Elektroniikalla ohjattu vesipatteri

Höpö höpö. Tavallisissa termostaateissa säätö on aika epätarkka ja täysin auki / täysin kiinni vaatii luokkaa 6 °C muutoksen huonelämpötilassa.

Eli kun termostaatti on säädelty niin, että se on pakkasella lähes täysin auki ja huonelämpötila 21 °C, niin se menee kokonaan kiinni vasta huonelämmön noustessa jonnekin 25 °C huitteille.

Silti ei ole pulaa älykääpiöistä, jotka suu vaahdossa sössöttää, miten mitään muuta säätöä tai verkoston tasapainotusta ei ikinä tarvita, "koska termostaatit".

Termostaatin epämääräisyyden vuoksi irtoanturilla varustettu ts ns. etäsäätöinen termostaatti ei paljoa auta, ellei ongelmana ole nimenomaan se, että patteri on jossain kolosessa ikkunalaudan alla tms. ja eikä termostaatilla siksi ole haisuakaan todellisesta huonelämpötilasta.

Irtoanturilla varustetussa termostaatissa on erillinen huonelämpötilaa "haisteleva" palikka ohuen kapillaariputken päässä. Tällaisen saa vaihdettua normi termostaatin tilalle. Pitää vain olla samaa merkkiä/samalla kiinnityksellä varustettu. Etäsäätöisessä on koko säätöpyörä (ja lämpötilaa haisteleva elementti) kapillaariputken päässä - kätevää, jos patteri on piilotettu enempi/vähempi kiinteiden näkösuojien taakse tms.

Jos patteri termostaatteineen ei ole missään poterossa tai tuhtien verhojan takana, ylilämpenemiseen auttaa termostaatin kääntely käsin tai vaihtoehtoisesti voisi kokeilla normi patteritermostaatin tilalle asennettavaa sähköistä termostaattia. Elektroniikalla voidaan tehdä paljon tarkempi säätö. Tosin sekään ei auta, jos kaikki ympäröivät tilat lämpenevät liikaa ja lämpö puskeekin seinien ja välipohjien läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö. Tavallisissa termostaateissa säätö on aika epätarkka ja täysin auki / täysin kiinni vaatii luokkaa 6 °C muutoksen huonelämpötilassa.

Eli kun termostaatti on säädelty niin, että se on pakkasella lähes täysin auki ja huonelämpötila 21 °C, niin se menee kokonaan kiinni vasta huonelämmön noustessa jonnekin 25 °C huitteille.

Silti ei ole pulaa älykääpiöistä, jotka suu vaahdossa sössöttää, miten mitään muuta säätöä tai verkoston tasapainotusta ei ikinä tarvita, "koska termostaatit".

Termostaatin epämääräisyyden vuoksi irtoanturilla varustettu ts ns. etäsäätöinen termostaatti ei paljoa auta, ellei ongelmana ole nimenomaan se, että patteri on jossain kolosessa ikkunalaudan alla tms. ja eikä termostaatilla siksi ole haisuakaan todellisesta huonelämpötilasta.

Irtoanturilla varustetussa termostaatissa on erillinen huonelämpötilaa "haisteleva" palikka ohuen kapillaariputken päässä. Tällaisen saa vaihdettua normi termostaatin tilalle. Pitää vain olla samaa merkkiä/samalla kiinnityksellä varustettu. Etäsäätöisessä on koko säätöpyörä (ja lämpötilaa haisteleva elementti) kapillaariputken päässä - kätevää, jos patteri on piilotettu enempi/vähempi kiinteiden näkösuojien taakse tms.

Jos patteri termostaatteineen ei ole missään poterossa tai tuhtien verhojan takana, ylilämpenemiseen auttaa termostaatin kääntely käsin tai vaihtoehtoisesti voisi kokeilla normi patteritermostaatin tilalle asennettavaa sähköistä termostaattia. Elektroniikalla voidaan tehdä paljon tarkempi säätö. Tosin sekään ei auta, jos kaikki ympäröivät tilat lämpenevät liikaa ja lämpö puskeekin seinien ja välipohjien läpi.

Lue lisää

Riippuu termostaatin mallista. Meillä on sellaiset naksuvat termarit, joista kuuluu naksahdus kun vesi lähtee kulkemaan ja toinen kun veden kulku lakkaa. Perustuu siis bimetallin lämpöominaisuuksiin. Sähkötermostaatit taitaa olla aina tätä tyyppiä?
Tällaisten patterien tasapainotus tarkoittaa sitä, että ne säädetään kaikki toimimaan samassa lämpötilassa, jolloin ei käy niin, että yksi patteri lähtee päälle ja hoitaa koko lämmityksen muiden jäädessä pois päältä. Parhaimmillaan termostaatteihin ei siis pitäisi enää koskea tuon säädön jälkeen tai nupit pitäisi olla samassa asennossa ainakin kaikissa jotta tasapaino säilyisi. Huoneisto voi tietysti olla jaettu eri lämpöalueisiin joissa patterit ei pääse vaikuttamaan toisiinsa.
Parastahan tietysti olisi, jos lämmitys osaisi ottaa huomioon säätiedot ja näinhän noita lämpövoimaloita taidetaan ajaa eli aletaan jo hyvissä ajoin nostaa kiertoveden lämpötilaa jos tiedetään pakkasen kiristyvän jyrkästi?

