Suomessa on kolme puoluetta, jotka ovat vastustaneet Natoon liittymistä muiden mahdollisten syiden ohella myös ja jopa ensisijaisesti ideologisista syistä. Nämä kolme ovat painottuen noihin ideologisiin syihin järjestyksessä Persut, Vasemmistoliitto ja Kepu. Jos nämä kolme vastustavat edelleen Natoon liittymistä, liittyminen voi vaikeutua mutta ei ehkä tule mahdottomaksi. Suomalaisten olisi vaan hyvä olla tällaisessa ratkaisussa yksituumaisia, joten siihen nähden aika mittava joukko on näitä Natoon kielteisesti suhtautuvia.
Persuilla peruste vastustaa on ideologisin kuten tiedämme. Tämä on tullut selväksi EU-jäsenyyden kritisoimisessa. Persut eivät halua siirtää itsenäistä päätösvaltaa ylikansalliselle elimelle eli Brysseliin. Myös Naton ylikansallinen elin ja vielä monta astetta merkittävämmässä asiassa kuin EU eli puolustus- ja turvallisuuspolotiikassa. Tämä on luonnollisesti persujen pääperuste vastustaa Natoa, vaikka sitä ei nyt vielä ole ilmeisesti häveliäisyyssyitä uskallettu sanoa kovin kuuluvasti ääneen.
Vasemmistoliitolla on puolestaan perintönä kannettavanaan USA-vastaisuus sekä aiempi EU-kriittisyys. Nämä eivät johdu kansallismielisyyden korostamisesta kuten persuilla vaan muista syistä.
Kepulla on puolestaan Kekkosen perintö taakkanaan. YYA-aikainen usko puolueettomuuspolitiikkaan ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on säilynyt jonkinlaisena henkisen isän perintönä. Siitä irtaantuminen koettaisiin Kepussa isänmurhana. Näin siitä huolimatta, että olosuhteet YYA-ajasta ovat monella tapaa ja ratkaisevasti muuttuneet. YYA-sopimusta ei enää ole ja Suomen on EUn jäsen eli ei ole enää puolueeton.
Kristilliset ovat myös EU-kriittisiä päätösvallan siirtymisen vuoksi, mutta eivät samalla tapaa ideologisesti ja yhtä vahvasti kuin persut.
EU-myönteisiä puolueitamme ovat Kokoomus, SDP, Vihreät ja RKP. Näillä ei ole ideologisia esteitä liittyä Natoon. Mahdolliset esteet liittyvät jäsenyyden mahdollisiin haittavaikutuksiin eli nämä puolueet perustavat Nato-päätöksensä käytännönläheiseen hyöty-haitta-analyysiin. Olen jokseenkin varma, että nämä kaikki on tässä aikaisempaa vaarallisemmassa tilanteessa kallistumassa Natoon liittymisen puolelle aivan samalla tavoin kuin näitä puolueita kannattavat ihmisetkin. Jos haluaa siis Suomen liittyvän tulevaisuudessa Natoon, on varminta äänestää jotakin näistä neljästä. Jos taas ei halua, kannattaa äänestää ensisijaisesti persuja ja vasureita ja toissijaisesti Kepua ja ehkä KD:ta. Liike Nyt on tainnut Harkimon suulla kannattavansa liittymistä, joten sekin yksi vaihtoehto. Kaikkein varmin liittymistä vastustavista pienpuolueista on Turtiaisen VKK ja kansanedustajia vailla olevat kommunistiset puolueet.
Persuilla peruste vastustaa on ideologisin kuten tiedämme. Tämä on tullut selväksi EU-jäsenyyden kritisoimisessa. Persut eivät halua siirtää itsenäistä päätösvaltaa ylikansalliselle elimelle eli Brysseliin. Myös Naton ylikansallinen elin ja vielä monta astetta merkittävämmässä asiassa kuin EU eli puolustus- ja turvallisuuspolotiikassa. Tämä on luonnollisesti persujen pääperuste vastustaa Natoa, vaikka sitä ei nyt vielä ole ilmeisesti häveliäisyyssyitä uskallettu sanoa kovin kuuluvasti ääneen.
Vasemmistoliitolla on puolestaan perintönä kannettavanaan USA-vastaisuus sekä aiempi EU-kriittisyys. Nämä eivät johdu kansallismielisyyden korostamisesta kuten persuilla vaan muista syistä.
Kepulla on puolestaan Kekkosen perintö taakkanaan. YYA-aikainen usko puolueettomuuspolitiikkaan ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on säilynyt jonkinlaisena henkisen isän perintönä. Siitä irtaantuminen koettaisiin Kepussa isänmurhana. Näin siitä huolimatta, että olosuhteet YYA-ajasta ovat monella tapaa ja ratkaisevasti muuttuneet. YYA-sopimusta ei enää ole ja Suomen on EUn jäsen eli ei ole enää puolueeton.
