Luin tuosta alempaa nimimerkki O.M julistaa seuraavaa:
"Raamatun mukaan ihminen ei voi IKINÄ saada synninpäästöä suoraan Jumalalta: Joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt myös taivaassa. "
Aika rankasti viedään Jumalalta oikeus / kyky armahtaa ihmisiä. Käsittääkseni Raamatusta ei löydy minkäälaista ehtoa sille että Jeesuksen armo TÄYTYISI olla nimenomaan ihmisen välittämä. En lainkaan kiistä etteikö tiedon välittäminen tästä Jeesuksen armahduksesta olisi uskovaisten keskeisiä tehtäviä, mutta Raamattu ei tunne kuin yhden välimiehen ihmisen ja Jumalan välillä:
1. Tim. 2:5
Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus
Tuo välimies kehoittaa rukoilemaan Jumalalta syntejä anteeksi:
Luuk. 11:4
ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta)."
Voiko enempää Raamattua vastaan julistaa?
Käsittääkseni löytyy myös vl:iä, jotka tunnustavat että synnit antaa anteeksi nimenomaan Jumala, ei koskaan ihminen. Keitä me ihmiset olemme Jumalan armoa rajottamaan???
"Raamatun mukaan ihminen ei voi IKINÄ saada synninpäästöä suoraan Jumalalta: Joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt myös taivaassa. "
Aika rankasti viedään Jumalalta oikeus / kyky armahtaa ihmisiä. Käsittääkseni Raamatusta ei löydy minkäälaista ehtoa sille että Jeesuksen armo TÄYTYISI olla nimenomaan ihmisen välittämä. En lainkaan kiistä etteikö tiedon välittäminen tästä Jeesuksen armahduksesta olisi uskovaisten keskeisiä tehtäviä, mutta Raamattu ei tunne kuin yhden välimiehen ihmisen ja Jumalan välillä:
1. Tim. 2:5
Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus
Tuo välimies kehoittaa rukoilemaan Jumalalta syntejä anteeksi:
Luuk. 11:4
ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta)."
Voiko enempää Raamattua vastaan julistaa?
Käsittääkseni löytyy myös vl:iä, jotka tunnustavat että synnit antaa anteeksi nimenomaan Jumala, ei koskaan ihminen. Keitä me ihmiset olemme Jumalan armoa rajottamaan???
Vastaukset 124
Vanhimmat
ottaa asia puheeksi. Itse eilen luin tuota O:M:n kirjoitusta, kirjoituksesta en mitään muista, mutta tuo asia jonka otit esille suorastaan hypähti silmille sieltä kirjoituksesta.
Kun teksi alkaa "Raamatussa sanotaan jne.", niin silloinhan ihminen tavallaan mieltää sen totuudeksi, itselleni tuli heti mieleen etteihän tuo voi ole noin eikä totta. Kuitenkin aloin miettimään, että sanotaanko Raamatussa todellakin niin koska O.M niin sanoo.
Tuntui kummalliselle ajatukselle, ja itse en oikein voi sanoa mitään siitä varmuudella mitä Raamattuun on kirjoitettu, koska olen hyvin vähän siihen tutustunut.
On hyvä että joku osaa asiat sitten selittää Raamatun avulla. Kuitenkin sitä miettii etteihän nyt kuitenkaan kukaan ala Raamatun kirjoituksia vääristelemään (tässä tapauksess O.M), ja pitämään sitä totuunena joka kuitenkaan ei ole totuus.
Tuossa alempana joku sanoo sinun lukevan Raamattua kuin piru, siltähän tämä nyt vaikuttaa jompikumpi lukee Raamattua kuin piru O.M tai sinä?
Paavali koki valaistuksen (heräsi, tuli tuntemaan syntinsä, jäi vielä sokeaksi), hänet johdatettiin kristityn tykö. Siellä hänelle näytettiin tie ja silmät aukenivat. Ei kukaan muu kuin toinen kristitty voinut Paavalia auttaa.
Tässä on ollut minulle hyvin selkeä paikka siitä kuinka syntinen ihminen on johdatettu seurakuntaan ja saanut synnit anteeksi. Ihnisen ja Jumalan välillä ei olekaan ketään muuta kuin Jeesus Kristus. Kristityt ovat vain johdattamassa heränneitä ja syntinsä tuntevaisia uskomaan Jeesuksen sovintotyön kautta itsensä autuaiksi ja taivaskelpoisiksi.
Kyllä Raamatussa esiintyy tuo sitaatti että joille te jne.
Ongelma on vain se että vanhoillislestadiolaiset ovat ymmärtäneet koko kohdan sisällön AIVAN VÄÄRIN. Sitten he käyttävät väärinymmärtämäänsä kohtaa omaan pussiinsa pelaamiseen. Jumala ei saakaan vanhoillislestadiolaisessa ajattelussa YKKÖSSIJAA vaan se että VAIN VANHOILLISLESTADIOLAISET SAAVAT ANTAA SYNTEJÄ ANTEEKSI.
Syntien sitominen ei tarkoita sitä että ihminen sidotaan synteihinsä vaan sitä että synnit sidotaan niin ettei niillä ole valtaa tähän ihmiseen. Tämän vl:t tulkitsevat siis kertakaikkiaan päin helvettiä.
Eräs suomalainen edesmennyt palava kristitty, elävässä yhteydessä Herraan oleva ihminen ja profeetta KERTTU KALMARI on selittänyt tämän sitomisasian kirjassaan JUMALAN IHMEITÄ. Kirjassa kommentoidaan myös vain me-ajattelua. Kirja on lainattavissa ainakin Mikkelin Kaupunginkirjastosta.
Tässä ulkoisesti yksinkertaisessa ja vaatimattomassa naisessa on muuten meille kullekin uskovaisen mallia kerrakseen. Hän teki todellakin elävään uskoon kuuluvia Jumalan töitä eikä lässyttänyt turhia.
"Kuitenkin aloin miettimään, että sanotaanko Raamatussa todellakin niin koska O.M niin sanoo."
Rakas Ystävä,
en uskaltaisi valehdella Jumalan kasvojen edessä. Raamattu sanoo asian selvästi, Joh.20:
"21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt."
Niin ikään Jeesus sanoo saman omilleen, Matt.18:
"15. Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljes voittanut.
16. Mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssas, että kaikki asia kahden eli kolmen todistajan suussa olis.
17. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa."
Uskovaisina pidämme veljinämme ja sisarinamme kaikkia ihmisiä (uskonveljinä ja -sisarina toki vain uskonveljiämme ja -sisariamme). Edelleen, Matt.16:
"18. Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.
19. Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa."
Uskovaiset saarnaavat synnit anteeksi jokaiselle katuvalle. Tätä sovintosaarnaa on saarnattu Jeesuksen käskyn jälkeen, Luuk.24:
"47. Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista."
Mutta monet ovat saarnalle kovakorvaisia. Jesajaa siteeraten Paavali kysyy: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme. Moni ei usko, Luuk.18:
"8. Minä sanon teille: hän auttaa heitä pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
Jumala puhutteli kyllä Paavalia näyssä, mutta parannuksen armon hän sai Ananiaan kätten päälle panemisen kautta, Jumalan säätämän armojärjestyksen mukaisesti, Ap.t.9:
"17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin."
Ap.t.22:
"11. Ja koska en minä nähnyt sen valkeuden kirkkauden tähden, talutettiin minä käsistä niiltä, jotka minun kanssani olivat, ja tulin Damaskuun.
12. Ja siellä oli jumalinen mies lain jälkeen, Ananias niemeltä; hänellä oli hyvä todistus kaikilta Juudalaisilta, jotka siellä asuivat.
13. Hän tuli minun tyköni, seisoi ja sanoi minulle: rakas veljeni Saul, saa sinun näkös jälleen. Ja minä katsoin sillä hetkellä hänen päällensä.
14. Niin hän sanoi: meidän isäimme Jumala on sinun valmistanut, että sinun pitää tunteman hänen tahtonsa, ja näkemän vanhurskaan, ja kuuleman ääntä hänen suustansa.
15. Sillä sinun pitää oleman hänen todistajansa kaikkein ihmisten edessä niistä, joita sinä nähnyt ja kuullut olet.
16. Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä."
admata hempukalta luun kurkkuun. Hyvä O.M
...Ei sisällä sitä VAIN sanaa, jota käytät.
Mikäli tämä VAIN sana löytyisi, niin se olisikin ristiriidassa muun Raamatun kanssa, jossa on luvattu synnit anteeksi yksin uskosta:)
Ap. t. 10:43
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.
Tämä "VAIN" sana sotisi myös koko Jeesuksen evankeljumin syvintä olemausta vastaan:
Joh. 3:16
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei YKSIKÄÄN, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä
Sanoiko Jeesus:
Joille te ne pidätte, niille ne OVAT pidetyt.
vai
Joille te ne pidätte, niille ne EIVÄT OLE pidetyt.
...
Sanoiko Jeesus vain:
Joille te ne pidätte, niille ne OVAT pidetyt.
Vai sanoiko Jeesus ennen sitä:
Ottakaa Pyhä henki; ???
Entäpä sanoiko Jeesus lainkaan:
Joiden syntejä ette päästä, niille ne ovat pidätetyt ???
Entäpä sanoiko Jeesus:
Joh. 6:47
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.
vai
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo ja jolle minun opetuslapseni päästävät synnit, sillä on iankaikkinen elämä. ???
Siinäpä mietittävää;)
Synnit pidetään niin että ne eivät vahingoita ihmistä. Suunnilleen näin, en muista sanamuotoa selittää asian Kerttu Kalmari kirjassaan Jumalan Ihmeitä. Ajattelepa Kalevalaa. Siellä on tavallista sellainen runomuoto että sama asia, tai suunnilleen sama asia sanotaan kahteen kertaan.
"Vaka vanha väinämöinen, tietäjä iänikuinen".
Jeesuskin sanoo saman asian kahteen kertaan tuossa Raamatun kohdassa. Se on vain käännetty ja ymmärretty niin onnettoman väärin.
