymmeniä opettajia ja sosiaalialan ihmisiä. Opettajat kaikki maistereita, samoin merkittävä osa sosiaalialan ihmisistä. Kunnantalolta löytyy lakimiestä, hallintotieteilijää, dippainssiä, arkkitehtiä ym. Terveyskeskuksessa lääkäreitä.
Yhteistä näille akateemisille on se, että heillä on töitä ja vakinaiset ansiotulot. Sitten nämä "oikeat" tieteentekijät, joiden koulutus ei siis ole ammattikoulutusta, tekevät kaikenmaailman pätkätöitä ja yrittävät tehdä itsensä tarpeelliseksi kaikenmaailman kulttuurisihteerin viransijaisuuksissa. Aikas säälittävää touhua.. - herra
Hahhah, hassua, että teissä kommunistimaistereissa yhä istuu noin syvällä herraviha!!!
Lääkärithän ovat tasa-arvoisen Suomenmaan ainoa perinteinen herra-ammatti tällä hetkellä. - Naistutkimuksen tohtori(Mies)
Lääkärit takaisin amikseen putkimiesten seuraksi. Samanlaista röörien aukaisua se on tapahtui se sitten ihmiselle tai talolle!
- lettutieteen vihtori
Jos lääkis onkin akateeminen ammattikoulu, niin olisiko se häpeä, mielestäni ei.
- maisteri
...se, että tutkinnolle pitäisi keksiä jokin muu nimike kuin lääketieteen lisensiaatti. Lisensiaatti viittaa liian selvästi tieteelliseen koulutukseen, mitä lääkärin koulutus ei ole. Sama koskee tietysti esim. taiteen maistereita.
- Kandi II
maisteri kirjoitti:
...se, että tutkinnolle pitäisi keksiä jokin muu nimike kuin lääketieteen lisensiaatti. Lisensiaatti viittaa liian selvästi tieteelliseen koulutukseen, mitä lääkärin koulutus ei ole. Sama koskee tietysti esim. taiteen maistereita.
No silloinhan jos lisensiaatti (tai maisteri) nimike viittaa liikaa tieteelliseen koulutukseen niin eikös suurin osa yliopiston eri koulutusohjelmista valmistuvien nimikkeet pitäisi muuttaa. Toisaalta silloin tullaan kysymyksen eteen, että mikä on tiedettä ja tieteellistä koulustusta ja jos tätä tarkastellaan kriitisesti niin eipä Suomen maasta kovin montaa oikeasti tieteen / tieteellisen työn tekijää taida löytyä, muuta kuin sieltä lääketieteen puolelta..
Ja onhan LL tutkinto suoraan korkeampi korkeakoulututkinto 240:llä opintoviikollaan - maisteri
Kandi II kirjoitti:
No silloinhan jos lisensiaatti (tai maisteri) nimike viittaa liikaa tieteelliseen koulutukseen niin eikös suurin osa yliopiston eri koulutusohjelmista valmistuvien nimikkeet pitäisi muuttaa. Toisaalta silloin tullaan kysymyksen eteen, että mikä on tiedettä ja tieteellistä koulustusta ja jos tätä tarkastellaan kriitisesti niin eipä Suomen maasta kovin montaa oikeasti tieteen / tieteellisen työn tekijää taida löytyä, muuta kuin sieltä lääketieteen puolelta..
Ja onhan LL tutkinto suoraan korkeampi korkeakoulututkinto 240:llä opintoviikollaanTekniikan alalla sentään reilusti myönnetään, että kyseessä on ammattitutkinto. Teknillisistä yliopistoista/korkeakouluista valmistuvat ovat diplomi-insinöörejä, eivät tekniikan maistereita. Tieteelliset jatkotutkinnot (TkL ja TkT) ovat sitten erikseen.
Lääkärin tutkinto on toki ylempi korkeakoulututkinto, ja siinä suhteessa rinnastettavissa maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoon. Kuitenkin jo tutkinnon suoritusajasta voi ilman muuta päätellä, ettei niin sanottua lääketieteen lisensiaatin tutkintoa voi pitää samantasoisena kuin filosofian tai tekniikan lisensiaatin tutkintoa. - Kandi II
maisteri kirjoitti:
Tekniikan alalla sentään reilusti myönnetään, että kyseessä on ammattitutkinto. Teknillisistä yliopistoista/korkeakouluista valmistuvat ovat diplomi-insinöörejä, eivät tekniikan maistereita. Tieteelliset jatkotutkinnot (TkL ja TkT) ovat sitten erikseen.