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu termostaatin mallista. Meillä on sellaiset naksuvat termarit, joista kuuluu naksahdus kun vesi lähtee kulkemaan ja toinen kun veden kulku lakkaa. Perustuu siis bimetallin lämpöominaisuuksiin. Sähkötermostaatit taitaa olla aina tätä tyyppiä?
Tällaisten patterien tasapainotus tarkoittaa sitä, että ne säädetään kaikki toimimaan samassa lämpötilassa, jolloin ei käy niin, että yksi patteri lähtee päälle ja hoitaa koko lämmityksen muiden jäädessä pois päältä. Parhaimmillaan termostaatteihin ei siis pitäisi enää koskea tuon säädön jälkeen tai nupit pitäisi olla samassa asennossa ainakin kaikissa jotta tasapaino säilyisi. Huoneisto voi tietysti olla jaettu eri lämpöalueisiin joissa patterit ei pääse vaikuttamaan toisiinsa.
Parastahan tietysti olisi, jos lämmitys osaisi ottaa huomioon säätiedot ja näinhän noita lämpövoimaloita taidetaan ajaa eli aletaan jo hyvissä ajoin nostaa kiertoveden lämpötilaa jos tiedetään pakkasen kiristyvän jyrkästi?

Lue lisää

Nyt puhuttiin vesikiertoisten patterien termostaateista, missä on lämmössä laajeneva vahapatruuna, mikä painaan venttiilin kiinni. Naksuvat mallit ovat yleensä bi-metallitermostaatteja, millä ohjataan sähköpattereita tms. Ei hirveän tarkkoja nämäkään.

Tarkimmat laitteet elekronisia, silloin tyylilaji vaihtuu PI/PID-säätöön (kvg). Tosin sitä venttiiliä pitää sitten säädellä joko sähkömoottorilla tai termomoottorilla (sähkölämmitteinen vahapatruuna = paljon hitaampi ja epätarkempi).

Säätietojen mukaan ennakointi on etenkin raskasrakenteisissa kerrostaloissa pöljä idea. Koska lämpöä varastoituu ulkoseinän rakenteisiin, ulkolämpötilan vaihtelu heijastuu sisälle monen tunnin viiveellä. Eli fiksumpi tapa säätää menoveden lämpötilaa olisi käyttää viivästettyä säätöä, esim viimeisten 12 h (liukuva keskiarvo) ulkolämpötilaa!

Auringonsäteilu on sitten eri juttu, sehän vaikuttaa valon nopeudella eli tämän huomioimiseksi pitäisi olla säteilyn määrää mittaava anturi. Vaan jos halutaan auringon säteily huomioida, niin sitten pitäisi lämmityksen säätö (menoveden lämpötilasäätö) toteuttaa julkisivukohtaisesti, ettei varjon puolella tule vilu.

Patterien tasapainotujksesta kirjoittelit ihan 110 % sontaa. Ei kannata yrittää, jos ei ole vähintäkään hajua siitä, mistä puhe. Esim nyt alkuun, puhutaanko sähköpattereista vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt puhuttiin vesikiertoisten patterien termostaateista, missä on lämmössä laajeneva vahapatruuna, mikä painaan venttiilin kiinni. Naksuvat mallit ovat yleensä bi-metallitermostaatteja, millä ohjataan sähköpattereita tms. Ei hirveän tarkkoja nämäkään.

Tarkimmat laitteet elekronisia, silloin tyylilaji vaihtuu PI/PID-säätöön (kvg). Tosin sitä venttiiliä pitää sitten säädellä joko sähkömoottorilla tai termomoottorilla (sähkölämmitteinen vahapatruuna = paljon hitaampi ja epätarkempi).

Säätietojen mukaan ennakointi on etenkin raskasrakenteisissa kerrostaloissa pöljä idea. Koska lämpöä varastoituu ulkoseinän rakenteisiin, ulkolämpötilan vaihtelu heijastuu sisälle monen tunnin viiveellä. Eli fiksumpi tapa säätää menoveden lämpötilaa olisi käyttää viivästettyä säätöä, esim viimeisten 12 h (liukuva keskiarvo) ulkolämpötilaa!

Auringonsäteilu on sitten eri juttu, sehän vaikuttaa valon nopeudella eli tämän huomioimiseksi pitäisi olla säteilyn määrää mittaava anturi. Vaan jos halutaan auringon säteily huomioida, niin sitten pitäisi lämmityksen säätö (menoveden lämpötilasäätö) toteuttaa julkisivukohtaisesti, ettei varjon puolella tule vilu.

Patterien tasapainotujksesta kirjoittelit ihan 110 % sontaa. Ei kannata yrittää, jos ei ole vähintäkään hajua siitä, mistä puhe. Esim nyt alkuun, puhutaanko sähköpattereista vai ei.