Saatanakin sidotaan Raamatun mukaan. Tulkitsetko tämän niin että sitten se saatana vasta oikein riehuukin kun se on sidottu?
Jaak.2: "19. Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat."
ja
Matt.7: "21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa."
vs.
Joh.6: "47. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, hänellä on ijankaikkinen elämä."
Näistä voidaan kysyä, että onko Raamattu ristiriitainen. Raamattu osoittaa, että kaikki jotka väittävät uskovansa Jumalaan ja Jeesukseen, eivät pelastu. Kuinka voimme siis selittää tämän ristiriidan?
Kyse on siitä, että uskomalla RAAMATUN JEESUKSEEN ihminen pelastuu. Raamatun Jeesukseen ihminen voi uskoa vain ottamalla vastaan syntien anteeksiantamuksen Jumalan säätämän armojärjestyksen mukaisesti. Sen sijaan omatekoisiin Jeesus-kuviin uskomalla ihminen ei pelastu.
Raamattu ei siis ole ristiriitainen, mutta luonnollinen ihminen ei voi käsittää niitä, jotka ovat Jumalan Hengestä.
käsittääkseni käyttää, jos seurakunnan jäsen neuvoista huolimatta ei "kuule seurakuntaa", eli ei kadu syntejään ja luovu syntielämästään.
Matt 18:15-18
15. Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.
16. Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla'.
17. Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.
18. Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.
Vähän myöhemmin samassa Matteuksen kirjan luvussa on vertaus kymmenen tuhannen leiviskän velallisesta. Tämä on kai ymmärrettävä niin, että jos ihminen aidosti katuu syntejään, niin ne ON ANNETTAVA anteeksi - eli sitoa ei saa silloin kun huvittaa!
Matt 18:23-35
23. Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
24. Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25. Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26. Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.
27. Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28. Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.
29. Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.
30. Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31. Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32. Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33. eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
34. Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35. Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."
koske jo uskomassa olevia tuo
Matt 18:15-18
15. Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.
16. Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla'.
17. Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.
18. Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.
Nyt on kyse siitä että ihminen ei voisi uskoa ja olla uskovainen ellei ole ripittäytynyt jollekkin vanhoilliselle ja kuullut hänen suustaan synninpäästöä.
mutta ymmärtäisin, että tuo "minkä te sidotte..." jota täällä on taajaan siteerattu, koskee nimen omaan tuota "Kristuksen kirkkolaiksi" nimitettyä kohtaa, koskapa ne ovat perätysten Raamatussa.
...Jota Raamattu ei tunne.
Raamatussa on selitetty selvästi että pelkkä uskominen olemassaoloon ei pelasta ketään. Usko onkin kaksiosainen:
Heprealaiskirje 11
1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
Tämä luottamus yhdessä ojentautumisen kanssa on ainoa pelastuksen edellytys, mitä Raamatussa ilmoitetaan.
>>
Raamatun Jeesukseen ihminen voi uskoa vain ottamalla vastaan syntien anteeksiantamuksen Jumalan säätämän armojärjestyksen mukaisesti.
>>
Tällaista paikkaa tai ehtoa ei Raamatusta löydy. Lähetyskäskyssä ei ole mitään ehtoa tyyliin: "Niille joille ette ole syntejä päästäneet, niille ne ovat pidätetyt." Moinen tulkinta on yksinkertaisesti Raamattua vastaan.
tulkita?
"13 Niin kuin isä armahtaa lapsiaan,
niin armahtaa Herra
niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä"
(Ps. 103:13)
käsittää sitten niin, että jos herra x on rikkonut (vaikkapa varastaminen) herra y:tä vastaan, niin sinä voit antaa tämän synnin herra x:lle anteeksi? Herra x:n ei siis koskaan tarvitse edes miettiä pyytävänsä anteeksi herra y:ltä. Hänhän saa anteeksi ne sinulta (Joiden synnit te anteeksi annatte..)
ihmettelin että sanotaanko Raamatussa todellakin niin, koska tästä saa sen käsityksen, että aina tarvitaan se ihminen Jumalan ja ihmisen väliin.
"""Raamatun mukaan ihminen ei voi IKINÄ saada synninpäästöä suoraan Jumalalta:""""
Lukeeko Raamatussa näin, ettei ihminen voi IKINÄ saada synninpäästös suoraan Jumalalta, vaan aina tarvitaan se ihminen siihen väliin, Jeesuksen kärsimys puolestamme ei riitä syntiemme sovitukseen.
1. Tim. 2:5-15 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa, ja sitä varten minä olen saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu - minä puhun totta, en valhettele - pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa.
Minä tahdon siis, että miehet rukoilevat, joka paikassa kohottaen pyhät kädet ilman vihaa ja epäilystä; niin myös, että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmillä eikä kallisarvoisilla vaatteilla, vaan hyvillä teoilla, niinkuin sopii naisille, jotka tunnustautuvat jumalaapelkääviksi.
Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.
Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä...
...ynnä siveydessä.
"Joh. 6:47
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä."
Jos otat pelkästään tällaisen kontekstistaan irrotetun raamatunkohdan, saat tuloksen, että pelkkä usko johonkin riittää. Esim. lause "ateistikaverini USKOO" (, että jääkiekon maailmanmestaruus menee tänä vuonna Ruotsiin) -> hänellä on siis iänkaikkinen elämä.
YKSITTÄISIÄ raamatunkohtia ei voi käsitellä irrotettuna KONTEKSTISTAAN.
Yksi raamatunkohta sanoo:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman." (Joh.3:16)
Jos luet pelkästään tämän raamatunkohdan (ja lukemattomia muita saman informaatiosisällön sisältäviä raamatunkohtia), voit saada käsityksen, että ihminen voi elää millaisessa syntin luvallisuudessa tahansa, kunhan vain uskoo. Riittää, kunhan vain uskoo Jeesukseen.
Toinen raamatunkohta sanoo:
"Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa." (Matt.7:21)
Kun luet tämän raamatunkohdan, voit jo päätellä, ettei Raamatussa turhaan ole muitakin kohtia kuin Joh.3:16 tai Joh.6:47. Edellytetäänkin, ettei Jeesusta vain kehuskella Herrakseen, vaan tehdään taivaallisen Isän tahto, ottaen armo vastaan. Paavalin mukaan uskovaiselle tulee sisäinen halu kuolla pois synnistä (Room.6) ja nöyrä mieli olla Kristuksen seurakunnalle kuuliainen (1.Kor.1:10). Uskovainen rakastaa Kristuksen mieltä enemmän kuin omaa viisauttaan (Room.12:16). Jeesus on kertonut Joh.20:21-23, kuinka tämä armo vastaanotetaan, päästään Pyhän Hengen osallisuuteen ja saadaan synnit anteeksi. Tämä kohta on useaan kertaan Raamatussa, mutta VAIKKA se olisi siellä VAIN YHDEN kerran, ei tätä raamatunkohtaa voi sivuuttaa sillä, että koska paljon useammin on sanottu vain uskon Jeesukseen pelastavan. Lukemattomissa kohdissa on todettu myös, etteivät kaikki Jeesusta Herranaan pitävät pelastu. Ja nämä ihmiset mielestään uskovat Jeesukseen! Kyse on siitä, että nämä ihmiset eivät usko Raamatun Jeesukseen, vaan itse mielessään rakentamaansa Jeesus-kuvaan, joka kyllä pohjaa Raamatun Jeesukseen, mutta jonka sanomisista huomioidaan vain omalle lihalle mieluisat kohdat.
Jeesus sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki" ja opetuslapset ottivat sen uskolla vastaan, kun se lupauksen jälkeen lähetettiin maailman lohduttajaksi. Apostolien teoissa on paljon parannuksentekijöitä, ja AINA usko leviää uskosta uskoon. Etiopialainen hoviherra ei kirjoituksia lukemalla saanut parannuksenarmoa, vaan Pyhästä Hengestä osallisen uskovaisen oli se hänelle annettava, uskosta uskoon.
Raamatun tulkintaongelmista suurin on se, että ihminen kuvittelee näkevänsä aina itse sen kontekstin, mitä vasten tekstejä olisi luettava. Sinun tulkintasi kontekstista on jossain määrin eri kuin minun. Toisaalta ateisti saattaa nähdä kirjassa vain ristiriitaisen kokoelman, jonka ristiriitaisuuksia on yritetty UT:n kirjoituksissa ja myöhemmissä, Raamatun ulkopuolisissa selityksissä, korjata. Jos minun täytyisi valita, ottaisinko Sinun tulkintasi vai ateistin tulkinnan, ottaisin ateistin tulkinnan. Molemmissa tulkinnoissa Raamatusta mitätöityisi Jumalan säätämä armojärjestys, ennustukset maailman halveksimasta pienestä joukosta ja uskovaisten yhdenmukaisesta mielestä, siitä tulisi ristiriitainen ja monin osin ihmismielen mukainen, joten eipä siitä enää mitään jäisikään jäljelle. Sellainen kirja joutaisi roskakoriin.
Parannuksen tekeminen ei ole helppoa. Omasta voimastamme kukaan emme sitä voikaan tehdä. (Joh.1:13: "Jotka ei verestä eikä lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat.") Eräiden uskonnollisten liikkeiden korostama henkilökohtainen uskonratkaisu särähtää pahasti korvaan minulle, joka olen yksin armosta, oman saastaisen lihani tahdon vastaisesti kutsuttu Jumalan lapseksi. Vihollinen kuiskuttelee jo uskomassa olevillekin, ettei aina tarvitsisi nöyrtyä ja mennä tunnustamaan syntisyyttään toiselle. Helppoa ei parannuksen tekeminen ole eikä se kerta toisensa jälkeen yhtään helpommaksi muutu, mutta Mestari on itse luvannut olla läsnä siellä, missä kaksi tai kolme kokoontuvat Hänen nimeensä. Jeesus sanoi syntiselle naiselle, että mene äläkä silleen enää syntiä tee. Kukaan uskovainen voi kerskata, että olisi noudattanut Mestarinsa kehotusta, en minä eikä kukaan tuntemani uskovainen. Armon kerjäläisinä silti haluamme matkaa tehdä. Epäonnistuneina ja omalta puoleltamme pahoina, mutta kuitenkin Kristuksen sovintoverellä puhdistettuina pyhinä.
