https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008608788.html
***
Toistuvien siviilikohteiden pommitusten myötä Barronsin mielestä keskusteluun tulisivat mahdolliset Naton lentokieltoalueet.
- Kyllä, se johtaisi sotaan Venäjän kanssa, kenraali vahvistaa, mutta lisää, että molemmilla osapuolilla olisi intressejä rajata sotatoimet Ukrainaan.
Barronsin mukaan, jos tilannetta vertaa Balkanin sotaan 1990-luvulla, niin silloin eivät hallitukset päättäneet vaan kansan mielipide päätti, että jotain on tehtävä.
***
Muistettakoon, että Belgradin pommitusta pidetään laittomana toimena kuten myös Irakin sotaa 2003. Länsi on siis rikkonut kansainvälistä oikeutta vastaan. Tällä kertaa rikkojana on itä. Sitä seikkaa, että Nato puuttuisi peliin, ei voi pitää laittomana.
***
Toistuvien siviilikohteiden pommitusten myötä Barronsin mielestä keskusteluun tulisivat mahdolliset Naton lentokieltoalueet.
- Kyllä, se johtaisi sotaan Venäjän kanssa, kenraali vahvistaa, mutta lisää, että molemmilla osapuolilla olisi intressejä rajata sotatoimet Ukrainaan.
Barronsin mukaan, jos tilannetta vertaa Balkanin sotaan 1990-luvulla, niin silloin eivät hallitukset päättäneet vaan kansan mielipide päätti, että jotain on tehtävä.
***
Muistettakoon, että Belgradin pommitusta pidetään laittomana toimena kuten myös Irakin sotaa 2003. Länsi on siis rikkonut kansainvälistä oikeutta vastaan. Tällä kertaa rikkojana on itä. Sitä seikkaa, että Nato puuttuisi peliin, ei voi pitää laittomana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä pakotteetkin voivat riittää, mutta eivät riittävän nopeasti. Pakotteille ei kyetä estämään Ukrainan kansan teurastusta, valitettavasti. Lisäksi sellaisetkin suuret valtiot kuin Intia ja Brasilia ovat jättäytyneet pakotteiden ja Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisen ulkopuolella. Koko vapaan maailman on syytä jatkossa panna merkille näiden maiden itsekäs toiminta ja tehdä siitä asianomaiset johtopäätökset.
Intian suhtautumiseen taitavat vaikuttaa pitkät suhteet jo Neuvostoliiton ajalta. Brasiliassa vain sattuu olemaan presidenttinä Trumpin kaltainen henkilö. Onneksi kumpikaan valtio ei hirveästi pysty pelastamaan Venäjän taloutta, vaikka suurvaltoja ovatkin.
Sen sijaan Kiinan merkitys on suurempi. Ihmettelen ellei siellä osata laskea, että maa kärsii, ellei suhtautuminen muutu. Länsimaiset yritykset kaikkoavat Kiinasta ja teknologian sekä patenttien osto Kiinaan vaikeutuu pitkäksi ajaksi.
USA:han on määritellyt Kiinan päävastustajakseen, jonka nousua se haluaa hillitä. Ei Kiinan reaktio ole mitenkään yllättävää. Ei se halua tukea USA-johtoista Natoa. Kyllähän se tietysti tuntee sympatiaa Ukrainan kansaa kohtaan, mutta toisaalta ymmärtää Venäjän turvallisuushuolet. Sekä Kiina että Venäjä vastustavat yksinapaisen USA-johtoisen maailman syntyä.
Yhdysvalloilla lienee nyt uusi päävastustaja, joten voisi olettaa, että Kiina katsoo, voisiko se nyt kohentaa Venäjän kustannuksella asemaansa Yhdysvaltojen silmissä ja saada pidettyä eurooppalaiset firmat maassaan. Kiinan turvallisuuspoliittisista näkemyksistä en tiedä, mutta olettaakseni ne eivät ole Kiinan johdossa ensisijainen huoli.
Kyllä Kiina on yhä USA:n strateginen päävastustaja. Sillä on valtava teknologinen, taloudellinen , väestöllinen ja kohta sotilaallinen potentiaali. Venäjä on vain sotilaallisesti ja lyhyellä aikavälillä energian puolesta vahva. Venäjä ja Kiina ovat nyt lähentyneet yhteisen vastustajan edessä.