Kristilliset ovat myös EU-kriittisiä päätösvallan siirtymisen vuoksi, mutta eivät samalla tapaa ideologisesti ja yhtä vahvasti kuin persut.
EU-myönteisiä puolueitamme ovat Kokoomus, SDP, Vihreät ja RKP. Näillä ei ole ideologisia esteitä liittyä Natoon. Mahdolliset esteet liittyvät jäsenyyden mahdollisiin haittavaikutuksiin eli nämä puolueet perustavat Nato-päätöksensä käytännönläheiseen hyöty-haitta-analyysiin. Olen jokseenkin varma, että nämä kaikki on tässä aikaisempaa vaarallisemmassa tilanteessa kallistumassa Natoon liittymisen puolelle aivan samalla tavoin kuin näitä puolueita kannattavat ihmisetkin. Jos haluaa siis Suomen liittyvän tulevaisuudessa Natoon, on varminta äänestää jotakin näistä neljästä. Jos taas ei halua, kannattaa äänestää ensisijaisesti persuja ja vasureita ja toissijaisesti Kepua ja ehkä KD:ta. Liike Nyt on tainnut Harkimon suulla kannattavansa liittymistä, joten sekin yksi vaihtoehto. Kaikkein varmin liittymistä vastustavista pienpuolueista on Turtiaisen VKK ja kansanedustajia vailla olevat kommunistiset puolueet.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Perussuomalaiset kääntelevät juuri vauhdikkaasti takkejaan tässä Nato-asiassa. Toivovat, että kukaan ei muistaisi heidän aiempaa Nato-vastaisuuttaan. Heidän täydellistä virhearviotaan Venäjän suhteen.
Nato-jäsenyys ja isänmaallisuus eivät ole mitenkään ristiriidassa. Ovathan myös persujen ihailemat Puola ja Unkari Natossa.
Puola ja Unkari ovat sekä Natossa että EUssa. Ne ovat liittyneet niihin ennen Orbanin aj Fidesz-puolueen kautta Unkarissa ja ennen Laki ja Oikeus -puolueen valtaa Puolassa. EU-vastaisuus on näissä maissa alkanut vasta em. tahojen päästyä valtaan. Persut ihailevat näitä kumpaakin valtapuoluetta, ei niitä tahoja, jotka liittivät Unkarin ja Puolan Natoon ja EUhun.
Kyse ei ole isänmaallisuudesta vaan kansallismielisyydestä. Nato- ja EU-myönteiset puolueet ovat varmasti isänmaallisia, mutta ne näkevät esim. EU-jäsenyyden suomalaisten etua ajavana sekä taloudellisesti että turvallisuuspoliittisesti. Ja vastaavasti ne näkevät, että EUn ulkopuolelle jättäytyminen olisi Suomen kansallisten etujen vastaista. Näin ajattelen itsekin ja pidän itseäni isänmaallisena ja EU-jäsenyyttä vastustavia epäisänmaallisina.
Persuilla isänmaallisuus sotkeutuu abstraktiin kansallismielisyyteen, joka äärimmilleen vietynä on etnopohjaista kansallismielisyyttä. Esim. persuista pois loikanneen Simon Elon mukaan persut siirtyivät Halla-ahon kaudelle etnonationalistiseen suuntaan. Isänmaallisuus ja nationalismi voivat olla jopa toistensa vastakohtia. Ja minusta näin hyvin pitkälle onkin persujen kohdalla.
Isänmaallisuus on rauhan aikana pelkkää teatteria. Lipun heiluttamista ja leijonapaitoja. Suuria sanoja ja itsetehostusta.
Vasta sodan aikana mitataan, kuka on todella isänmaallinen.
Unohdin kirjautua avausta tehdessä eli avaus on minun kirjoittamani.
Unohdit myös mainita yhden merkittävän puolueen Nato vastaisuudessaan. SDP.
SDP:n voi sanoa jopa olleen tähän saakka suurin este Suomen Nato jösenyydelle. Halosen ja Tuomiojan johdolla puolue on koettanut jopa estää keskustelun aiheesta. Lipponenkin, niin USA henkinen kuin olikin, lopulta oli kovin epöileväninen Naton suhteen.
SDP:n nykyinen puheenjohtaja on täysin Halosen linjalla Naton suhteen, joten demareille Nato jäsenyyden kannattaminen tulee olemaan vaikeampaa kuin Persuille tao Keskustalle. Vasemmistoliitto tulee pysymään kannassaan vastustaa Natoa.
Tarja+Halosen+presidenttikaudella+Naton+kannatus+kansan+keskuudessa+oli+luokkaa+15-20+%.