Jos se olisi minun inhimillisestä järjestäni kiinni, minä ottaisin taivaaseen kaikki ihmiset, edellyttämättä siihen minkäänlaista "Jeesus-korttia". Mutta se ei ole minun järjestäni eikä minun tahdostani riippuvainen asia. Jumalalla on aivan varmasti pätevät perusteensa, miksi hän ei armahda kaikkia. Jos hän niin kuitenkin vastoin ilmoitustaan Raamatussa päättää tehdä, minulla eikä aivan varmasti kenelläkään muulla yksin armosta uskomassa olevalla ei ole sitä vastaan mitään.
Tämä on ikäänkuin psykologinen juttu.
Kun ihminen uskoo että hänen syntinsä ovat anteeksiannetut hän on vapaa syyllisyydestä joka sinänsä ylläpitää synninteon noidankehää.
Kukaan ajatteleva ihminen taas ei usko että synnit ovat anteeksiannetut siinä tapauksessa että syntiä tahallaan jatkaa. Synti itsessään ylläpitää rangaistuksen uhkaa. Jos hakkaa päätään seinään niin päähän sattuu. Ei se ole niin että Jumala - kun näkee jonkun hakkaavan päätään seinään - antaa kivun rangaistukseksi. Näin on myös muidenkin syntien laita.
Hyvä kun otit esille tämän.
Luepas Jumalan sanaa, mikä on kirjoitettu Apostolien tekojen 8. luvussa:
"18. Mutta kuin Simon näki, että apostolien kätten päälle-panemisen kautta Pyhä Henki annettiin, taritsi hän heille rahaa,
19. Sanoen: antakaat minullekin se voima, että kenenkä päälle minä käteni panen, se sais Pyhän Hengen.
20. Vaan Pietari sanoi hänelle: sinun rahas olkoon sinun kanssas kadotuksessa, että Jumalan lahjan luulet rahoilla ostettavan.
21. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tässä sanassa; sillä ei sinun sydämes ole oikia Jumalan edessä.
22. Sentähden tee parannus sinun pahuudestas, ja rukoile Jumalaa, että sydämes ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.
23. Sillä minä näen sinun olevan katkerassa sapessa ja vääryyden solmussa.
24. Niin Simon vastasi ja sanoi: rukoilkaat te Herraa minun edestäni, ettei mitään näistä, mitä te sanoitte, minun päälleni tulisi."
Eikö Simon sidottu synteihinsä? Eikö Simonin synnit pidetty? Ainakaan Raamattuun ei jäänyt minkäänlaista todistusta, että hän olisi saanut syntinsä anteeksi ja tullut uskovaiseksi. Aiempana on esimerkki niistä, jotka päästettiin synneistään, Ap.t.8:
"15. Jotka, kuin he sinne tulivat alas, rukoilivat niiden edestä, että he olisivat saaneet Pyhän Hengen;
16. (Sillä ei hän ollut vielä yhdenkään niiden päälle laskettu alas, vaan olivat ainoastaan Herran Jesuksen nimeen kastetut.)
17. Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen."
Toisaalta raamatunkohta on esimerkki siitä, että ihminen ei voi uskoa sekaoppisesti (tässä tapauksessa samaan aikaan Kristukseen ja noituuteen), Ap.t.8:
"5. Niin Philippus tuli Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristuksesta.
6. Mutta kansa otti vaarin yksimielisesti ja visusti Philippuksen sanoista, kuullen ja nähden ne merkit, jotka hän teki:
7. Sillä rumat henget läksivät ulos monesta, huutain suurella äänellä ja monta halvattua ja saattamatointa parani.
8. Ja suuri ilo tuli siihen kaupunkiin.
9. Mutta siellä oli mies, Simon nimeltä, joka siinä kaupungissa ennen noituuden virkaa piti ja oli Samarian kansan villinnyt, sanoen itsensä olevan jonkun suuren,
10. Jota kaikki sekä pienet että suuret kuulivat, sanoen: tämä on Jumalan voima, joka suuri on.
11. Mutta he kuultelivat häntä mielellänsä, että hän kauvan aikaa oli heitä noituudellansa villinnyt.
12. Mutta kuin he uskoivat Philippuksen, joka saarnasi Jumalan valtakunnasta ja Jesuksen Kristuksen nimestä, niin he kastettiin sekä miehet että vaimot.
13. Niin Simon myös itse uskoi, ja kuin hän kastettu oli, viipyi hän Philippuksen tykönä. Ja kuin hän näki ne merkit ja suuret voimalliset työt tapahtuvan, niin hän hämmästyi."
Elävään uskoon tulemiseksi (=Pyhän Hengen saamiseksi) ei riittänyt kaste, vaan vaadittiin, että he luopuivat uskostaan noituuteen.
synti on anteeksi, kun uskovainen ihminen on sen Pyhän Hengen osallisuuden kautta saarnannut anteeksi. Uskovaiselle tulee kuitenkin sisäinen halu korjata asioitaan myös ihmisten kanssa. Jos näin ei tee, saattaa Vihollinen kuiskutella lopun elämää, että synti ei varmastikaan ole anteeksi, koska et sitä ole rikotun itsensä kanssa sopinut.
..synteihinsä. Tämä kohta vain kertoo meille että Simon ei ollut vielä tuolloin kypsä parannukseen. Ei Pietari tässä mitään sitonut vaan Pietari antoi infoa Simonille tämän kurjasta tilanteesta. Infoa. Päin vastoin: Pietari kehotti Simonia tekemään parannuksen. Vaikka Raamattu ei kertoisikaan Simonin tehneen parannusta niin ei se tarkoita ettei hän olisi voinut tehdä sitä myöhemmin.
"Lukeeko Raamatussa näin, ettei ihminen voi IKINÄ saada synninpäästös suoraan Jumalalta, vaan aina tarvitaan se ihminen siihen väliin, Jeesuksen kärsimys puolestamme ei riitä syntiemme sovitukseen."
Joh.20:21-23:
1776/1878 Biblia
"21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt."
1938 Raamattu
"Joh. 20:21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
Joh. 20:22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
Joh. 20:23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.""
1992 Raamattu
"21 Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." 22 Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki. 23 Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.""
King James
"21: Then said Jesus to them again, Peace be unto you: as my Father hath sent me, even so send I you.
22: And when he had said this, he breathed on them, and saith unto them, Receive ye the Holy Ghost:
23: Whose soever sins ye remit, they are remitted unto them; and whose soever sins ye retain, they are retained."
retain = säilyttää, säilyttää entisellään (efe.scape.net); muistaa, pidättää, pitää, säilyttää (www.tracetech.net/sanat)
>>
synti on anteeksi, kun uskovainen ihminen on sen Pyhän Hengen osallisuuden kautta saarnannut anteeksi.
>>
Näin varmastikin on.
Raamatun mukaan synti on anteeksi myös silloin kun ihminen uskolla omistaa Jeesuksen sovitustyön kohdalleen, vaikkei yhtään toista uskovaista olisi lähimaillakaan:)
Ap. t. 10:43
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että JOKAINEN, JOKA USKOO HÄNEEN, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi.
>>
YKSITTÄISIÄ raamatunkohtia ei voi käsitellä irrotettuna KONTEKSTISTAAN.
>>
Aivan. Malliesimerkki tällaisesta yksittäisestä Raamatunkohdasta, joka on irroitettu omaksi opikseen, on juuri tämä mainostamasi "Joille te synnit..."
Luulin selittäneeni sinulle jo uskon merkityksen. Kerrataanpa vielä kun ei ole mennyt perille:
Hepr. 11:1
Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
Tuo on se uskon määritys, joka yksinään riittää pelastukseen ja syntien anteeksi saamiseen:) On turha vängätä ja vääristellä että eihän usko yksinään. Kun Raamatussa uskon kerrotaan pelastavan, niin sillä tarkoitetaan juuri luottamusta Jeesuksen sovitustyöhön ja ojentautumista Jeesuksen opetusten mukaan:)
>>
"Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa." (Matt.7:21)
>>
Tässä on malliesimerkki juuri siitä, ettei "jokainen, joka sanoo herra, herra", kuitenkaan usko Jeesukseen, vaan heiltä puuttuu tuo uskon määrityksessä mainittu ojentautuminen:)
>>
Apostolien teoissa on paljon parannuksentekijöitä, ja AINA usko leviää uskosta uskoon.
>>
Tässä tullaan juuri siihen ettei apostolien aikaan ollut mitään muuta keinoa saada tietoa kuin suoraan uskovaisten ihmisten julistuksesta. Raamattu itsessään kirjoitettiin osittain juuri sen tähden että ihmiset voisivat saada myös muulla tapaa tietoa pelastavasta uskosta Jeesukseen ja syntinsä anteeksi:
Joh. 20:31
mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.
on näitä asioita ajatella, kun en yhtään tiedä millainen ihminen voi saada tuon Pyhän Hengen. Saako sen jokainen joka sydänmestään uskoo Jeesukseen, vai kuka sen voi saada?
Jotenkin tulee mieleen Isä meidän rukous..."anna meille meidän syntimme anteeksi niinkuin mekin annamme anteeksi heille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet".
Kun ihminen rikkoo meitä vastaan, ja hän osaa sydänmestään katua tekoaan, niin silloinhan hänelle on syntynyt tavallaan jo usko, ja hän pyytää tekoaan meiltä anteeksi.
Meidän on sydänmestämme osattava antaa hänelle anteeksi, näin me vapautamme hänet siitä synnistä millä hän rikkoi meitä vastaan. Jumalan henki on puhunut silloin kun sydän vastaa sydänmeen, ja aidosti katuva ei enään toistamiseen tee samaa syntiä mistä hänelle on anteeksi annettu.