Lääkärin tutkinto on toki ylempi korkeakoulututkinto, ja siinä suhteessa rinnastettavissa maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoon. Kuitenkin jo tutkinnon suoritusajasta voi ilman muuta päätellä, ettei niin sanottua lääketieteen lisensiaatin tutkintoa voi pitää samantasoisena kuin filosofian tai tekniikan lisensiaatin tutkintoa.lainaus Maisterin tekstistä:
"Kuitenkin jo tutkinnon suoritusajasta voi ilman muuta päätellä, ettei niin sanottua lääketieteen lisensiaatin tutkintoa voi pitää samantasoisena kuin filosofian tai tekniikan lisensiaatin tutkintoa."
Normi yliopistolainenhan opiskelee vuosittain syyskuusta huhtikuun loppuun, ja joitakin tenttejä voi lipsahtaa toukukuun puolelle ja valmistuminen tapahtuu 4-5 vuodessa jos opiskelee normaaliin tahtiin. Lääketieteen puolella koulutus kestää kuitenkin täydet 6 vuotta, Suomessa keskiarvo on 6,3 vuotta ja nämä lukuvuodet ovat hieman pidempiä mitä muilla eli täällä Tampereella ainakin elokuun puolesta välistä tiukasti toukokuun loppuun ja tentit sitten jopa kesäkuun puolella. Tästä voi sitten laskea sen rinnastettavuuden, opiskelu täydelläkin teholla 2 vuotta pidempään ja vuosittain lähes 2 kuukautta pidempi lukuvuosi kuin muilla... tietenkn pakollinen koulutukseen sisältyvä työharjoittelu amanuenssina ja lääkärin sijaisena, jolloin opiskeltua tulee kolmannen vuosikurssin jälkeen käytännössä ympäri vuoden. - Myös täällä
Kandi II kirjoitti:
lainaus Maisterin tekstistä:
"Kuitenkin jo tutkinnon suoritusajasta voi ilman muuta päätellä, ettei niin sanottua lääketieteen lisensiaatin tutkintoa voi pitää samantasoisena kuin filosofian tai tekniikan lisensiaatin tutkintoa."
Normi yliopistolainenhan opiskelee vuosittain syyskuusta huhtikuun loppuun, ja joitakin tenttejä voi lipsahtaa toukukuun puolelle ja valmistuminen tapahtuu 4-5 vuodessa jos opiskelee normaaliin tahtiin. Lääketieteen puolella koulutus kestää kuitenkin täydet 6 vuotta, Suomessa keskiarvo on 6,3 vuotta ja nämä lukuvuodet ovat hieman pidempiä mitä muilla eli täällä Tampereella ainakin elokuun puolesta välistä tiukasti toukokuun loppuun ja tentit sitten jopa kesäkuun puolella. Tästä voi sitten laskea sen rinnastettavuuden, opiskelu täydelläkin teholla 2 vuotta pidempään ja vuosittain lähes 2 kuukautta pidempi lukuvuosi kuin muilla... tietenkn pakollinen koulutukseen sisältyvä työharjoittelu amanuenssina ja lääkärin sijaisena, jolloin opiskeltua tulee kolmannen vuosikurssin jälkeen käytännössä ympäri vuoden.Oliko JBA myös asialla täällä:
http://chat.yle.fi/opinportti/viewtopic.php?t=3532&postdays=0&postorder=asc&start=600
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Häiriköinti
Sinä joka rälläsit viime yönä aamuun klo. 00 :04 koulun pihassa ja pitkin kyliä. Rekkari ylhäällä. Terv. Kerrostalon as643202Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna232974- 512862
- 562678
Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.582558Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)482540On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle532311Pohdinttavaksi
No siis, saiko yrityksen toimitusjohtaja potkut vaiko älysi ihan itse jättää nimellisen tittelin ettei maine enää enempä782188- 692088
- 452082