Lue lisää

Omat patterini olen näin säätänyt - helppo käydä kokeilemassa että lähtevät päälle 5 minuutin säteellä toisistaan kun alkaa vesiputki lämmitä - ja hyvin on toiminut! Vai luulitko, että elektroniikkapalstalla osataan säätää pattereita - ehkä joku poikkeus joka tällaista säätöä on joskus toteuttanut tietysti on? Yli 100% sontaa ei ole olemassa.

Kyllä vika on systeemin periaatteessa. Auringon paisteen nostaessa huoneen lämpötilaa liian korkeaksi ei patterin enää pitäisi lämmittää ja olla nostossa apuna.
Järjestelmä on alkukantainen ja karkean kehittymätön.

Patterin päässä oleva termostaatti on liian alhaalla voidakseen reagoida ajoissa auringon lämpöön.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vika on systeemin periaatteessa. Auringon paisteen nostaessa huoneen lämpötilaa liian korkeaksi ei patterin enää pitäisi lämmittää ja olla nostossa apuna.
Järjestelmä on alkukantainen ja karkean kehittymätön.

Patterin päässä oleva termostaatti on liian alhaalla voidakseen reagoida ajoissa auringon lämpöön.

Lue lisää

Jos aurinko lämmittää huoneen lämpötilaa, se tarkittaa sitä, että termostaatille kiertävä ilma on ylittänyt asetetun raja-arvon ja termostaatti sulkeutuu.

Minulla on matalat patterit matalalla ikkunan alapuolella ja termostaatit noin 30cm korkeudella lattiasta. Kun aurinko lämmittää huonetta, niin patterit eivät lämpene. Huoneen lämpötila toki nousee yli patterin asetusarvon, koska ikkunan läpi tuleva auringon lämpö nostaa huoneen lämmön ilman patteria. Jos suljen sälehkaihtimet huone jää huomattavasti viileämmäksi.

Eli termostaattisi on rikki.

Anonyymi kirjoitti:

Jos aurinko lämmittää huoneen lämpötilaa, se tarkittaa sitä, että termostaatille kiertävä ilma on ylittänyt asetetun raja-arvon ja termostaatti sulkeutuu.

Minulla on matalat patterit matalalla ikkunan alapuolella ja termostaatit noin 30cm korkeudella lattiasta. Kun aurinko lämmittää huonetta, niin patterit eivät lämpene. Huoneen lämpötila toki nousee yli patterin asetusarvon, koska ikkunan läpi tuleva auringon lämpö nostaa huoneen lämmön ilman patteria. Jos suljen sälehkaihtimet huone jää huomattavasti viileämmäksi.

Eli termostaattisi on rikki.

Lue lisää

"Eli termostaattisi on rikki." Sitten on kolmen patterin termostaatti rikki!
Eivät kuitenkaan ole rikki. Kyllä on ihan yleistä, että aurinko ja patterit lämmittävät samanaikaisesti vaikka huonelämpötila on jo 24 astetta.

Anonyymi kirjoitti:

"Eli termostaattisi on rikki." Sitten on kolmen patterin termostaatti rikki!
Eivät kuitenkaan ole rikki. Kyllä on ihan yleistä, että aurinko ja patterit lämmittävät samanaikaisesti vaikka huonelämpötila on jo 24 astetta.

Lue lisää

Ja moinen johtuu siitä, että termostaateilla voi täysin auki -> täysin kiinni muutos vaatia 6 °C muutoksen huonelämpötilassa. Eli jos on viritetty termari pitämään venttiili 50 % auki 22 °C lämpötilassa, niin se on täysin kiinni vasta 25 °C lämpötilassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Eli termostaattisi on rikki." Sitten on kolmen patterin termostaatti rikki!
Eivät kuitenkaan ole rikki. Kyllä on ihan yleistä, että aurinko ja patterit lämmittävät samanaikaisesti vaikka huonelämpötila on jo 24 astetta.

Lue lisää

Säätöä on itse asiassa aika mahdoton tehdä: Patteri voi olla esim. 600W teholtaan ja nyt jos seinän pinta-alan alueelta aurinko paistaa siihen, voi absorboitua lämpöä tuohon nähden paljon suuremmalla teholla koska pinta-ala voi olla 20-kertainen patteriin nähden. 40cm paksu betoni toki viivästää ja tasoittaa vastetta, mutta ei siitä mihinkään pääse: lämpö karkaa nousuun. Nimimerkki: kesällä 35C auringonpuoleisessa huoneessa.
Jossain australiassa ei edes yritetä, vaan tavallisissa taloissa lämpö talvella saattaa pudota 10C tuntumaan sisätiloissa pariksi kuukaudeksi ja lopun vuotta on sitten ihan liian kuumaa.

Aika harvassa kerrostalossa lämmitys hoidetaan sähköpattereilla, mutta se ei haittaa lukutaidottomia hyvien neuvojien jakajia.