Jos me emme taas anna anteeksi hänelle joka aidosti katuu tekoaan, niin hänelle jää se synnin taakka harteille, hän ei koe tunnetta että hän on saannut anteeksi. Mutta se joka ei osaa antaa anteeksi ei itse usko sydänmestään, ja/ tai ei osaa vielä anteeksi antamisen taitoa. Tai sitten teko voi olla niin äärinmäisen paha ettei pysty antamaan rehelliseti sydänmellään anteeksi, vaikka uskookin sydänmestään itse.
Kun synnintaakka jää harteille silloin on turvauduttava yksin Jumalan apuun, pyydettävä tältä anteeksiantoa itselle, ja myös sitä että tämä jota vastaan on rikottu antaisi anteeksi...Silloin päätöksen teko jää yksin Jumalalle haluaako hän armahtaa tämän syntisen.
Varmasti on olemassa sellaisia syntejä joilla rikotaan yksin Jumalaa vastaan, ja silloin niitä on pyydettävä suoraan Jumalalta itseltään anteeksi, ei ihmiseltä.
Voiko kukaan meistä ihmisistä omia täysin itselleen Jumalan valtuudet, ja toimia Hänen nimissään? Sillä Hän kuitenkin on se ainoa oikea viimeinen tuomari.
Muistan lukeneeni jostain ajattelutavasta, jonka mukaan ihminen joutuisi kuoleman jälkeen vastaamaan itse niistä synneistä joita hän ei ole antanut toiselle anteeksi. Eli jos joku rikkoo minua vastaan enkä anna hänelle anteeksi, joudun itse vastuuseen tuosta toisen ihmisen teosta. Enpä sitten tiedä perustuuko tuo Raamattuun vai mihin.
onkin vaikea ymmärtää tätä jos ei omalle kohdalle ole sattunut mitään sellaisia julmuuksia mitkä todella satuttavat, ja ovat äärinmäisen väärin myös Jumalan mielestä.
Voihan se hyvinkin olla niin, että sydän tavallaan antaa anteeksi ajan kuluessa tapahtuneesta, vaikkei millän muotoa kuitenkaan hyväksy eikä ymmärrä toisen tekoa...Hyväksyminen ja anteeksi antaminen ovat kuitenkin kaksi ihan eriasiaa.
Varmasti on asioita joita ei Jumala hyväksy, ja en usko että Hän silloin odottaisi hyväksyntää myöskään ihmiseltä, silloin se päätöksen teko jää yksin Jumalalle mikä tämän "julmurin" kohtalo tulee olemaan.
Voisin ajatella niin, että jos Jumala päättää armahtaa tämän "julmurin", niin silloin hän lähettää henkensä välityksellä myös anteeksi antamisen voiman hänelle jota vastaan on rikottu, että hänkin voisi antaa anteeksi, vaikkei tekoa hyväksykkään.
mitenkähän ristin ryövärin mahtoi käydä kun siellä synteinsä tähden ristillä riippui ja jeesus siellä lupasi että taivaassa tavataan.itse jumala tuli poikansa muodossa antamaan anteeksi tälle murhamiehelle.Eikö tuo lie pelastunut.Jeesus nimenomaan tuli pelastamaan ja parantamaan ihmisiä.Ja kun hän lähti pois taivaaseen niin jätti tän saman tehtävän meille uskoville.miksi se pelastui?koska uskoi jeesusta että hän on jumalan poika.kaikessa yksinkertaisuudessaan.usko pelastaa ei kädenheilutukset ei liturgiat ei massahurmiot vaan usko pelstaa.niitä käsiä ja jalkoja ja ennenkaikkea armahtavia uskovia kehotetaan toimimaan tässä samassa hengessä.henki tekee eläväksi.lasaruskin tuli eläväksi kun häneen tuli tämä jumalan henki.rakkauden ja raittiuden ihana henki.anteeksiantamattomuudella me voidaan sitoa ihmisiä synteihinsä, kuten lasaruskin oli sidottu.mutta rakkauden teoilla ja armahtavaisuudella me voidaan myös vapauttaa niistä siteistä.kuten jeesus haudalla kehotti uskovia vapauttamaan hänet niistä siteistä mitä oli lasaruksen ympärillä.sen voi ihminen tehdä.mutta jumala pelastaa jos ihminen uskoo.uskotko sinä siihen jumalankuvaan jokaisessa lähimmäisessäsi jonka jeesus näki lasaruksessa.katsokaa elokuva pieni suklaapuoti...toiset puhuu ja toiset tekee...
Minä Jani, joka kirjoitin 4.5. otsikolla "Syntien anteeksiannosta" ja olen kirjoittanut muutenkin tänne kuukausia, en ole kirjoittanut edellistä. En osaa arvostaa nimimerkkini lainaamista, olkoon se kuinka rekisteröimätön tahansa. En myöskään löydä raamatusta mitään tukea edellä esitetylle ajatukselle.
kuitenkin askaroida vain oman anteeksiantamisensa ja saamisensa parissa.Ihmiselle on vain hyvin mieluisaa ja tyydyttävää tonkia lähimmäisen elämää...
En väittänytkään kyseistä ajatusta Raamatusta peräisin olevaksi tai että itse uskoisin noin, ja toisekseen, Jani on melko yleinen nimi Suomessa, en ole näillä palstoilla niin paljon liikkunut niin en ole huomannut sinun kirjoituksiasi aiemmin. Pahoittelen jos aiheutin sekaannusta.
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
2:6 joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,
2:7 ja sitä varten minä olen saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu - minä puhun totta, en valhettele - pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa.
Yksi uhri yksi ansio kuten edellä sanotaan
Ja sitten nämät Jeesksen lähettämät palvelijat, kuten edellä
Näille palvelijoille Jeesus antoi saarna viran, jota käytettäessä synnit pyyhitään pois suuren tuomarin kirjasta
Vaan USKON kautta. Sen uskon kautta että Jumala armahtaa syntisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.
Ongelmaksi jää kuitenkin monille se, että he haluaisivat kyllä tulla armahdetuiksi mutta eivät halua tulla syntisiksi joita varten Jeesus on tullut.
Ylpeys estää tulemasta kokonaan syntiseksi.
ihmisistä ei kuitenkaan voi asettua Jeesukseksi, on vain yksi Jeesus joka toimii syntiemme sovittajana ihmisen ja Jumalan välissä.
Jeesus antoi opetuslapsilleen tehtäväkisi viedä uskoa Häneen eteenpäin, ja kun Häneen uskoo niin saa myös ne synnit anteeksi Hänen nimissään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että ihminen itse asettuu Jeesuksen asemaan ja omi niitä valtuuksia jotka ovat vain Hänellä.
Kun usko Jeesukseen syntyy, niin silloin Hän toimii syntien sovittaja siinä ihmisen ja Jumalan välissä, ja ihminen voi rukouksissaan kääntyä suoraan Jumalan puoleen.
"Häneen uskoo niin saa myös ne synnit anteeksi Hänen nimissään."
Kuka uskoo syntinsä anteeksi Hänen nimessään tulee vanhurskaaksi tekevään uskoon ja pitäen sen uskon perii taivaan kodin
ei aina osaa selittää tarkoittamaansa niin hyvin, ja sen vuoksi kenenkään ei pidäkkään ottaa kaikkea niin sanatarkasti, jos ei ole selvillä ajatuksesta mitä sillä tarkoitetaan.
Näin ne asiat asiat selviää ja keskustelu etenee
halusin vain itsekkin sen sanoa, etten tosiaankaan aina osaa selittää tarkoittamaani oikein, ja siitä saattaa syntyä sitten vaikka mitä väärinkäsityksiä.
On aivan totta, että asiat saattavat muuttua jopa siitä jos sanat ovat väärässä järjestyksessä, ja nämä uskon jutut ovat itselleni niin vieraita joten en varmasti aina osaa sanoa asiaa niinkuin sen itsekkin haluaisin sanoa. Siksi olisi hyvä että kirjoitukset oppisin itsekkin lukemaan ajatuksella enkä hätiköiden.
Tarvitaanko AINA kätilö paikalle, kun ihmislapsi syntyy? Miksi hengellisessä syntymässä pitää olla AINA vl paikalla?
Tiedän, että lapsi syntyy vaikka autoon tai hissiin, eikä odota välttämättä sitä, että KETÄÄN on paikalla auttamassa.
onkin siinä että monet vl:t ajattelevat ettei raamatussa oleva evankeliumi ja opetukset itsessään voi johtaa ihmistä uskoon vaan aina vaaditaan jonkun ihmisen julistama synninpäästö. Syntien anteeksiannon rajoittaminen noin ei ole ainakaan Kristuksen Hengen mukaista. Siitä väärästä tulkinnasta sitten johtuu se vain me oppi.
Onko Paavalin tie yksi niistä monista jotka autuuteen vie. Lue mitä edellä kirjoitin.
yksittäisten tapausten tai tapahtumien perusteella.
Alkuseurakunta oli muutenkin erilaisessa tilanteessa kun Jumala vasta ilmaisi tahtoaan raamatun kirjoittajien ja apostolien kautta. Tottahan silloin oli välttämätöntä kuulla evankeliumia sitten jonkun kautta. Nyt on tilanne sikäli erilainen että raamattuja on jokapuolella. Huomioitava on myös se että syntienanteeksiantoa eli evankeliumia julistetaan muissakin seurakunnissa kuin vl:ssä.
itsensä Jumalan paikalle. Vain hän pystyy armahtamaan, viis Jumalasta. Varmaan tuo vallantunne tuntuu todella hyvältä.
Kuinkahan monta kertaa hänelle on tullut tarve lähteä saarnaamaan syntejä anteeksi ympäri maailmaa, ottaen huomioon kuinka monta ihmistä päivittäin lukee Isä meidän-rukousta. Vl-tulkintahan tuosta on, että kun ihminen rukoilee että "anna meidän syntimme anteeksi..." niin hän itseasiassa rukoilee että lähetä joku vanhoillislestadiolainen saarnaamaan minulle synnit anteeksi.
No niin. Noita pyyntöjä, että vl-ihminen tulisi hänen luokseen tulee varmaan miljoonia. Kuinka monta kertaa yksittäinen vanhoillislestadiolainen tuntee tarvetta lähteä saarnaamaan syntejä anteeksi? Kun he myös tunnustavat sen, että omaa uskoaan ei kehtaa epäuskoisille ilmi tuoda. Eli he tunnustavat, että ovat mieluummin hiljaa uskostaan kuin tunnustavat sen. Myös nimimerkki O.M on täällä kertonut, että hän tietää saavansa pilkkaa osakseen jos kertoo olevansa vanhoillislestadiolainen. Vähän ristiriitaista kuitenkin, koska nimenomaan hänellä on valta päästää muut synneistä. Ja raamatun mukaan tästä asiasta on hänen myös velvollisuus kertoa! Eli, ku vl jättää kertomatta siitä että vain hänellä on tämä valta päästää ihminen synneistänsä, niin sitooko hän tämän ihmisen synteihinsä? Eikö hänellä ole silloi se vastuu ihmisen taivasosuudesta?
"Aika rankasti viedään Jumalalta oikeus / kyky armahtaa ihmisiä. Käsittääkseni Raamatusta ei löydy minkäälaista ehtoa sille että Jeesuksen armo TÄYTYISI olla nimenomaan ihmisen välittämä."
Joh.20:
"21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt."
Tämä asia on sanottu useassakin kohtaa Raamattua, mutta tässä kaikkein selvimmin ja yksiselitteisimmin. "Joille TE ne PIDÄTTE, niille ne OVAT PIDETYT."
..nimittäin tuota että "joille te" -kohta on Raamatussa. Onhan se siellä.
Mutta et pysty mitenkään kommentoimaan väitettäni että te olette ymmärtäneet sen väärin.
Ja koska käytännössä kiellätte ihmisen suoran kontaktin Jeesusksen kanssa niin Jeesuskaan ei pääse oikaisemaan väärinymmärryksiänne. Sama virhe pyörii samaa rataa ikuisessa silmukassa.
...Mikä on joidenkin vl:ien henki ja mitä he korostavat:(
>>
Tämä asia on sanottu useassakin kohtaa Raamattua, mutta tässä kaikkein selvimmin ja yksiselitteisimmin. "Joille TE ne PIDÄTTE, niille ne OVAT PIDETYT."
>>
Unohdat kokonaan mitä Jeesus sanoi ENNEN kuin antoi moisen vallan!
"OTTAKAA PYHÄ HENKI"
Syntejä ei siis koskaan anna anteeksi ihminen, vaan Jumala.
Pyhä henki ei myöskään koskaan saarnaa Jumalan sanaa vastaan. Raamatussa punainen lanka on että ihminen pelastuu yksin uskosta Jeesukseen. Jeesus antoi lähetyskäskyn omilleen, jotka tietävät mitä Hän opetti, eivätkä kuvittele että heillä olisi valta pidättää mitään hänen julistustaan vastaan! Julistuksessaan Jeesus lupasi kaikille uskoville pelastuksen ja tuomion niille, jotka eivät usko:
Joh. 3:18
Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan
Mikäli ihminen pidättää syntejä jollain muulla perusteella, kuin toisen ihmisen omalla uskon kieltämisellä, niin silloin hän pidättää armon vain omalta kohdaltaan.
Luukas 6:
37 "Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi,
--> niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi.Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000008214873
"Kuka tahtoo tuota Jeesuksen armoa rajoittaa tai pidättää ihmisiltä Jeesuksen lunastaman armon?
Vastaan itse:
Saatana ja hänen kätyrinsä!"
Raamatun Jeesus sanoi aivan selvästi, että joille te synnit pidätte, niille ne ovat pidetyt. Joka ei usko Jeesusta, ei usko Raamatun Jeesukseen, vaan ITSE MIELESSÄÄN RAKENTAMAANSA JEESUS-KUVAAN. Usko Jeesukseen pelastaa vain, jos uskoo Jumalan armojärjestyksen mukaisesti Raamatun Jeesukseen.
Tuomitsemiesi ja tuomion logiikkasi kanssa et osaa olla ristiriidaton, mutta onhan sitä aihetta käsitelty riittämiin.
Kun joku ei usko, niin hän ei sitten usko. Admatan sydäntä raskauttaa toisten usko omien anteeksi saamattomien syntien sijaan.
Jeesus sanoi vain omilleen, siis uskovaisilleen: "Ottakaat Pyhä Henki jne.". Sen jälkeen hän käski saarnata sitä pakanoille eli epäuskoisille ja jätti taivaan avaimet niille, joille oli antanut juuri Pyhän Hengen. Samoin hän jätti vallan myös olla saarnaamatta sellaisille, jotka eivät tunne syntejään eivätkä suostu parannukseen.
Tätä Jeesuksen säätämystä vastaan omavanhurskaat taistelevat jatkuvasti. Joku uskottelee itselleen saavansa synnit anteeksi rukouksessa, toinen ehtoollisessa ja kolmas ei löydä ollenkaan syntiä itsestään. Yhteistä heille on, että Jumalan valtakunnasta julistettava parannus ei kelpaa, koska omatunto ei ole taipunut Jumalan sanan nuhteen alla. Mieluisampi ja helpompi on lähteä uskomaan omin päin, ilman Jumalan lasten matkasaattoa, johon pääsee vain ahtaasta portista.
>>
Raamatun Jeesus sanoi aivan selvästi, että joille te synnit pidätte, niille ne ovat pidetyt. Joka ei usko Jeesusta, ei usko Raamatun Jeesukseen, vaan ITSE MIELESSÄÄN RAKENTAMAANSA JEESUS-KUVAAN.
>>
Missään kohden Raamattua JEESUS EI SANO että niille, joiden syntejä ette päästä, niille ne ovat pidätetyt. Se on harhaoppisi ydin ja itse mielessäsi rakentama vääristynyt saatanan viljelemä Jeesus-kuva.
>>
Usko Jeesukseen pelastaa vain, jos uskoo Jumalan armojärjestyksen mukaisesti Raamatun Jeesukseen.
>>
Moista ehtoa tai edes mitään tiettyä "armojärjestystä" ei ole Raamatussa ilmoitettu, vaan on vain usko, jonka Jumala kirkastaa. Mikäli lähetyskäskystä yrittää rustata jotain armojärjestystä tai ehtoja, niin silloin se on pahasti ristiriitainen muun Raamatun sanoman kanssa.
Paha mieli tulee palstan omavanhurskaiden kirjoituksia lukiessa ja vanha osa pyrkii esiin niin, että tekisi mieli lihalla vastata lihan kirjoituksiin. Mutta ei Jumalan sanaa saa julistaa turmeluksessa. Jos jollekin ei parannus kelpaa, ei ole Jumalan aika avata hänen silmiään näkemään.
toisten ihmisten synnit? Sinustako se on kiinni?
"Tämä asia on sanottu useassakin kohtaa Raamattua, mutta tässä kaikkein selvimmin ja yksiselitteisimmin. "Joille TE ne PIDÄTTE, niille ne OVAT PIDETYT." "
Synnit ovat pidetyt kaikille niille, jotka eivät niitä usko anteeksi Raamatun mukaisessa armojärjestyksessä. Jokaiselta, joka ei kadu, pidätetään synnit.
sinulta sitä, että sinun velvollisuutesi on kertoa kaikille tästä mahdollisuudesta (olen kuitenkin ymmärtänyt että mielelläsi kuitenkin jätät kertomatta ihmisille omasta uskostasi ja näin ollen heillä ei myöskään ole mahdollisuutta kuulla synninpäästön sanoja tai heillä ei ole mahdollisuutta uskoa sinun suustasi kuultua synninpäästöä). Etkö tässä tilanteessa toimi aika lailla väärin?
uskomiselle? Eli vaaditte pakkoripittäytymistä ennenkuin voi alkaa uskomaan?
lukea Janilta tuota evankeliumia rajoittavaa tekstiä. Voi vain kysyä kuinka joku voi omia itselleen lähetyskäskyn? Miksi valtuus julistaa evankeliumia olisi nimenomaan vl seurakunta?
Hämmästyttävää on myös kieltää syntienanteeksisaamisen rukouksessa. Jumalako kieltäisi antamasta syntejä anteeksi sentakia kun ihminen pyytäisi sitä suoraan häneltä? Ei sitä jokapaikassa muutenkaan ihmisillä ole uskovia naapurissa mutta hän on voinut lukea lehtiä ja raamattua ja tullut sitä kautta uskoon. Synninhätään ja parannukseen.
On se kumma että pelastuksesta yritetään tehdä vaikeampi kun se onkaan. Omien oppien takia kielletään Jumalalta valta toimia suoraan oman sanansa kautta.
ihmettelen miksi juuri vl:ät ovat vain niitä joilla on valta viedä evankeliumia eteenpäin ja julistaa synteinanteeksisaamista.
O.M on syytä tehdä parannus omahyväisyyden ja ylpeyden synnistä. Aika itsekästä toimintaa joillakin vl:llä.
"Mutta tämä
edellyttää 4.5.2005 klo 16.25
sinulta sitä, että sinun velvollisuutesi on kertoa kaikille tästä mahdollisuudesta (olen kuitenkin ymmärtänyt että mielelläsi kuitenkin jätät kertomatta ihmisille omasta uskostasi ja näin ollen heillä ei myöskään ole mahdollisuutta kuulla synninpäästön sanoja tai heillä ei ole mahdollisuutta uskoa sinun suustasi kuultua synninpäästöä). Etkö tässä tilanteessa toimi aika lailla väärin?"
Kerron uskostani muille, mutta mielelläni en sitä ensimmäisenä kuuluta. En halua profiloitua miksikään "henkilökohtaisen uskonRATKAISUN" tehneeksi jeesustelijaksi. Minut elämäni on vioilla ja virheillä peitetty, ja yksin armosta olen uskomassa. Kun olen uskomassa yksin armosta, haluaisin myös kertoa uskostani nöyränä, hiljaisuudella ja pelvolla. En voi omalta puoleltani käsittää, miksi minä olen uskomassa, enkä siksi halua kerskata uskollani ikään kuin se olisi oma RATKAISUNI. Minä en omasta tahdostani uskoani valinnut, vaan Jeesus on minut valinnut ja luokseen kutsunut.
Jeesus kehotti viemään ilosanomaa eteenpäin mm. lähetyskäskyssään. Myönnän, että en ole tässä asiassa aina kovin ansioitunut. Mutta ei se ole helppoa, jos on tällainen maan mato, kaikessa itse vikapää ja syntinen, ja samanaikaisesti tietää Pyhän Hengen osallisuuden kautta omistavansa sen armovaltakunnan avaimet, jonka osallisuuteen itse on täysin ansiottomana päässyt. Ehkä me uskovaiset voimme puhutella enemmän elämällämme kuin puheillamme. Tällä en tarkoita, että olisimme sen moitteettomampia kuin muutkaan, vaan että emme elä synnin luvallisuudessa vaan haluamme aina laittaa pois sen, joka meitä erottaa Jumalasta.
Joka tapauksessa kaikki uskontunnustamisen suhteen heikkoutta tuntevat Jumalan lapset voivat lohduttautua apostoli Johanneksen sanoilla, kirjeessä Philadelphian seurakunnan enkelille, Ilm.3:
"10. Ettäs pidit minun kärsivällisyyteni sanat, niin minä tahdon sinun varjella kiusauksen hetkestä, joka koko maan piirin päälle tuleva on, niitä kiusaamaan, jotka maan päällä asuvat.
11. Katso, minä tulen pian: pidä mitä sinulla on, ettei kenkään sinun kruunuas ottaisi."
Jos uskon tunnustaminen on minulle ollut vaikeaa hyvänä aikana, jolloin uskovaisilla on täydellinen uskonnonvapaus, niin paljon vaikeampaa se olisi huonona aikana, jollainen Ilmestyskirjan kirjoittamishetkellä oli tulossa ja jota myös Philadelphian seurakunnan vanhin pelkäsi. Mutta vähässä oli hän uskollinen Mestarilleen ja sen tähden laitettiin hänet paljon päälle. Herra Jeesus on Philadelphian seurakunnan vanhimman kutsunut jo pois.
Voidaan myös ajatella, että aina ei ole Jumalan aika puhua. Kun uskovainen ihminen puhuu syntien anteeksiantamuksesta ja parannuksenteosta, hän ei tee sitä omasta voimastaan ja ymmärryksestään, vaan Jumala itse puhuu hänessä Pyhän Henkensä kautta. On myös ollut tilanteita, jolloin minun olisi tehnyt mieli puhua Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen sovitustyöstä, mutta ei ole tarjoutunut tilaisuutta puhua. Ehkä kyse on ollut ihmisestä, joka on kulkenut etsikonaikansa ohi. Ehkä Jumalan aika puhua tällaiselle ihmiselle tulee myöhemmin. Ehkä olen yksinkertaisesti ollut vain väärä persoona puhumaan. Opetuslapsissakin oli monenlaisia persoonia, että Jumalan sanaa voitiin julistaa kaikenlaisille ihmisille.
Jumalan lapset levittävät ilosanomaa, mutta eivät omasta osastaan kerskaten vaan hiljaisuudella ja pelvolla. Mutta elävään uskoon kuuluu epäilemättä se, että uskovainen kokee oman heikkoutensa uskon tunnustajana. Jos minua mitattaisiin vain omien tekojeni mukaan, Matt.10:
"32. Sentähden jokainen joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen tunnustan myös minä Isäni edessä, joka on taivaissa.
33. Mutta joka minun kieltää ihmisten edessä, hänen minä myös kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa."
tunnen, etten kestäisi Jumalan kasvojen edessä. Tekemällä syntiä olen lukemattomia kertoja erottanut itseni Jumalasta, myös maailman ihmisten edessä. Olen tuntenut haluttomuutta puhua totuuden sanoja epäuskoisten ja omavanhurskaiden ihmisten kanssa. Toisaalta, minä en ole uskonasioissa tulosvastuullinen Jumalan sanan levittäjä, vaan Jumala viime kädessä on se, joka ihmisiä puhuttelee. Jos hän tekee sen minun kauttani, hän avaa kyllä vastaan niskuroivan suuni ja laittaa sanat suuhuni. Myös näin on joskus tapahtunut.
Raamattu todistaa myös tapauksista, jolloin ei ole Jumalan aika puhua, Ap.t.16:
"6. Mutta kuin he Phrygian ja Galatian maakunnan lävitse vaelsivat, kiellettiin heitä Pyhältä Hengeltä puhumasta Jumalan sanaa Asiassa.
7. Kuin he olivat tulleet Mysiaan, kiusasivat he vaeltaa Bitynian lävitse; mutta ei Henki sitä sallinut."
Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että joskus suuni on sinetöity. Etsikonaikansa jo ajassa kulkenutta ihmistä Jumala ei palvelijoidensa kautta enää puhuttele, kovakorvaisuuden tähden.
Tuntuuko Sinusta, että olet kokenut epäoikeudenmukaisuutta siinä, että Sinulle eivät Jumalan lapset ole saarnanneet evankeliumia ja Sinua eivät Jumalan lapset ole puhutelleet? Rukoile Jumalaa. On mahdollista, että Jumala puhuttelee Sinua ja herättää synnintunnon Sinussa. Mene sinne, missä saarnataan syntien anteeksiantamusta Jeesuksen nimessä ja veressä. Ehkä Sinun etsikonaikasi on nyt.
Ihmisen on tunnustettava syntisyytensä, mutta hän voi uskoa kaikki syntinsä "könttänä", niitä tarkemmin erittelemättä, anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Rippi on ihmistä varten. Nimellisistä tekosynneistä Vihollinen kuiskuttelee korvaan, että onko se varmasti anteeksi, kun et ole sitä erikseen kenellekään tunnustanut. Siksi kristillisyydessämme usein kehotetaan laittamaan tällaiset nimelliset synnit, tekosynnit, pois ihan ripittäytymällä niistä saattoveljelle tai -sisarelle. Ja kyllähän siitä tulee hyvä mieli, kun saa synnit anteeksi. Erityisen hyvä mieli tulee siitä, että saa laittaa pois pitkään mieltä vaivanneet synnit.
"Usko Jeesukseen pelastaa vain, jos uskoo Jumalan armojärjestyksen mukaisesti Raamatun Jeesukseen."
Täällä taas pieni ja tyhmä luterilainen kyselee tyhmiä!!??
OM tarkoittaa, että koskaan Jumala ei saarnaa syntejä anteeksi suoraan itse.
Ja jos se ne ihmisen kautta pidättää, niin silloin ne ovat pidätetyt.
Millä tavalla tässä viedään Jumalalta oikeus armahtaa?
sanoit:"Käsittääkseni Raamatusta ei löydy minkäälaista ehtoa sille että Jeesuksen armo TÄYTYISI olla nimenomaan ihmisen välittämä."
Eikös tästäkin olla puhuttu. Kuinka voit avata oven ilman avainta? Ja jos avaimet ovat annettu vain Jumalan lapsille(Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet...), niin kuinka voit tulla omilla avaimillasi sisään Jumalan valtakuntaan, ellei Jumala itse käske palvelijaansa avaamaan ovea niillä avaimilla, jotka Jumala on palvelijoilleen luovuttanut?
sitten on tarpeen vielä selittää nämä kohdat:
1. Tim. 2:5
Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus
Eli Ihmisen ei tule koskaan asettua sellaiseen roolin, mitä Jeesus omisti. Ihminen on vain Pyhän Hengen tottelija, kun se hyvää tekee ja lihansa puolelta ei kykene mihinkään.
Tätä tällä tarkoitetaan. Jos ei tarkoitettaisi, niin mihin viittasivat sitten ne raamatun kohdat, jossa Jumala lähetti uskovaiset tavallaan välimiehenä saarnaamaan ja kertomaan evankeliumista? Jos ei kerta olisi välimiehiä, niin silloin jouduttaisiin pois pyyhkimään kaikki papit ja saarnaajat, jotka kirjaimellisesti vain välittävät Jumalan sanaa eteenpäin.
Luuk. 11:4
ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta)."
Tällä taas ei suinkaan tarkoiteta, että Herran pitäisi ne heti itse antaa, vaan se tapahtukoon hänen tahtonsa mukaisesti.
Kun pyydät Jumalalta siunausta, tarkoittaako se sitä, että pyydät häneltä vaikka kilpeä välittömästi ruumiisi ympärille. Ei vaan se tarkoittaa, että Jumala siunaa sinut sillä tavoin kuin haluaa. Tapa voi olla esimerkiksi sellainen, että hän joku ihminen kysyy sinulta, että haluatko tulla töihin.
Kun pyydät Jumalalta joka päiväistä leipää, niin pyydätkö sitä suoraan Jumalalta, että hän sen sinulle taivaasta tiputtaisi? Ei vaan pyydät, että hän antaisi sen sinulle tahtonsa mukaan, joko oman työsi kautta, taikka jotenkin muuten.
Niin millä perusteella sitten poikkeuksellisesti anteeksi antaminenkin pitäisi tapahtua suoraan ruokouksessa, vaikka nämä aikasemmatkaan asiat eivät tapahdu suoraan rukouksessa?
sanoit:"Käsittääkseni löytyy myös vl:iä, jotka tunnustavat että synnit antaa anteeksi nimenomaan Jumala, ei koskaan ihminen. Keitä me ihmiset olemme Jumalan armoa rajottamaan??? "
Kaikki vl:t joille Pyhä Henki on asian kirkastanut, ajattelvat, että Jumala antaa synnit anteeksi uskovaisen ihmisen kautta. Näin ajattelee luultavasti "OM.":kin mutta hänet on väärin ymmärretty.
>>
Kuinka voit avata oven ilman avainta? Ja jos avaimet ovat annettu vain Jumalan lapsille(Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet...), niin kuinka voit tulla omilla avaimillasi sisään Jumalan valtakuntaan, ellei Jumala itse käske palvelijaansa avaamaan ovea niillä avaimilla, jotka Jumala on palvelijoilleen luovuttanut?
>>
Näköjään tästä ei ole puhuttu tarpeeksi kun vieläkin harhakäsitykset lentelevät, vaikka niitä on täällä urakalla oiottu... Missään kohdassa ei sanota etteikö Jumalalla itsellään olisi avainta. Avain on Jeesus itse. Tätä avainta voivat uskovaiset käyttää, mutta Jumala käyttää sitä myös itse. Oikeastaan on jo käyttänyt ja vapauttanut koko maailman synneistä. On vain ihmisistä kiinni haluavatko he kulkea ovesta, jonka Jeesus on avannut.
>>
Jos ei tarkoitettaisi, niin mihin viittasivat sitten ne raamatun kohdat, jossa Jumala lähetti uskovaiset tavallaan välimiehenä saarnaamaan ja kertomaan evankeliumista? Jos ei kerta olisi välimiehiä, niin silloin jouduttaisiin pois pyyhkimään kaikki papit ja saarnaajat, jotka kirjaimellisesti vain välittävät Jumalan sanaa eteenpäin.
>>
Papit ja saarnamiehet välittävät AINOASTAAN TIETOA tästä yhdestä välimiehestä, johon uskomalla saadaan synnit anteeksi. Uskovaisella on myös oikeus julistaa syntien olevan anteeksi niillä jotka sanovat uskovansa.
>>
Tällä taas ei suinkaan tarkoiteta, että Herran pitäisi ne heti itse antaa, vaan se tapahtukoon hänen tahtonsa mukaisesti.
>>
Kuka armahtaa ellei Jumala TAI Jeesus? Ei ole ihmisiä, jotka voisivat ilman Jumalaa armahtaa. Koska Jumala on se joka armahduksen suorittaa tai on jo suorittanut, niin ihmisiä tarvitaan korkeintaan ilmoittamaan tämä. Uskovaiset voivat myös luottaa Raamatun lupaukseen että Jumala armahtaa.
>>
Kaikki vl:t joille Pyhä Henki on asian kirkastanut, ajattelvat, että Jumala antaa synnit anteeksi uskovaisen ihmisen kautta.
>>
Ne vl:ät, joille Pyhä henki on asian kirkastanut, ymmärtävät ettei ole ihmisen tehtävä astua Jumalan tontille ja tunnustavat että on yksin Jumalan asia keitä ja millä tavalla hän armahtaa.
Sitten on niitä vl:iä, jotka saatana on saanut pauloihinsa kuiskuttelemalla korvaan että tehän olette vallan kahvassa, eikä Jumala. Ei Jumala voi yksinään ilman teitä...
admatan kanssa tässä asiassa.
"Käsittääkseni löytyy myös vl:iä, jotka tunnustavat että synnit antaa anteeksi nimenomaan Jumala, ei koskaan ihminen. Keitä me ihmiset olemme Jumalan armoa rajottamaan???"
...Jumala Pyhän Henkensä kautta. Pyhä Henki vaikuttaa maan päällä Jumalan valtakunnassa, jotka ovat uskovaiset ihmiset. Jeesus sanoo, Matt.18:
"19. Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on taivaissa.
20. Sillä kussa kaksi taikka kolme tulevat kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."
Me ihmiset emme ole oikeita rajoittamaan Jumalan armoa, mutta meidän on uskottava se, mitä Raamattu opettaa. Se opettaa, että synnit ovat pidetyt niille, joilta Jeesuksen omat eivät niitä päästä. Johannes varoittaa Raamatun sanasta poisottamisesta, Ilm.22:
"19. Ja jos joku tämän kirjan prophetian sanoista ottaa pois, niin Jumala ottaa pois hänen osansa elämän kirjasta, ja pyhästä kaupungista, ja niistä, mitkä tässä kirjassa kirjoitetut ovat."
ja siihen lisäämisestä (ACIM, Mormonikirja jne.), Ilm.22:
"18. Mutta minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan prophetian sanoja kuuleva on: jos joku lisää näihin, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka tässä kirjassa kirjoitetut ovat."
>>
Pyhä Henki vaikuttaa maan päällä Jumalan valtakunnassa, jotka ovat uskovaiset ihmiset. Jeesus sanoo, Matt.18:
>>
Missään kohden Raamattua ei sanota että Pyhä Henki toimisi VAIN uskovaisten kautta. Monessa kohtaa Raamatussa kerrotaan kuinka Pyhä henki laskeutui taivaasta. Raamatussa kehoitetaan myös pyytämään pyhää henkeä suoraan Jumalalta ja luvataan että Jumala sen myöskin antaa:
Luuk. 11:13
Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."
>>
Se opettaa, että synnit ovat pidetyt niille, joilta Jeesuksen omat eivät niitä päästä.
>>
Ikävää että valehtelet:( Missään kohden Raamattua kun ei tuollaista opetusta tai rajoitusta ole, vaan päinvastoin:
Ap. t. 10:43
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.
HUOM. Jokainen joka uskoo, saa synnit anteeksi. Ei mainita mitään muuta ehtoa kuin usko!
Koska jääräpäisesti pysyt Raamtunvastaisessa kannassasi niin kysyn sinulta:
Antaako sinulle erityisesti tyydtystä se että vain vanhoillislestadiolaiset voivat antaa synnit anteeksi? Vai kokisitko helpotusta ja lohtua jos muutkin Jeesuksen tunnustavat kristityt voisivat puhumattakaan että itse Jumala voisi armahtaa?
Vastaa kysymykseen äläkä toista itsepäistä vl-tulkintaasi sillä sen olemme jo kuulleet.
"Ikävää että valehtelet:( Missään kohden Raamattua kun ei tuollaista opetusta tai rajoitusta ole, vaan päinvastoin:"
Ikävää, että valehtelet. "Joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt."
"Luuk. 11:13
Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.""
Ensinnäkin, taivaallinen Isä antaa Pyhän Henkensä omiensa kautta niille, jotka sitä vilpittömin mielin pyytävät. Toisekseen, tuo kohta on ennen Pyhän Hengen vuodattamista. Jeesus lupasi lähettää ja myös lupauksensa mukaan lähetti Pyhän Hengen omilleen lohduttajaksi oman poismenonsa jälkeen. Kun hän oli maailmassa, maailmalla oli lohduttajansa. Kun hän meni pois, tarvitsi maailma uuden lohduttajan. Joh.7:
"38. Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat.
39. (Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä; sillä ei Pyhä Henki vielä silloin saapuvilla ollut, ettei Jesus ollut vielä kirkastettu.)"
...Vastoin Raamattua jos niin haluat, mutta kaikki näkevät laittamistani paikoista että tämä ilmoittamasi usko on jyrkästi omasta korvasyyhystään yhden Raamatunpaikan mukaan väännettyä ihmisoppia, joka sotii kaikkea muuta Raamatunsanomaa vastaan.
>>
Ensinnäkin, taivaallinen Isä antaa Pyhän Henkensä omiensa kautta niille, jotka sitä vilpittömin mielin pyytävät. Toisekseen, tuo kohta on ennen Pyhän Hengen vuodattamista.
>>
Parasta ennen leima uupuu;)
Ei Jeesus sanonut että jokin hänen opetuksistaan olisi voimassa vain siihen ja siihen saakka;) Jeesus ei myöskään missään ilmoittanut että Pyhä henki toimisi VAIN omiensa kautta. Pyhä henkihän on Jumala, jonka toimintaa ei ihminen voi rajoittaa:)
yrittää turvautua yksittäiseen kelluvaan korteen jolla ei ole mitään tukea pohjasta. Jos ihminen antautuisi Jumalan johdatettavaksi niin asiat kirkastuisivat.
Lumiukolla on luuta johon se nojaa mutta silti se sulaa kevätauringossa. Luudasta ei ole mitään hyötyä.
Yksi väärinymmärretty Raamatunpaikkakin on yhtä tyhjän kanssa Jumalan Totuuden edessä.
opetuksesta? Miksi ainoastaan vl:ien antama synninpäästö kelpaisi? Ja onko niin että te vaaditte siis rippiä edellytykseksi sille että voi uskoa?
seuraava lainaus sivulta www.evl.fi
Ripissä Jumala antaa meille kaikki syntimme anteeksi. Jumalan käskyjen ja hänen sanansa valossa joudumme myöntämään, että olemme rikkoneet häntä vastaan ajatuksin, sanoin ja teoin. Jumalan rakkaus antaa meille rohkeutta syyllisyytemme tunnustamiseen.
Voimme tunnustaa syntimme Jumalalle yhteisessä jumalanpalveluksessa, henkilökohtaisessa ripissä tai hiljaisessa rukouksessa. Papille tai toiselle kristitylle voimme ripittäytyä, kun omatunto vaivaa eikä anna rauhaa. Ripin vastaanottaja on sidottu vaikenemaan siitä, mitä henkilökohtaisessa ripissä puhutaan.
Ripissä kuulemamme anteeksiantamuksen ja lohdutuksen vakuutus kuuluu juuri meille. Synninpäästön sanat ovat varmat, sillä ne ovat Jumalan lupauksen mukaan hänen omia sanojaan. Jumala pyyhkii Kristuksen tähden kaikki syntimme pois. Hänen ehdoton armahduksensa tekee meidät vapaiksi ja antaa meille hyvän omantunnon.
Minä tunnustin sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani. Minä sanoin: ” Tunnustan syntini Herralle.” Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan. (Ps. 32:5)
Jeesus puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.” (Joh. 20:22–23)
MITÄ RIPPI TARKOITTAA? VASTAUS:
Rippi sisältää kaksi osaa: ensiksi tunnustetaan synnit, ja toiseksi otetaan ripittäjältä vastaan synninpäästö eli anteeksianto, ikään kuin sen lausuisi Jumala itse. Sitä ei saa lainkaan epäillä, vaan on uskottava lujasti, että synnit siten on annettu anteeksi taivaassa, Jumalan edessä.
MILLAISISTA SYNNEISTÄ SITTEN ON RIPITTÄYDYTTÄVÄ?
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa. Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme.
MITÄ SYNTEJÄ NE OVAT?
Tutki tilaasi kymmenen käskyn avulla, olitpa sitten isä tai äiti, poika tai tytär, isäntä, emäntä tai palvelija: oletko niskoitellut, oletko ollut epäluotettava, laiska, vihainen, röyhkeä ja riitaisa, oletko sanoin tai teoin tuottanut jollekulle mielipahaa, oletko varastanut, oletko laiminlyönyt tai huonosti hoitanut asioita ja aiheuttanut vahinkoa?
(Lutherin Vähä katekismus)
En varsinaisesti iloitse avainten vallasta eli vallasta pitää synnit vaan siitä, että nimi on Elämän kirjassa ja synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Hyvä Admata,
Sinun kanssasi "keskustelussa" on se huono puoli, että Sinua ei vähääkään häiritse vaikka väitteesi olisivat räikeässä loogisessa ristiriidassa Raamatun tekstien kanssa. Ristiriita ei poistu, vaikka jankuttaisit näkemystäsi tuhansia kertoja. Oma vakuuttuneisuutesi näkemyksesi oikeellisuudesta sen sijaan saattaa toiston myötä kasvaa, mikä ei ole lainkaan positiivista iänkaikkisuuskysymyksesi kannalta.
..tässä aiheessa niin se olet sinä.
Admatalla on tukenaan USEAMPI Raamatunkohta kuin sinulla jolla on vain yksi asia, sekin väärinymmärrettynä.
Admata tuo vaihtelevia ja tilanteeseen sopivia Raamatunpaikkoja esille.
>>
Sinun kanssasi "keskustelussa" on se huono puoli, että Sinua ei vähääkään häiritse vaikka väitteesi olisivat räikeässä loogisessa ristiriidassa Raamatun tekstien kanssa. Ristiriita ei poistu, vaikka jankuttaisit näkemystäsi tuhansia kertoja.
>>
Näin on nimenomaan SINUN kohdallasi.
Olen siteerannut suoria lainauksia useista paikoista Raamattua, joissa on räikeä ristiriita sille mitä sinä opetat. Yhden Raamatunpaikan jatkuva jankuttaminen ei poista sitä että opetat vastoin Raamattua.
Keskitytään puhtaasti siihen, mitä Raamatussa sanotaan, eikä vedetä siitä "omia tulkintoja";)
Sinua taas ei tunnu häiritsevän vähääkään, vaikka ACIM-kirja todetaan Raamatussa Jumalan sanaan kuulumattomaksi lisäykseksi, Ilm.22:
"18. Mutta minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan prophetian sanoja kuuleva on: jos joku lisää näihin, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka tässä kirjassa kirjoitetut ovat."
..tehnyt mitään Raamatulle. Raamatun voi ostaa kirjakaupasta entisessä muodossaan.
Samoinhan voisi uhkailla vl-pappeja vitsauksilla kun saarnojaan väsäävät eivätkä lue suoraan Raamatusta.
Eli ei häiritse.
"Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat. "
KOHDUSTANSA????
Mikä käännös sen noin sanoo? Eihän miehillä edes ole kohtua.
Kristus ottaa asumasijan ihmisen hengessä.
Ihmisen henki on se kohtu jonne Kristus syntyy
Pyhän Hengen kautta.
Kristus ei synny siis ihmislihaan, liha ei synny uudesti. Myöskin psyyke, (mieli tunteet etc.), vastoin yleistä luuloa on samaa lihaa kun tämä näkyvä lihammekin.
vl:ät ajattelevat, että "viimekädessä" synnit antaa anteeksi nimenomaan Jumala, ei ihminen.
> Käsittääkseni löytyy myös vl:iä, jotka tunnustavat
> että synnit antaa anteeksi nimenomaan Jumala, ei
> koskaan ihminen.
Mitä sinulle antaa se oppi että vain vl:t?
Turvallisuuden tunnetta? Täytyykö muut varmuuden vuoksi "uhrata" koska on vain pieni joukko jolla on oikea usko? Tässä menisi selvä raja hukkuvien ja pelastuvien välillä. Tyydyttääkö avainoppisi vallanhimoa sinussa? Onko "hienoa" kuulua valittuihin? Analysoisistko tunteitasi ja ajatuksiasi jotka tähän liittyvät.
en ole OM. Sinun ja muidenkin on nähtävästi vaikea ymmärtää, että vl:ien käsitys on, että maan päällä on vain yksi Jumalan seurakunta, ("yksi lauma"), jossa Pyhä Henki vaikuttaa ja jolle Jeesus antoi parituhatta vuotta sitten päästön avaimet. (Suomessa tätä yhteisöä nimitetään vl:iksi, mutta se ei missään nimessä tarkoita, että vl:syys SINÄNSÄ olisi joku autuuden ehto.)
Tältä pohjalta tämä ns. "vain me"-oppi, tai eksklusiivinen seurakuntakäsitys, kuten sitä uskontotieteessä taidetaan nimittää, tuntuu erittäinkin loogiselta. Uskoisin, että jos se vl:ien vallassa IHMISINÄ olisi, niin tokihan me soisimme autuuden kaikille, mutta sehän olisi täysin vastoin uskonkäsitystämme, jonka ymmärrämme pohjautuvan Raamatun sanaan.
Suomessa on uskonnonvapaus, kukin uskokoon, kuten oikeaksi näkee.
tämä sinun viestisi kirkon johdolle ja kysäistä että miten ihmeessä teidän sallitaan olla ev.lut.kirkon sisällä.
johto on varmaankin erinomaisen hyvin selvillä vl:ien seurakuntakäsityksestä, joten turhaan informoisit :)
..kirkollisveroa maksamassa.
Sitä paitsi ev lut on niin maallistunut ettei se välitä näistä.
vl:ien mukanaolo kaunistelee kovasti myös ev.lut seurakunnan muita tilastoja, kuten kirkkojen käyttöastetta... :)
"Mitä sinulle antaa se oppi että vain vl:t?"
Tällaista oppia ei ole. On vain oppi, että vain uskovaiset pelastuvat. Esim. Paavali ei ollut vl, mutta kaikki uskovaiset uskomme Paavalin pelastuvan.
"Turvallisuuden tunnetta?"
Vain uskovaiset -oppi, joka on Raamatun mukainen, ei anna varsinaisesti mitään turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunne tulee siitä, että on saanut uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Maailman pilkan ja kiivauden osuutta uskovaisten sättimisessä en osaa arvioida, mutta arvelen sillä olevan jotain inhimillistä vaikutusta turvallisuuden tunteen muodostumiseen. Maailmassa tulee ja menee muoti-ilmiöitä, kuten ekumenia, mutta uskovaisena voi perustaa elämänsä iäti pysyvään Jumalan sanaan.
"Täytyykö muut varmuuden vuoksi "uhrata" koska on vain pieni joukko jolla on oikea usko?"
Ei tarvitse. Raamattu kyllä ennustaa, että on vain pieni uskovaisten joukko ja havainnot tukevat tätä Raamatun ennustusta. Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, että kaikki maailman ihmiset saisivat parannuksen armon. Itse asiassa rukoilen tätä asiaa usein ja rukoilen myös, että Jumala kaikesta huolimatta armahtaisi myös sanansa hylkääjät. Kun armosta saanut tulla uskovaiseksi, haluaisi saman armon tulevan myös muiden kohdalle.
"Tässä menisi selvä raja hukkuvien ja pelastuvien välillä."
Raja on siinä suhteessa selvä, että ihminen voi olla vain uskovainen tai epäuskoinen, valkeuden tai pimeyden lapsi.
"Tyydyttääkö avainoppisi vallanhimoa sinussa?"
Voin rehellisesti vastata, että ei vähääkään. Uskovaiset ovat tässä asiassa nöyriä Herran palvelijoita ja niin haluan olla minäkin. Käytännössä uskovaiset voivat käyttää avainten valtaa vain vapauttaakseen katuvat synneistään, sillä yhdellekään katuvalle ei voi olla saarnaamatta syntejä anteeksi. Itse asiassa minusta tuntuu omituiselta, että minulle perisynnin saastuttamalle ihmispoloiselle on annettu sellainen vastuu. Mutta sitten muistan taas, että Jumala se on, joka viime kädessä Pyhän Henkensä kautta meissä puhuu, ei saastainen lihamme eikä vajaa ymmärryksemme.
"Onko "hienoa" kuulua valittuihin?"
Valittuihin kuuluminen on asia, jota en voi koskaan järjestäni käsittää. Mitä minä muka olen tehnyt sellaista, että olen ansainnut armon tulla Jumalan lapseksi? Miksi naapuri ei saanut tätä armoa omalle kohdalleen? Miksi Iranin kansa ei saa etsikonaikaa nyt? Miksi esikristillisen ajan sukupuuttoon kuolleet kansat ja kieliryhmät eivät saaneet edes kuulla Jeesuksesta? Nämä ovat asioita, joihin minulla ei ole vastausta ja joihin kaikki vastausyritelmät tuntuvat ristiriitaisilta. Kuten Paavalikin, haluan tyytyä oma ymmärrykseni vajaavaisuuteen ja Kristuksen armoon ja jakaa muillekin sitä armoa, jota olen uskolla päässyt omistamaan.
"Analysoisistko tunteitasi ja ajatuksiasi jotka tähän liittyvät."
Varmastikaan en saa kaikkea yhteen viestiin, mutta ehkä tässä on jotain.
..vastauksista. Olivat erittäin asiallisia.
Nyt olisi kyllä jo minun vuoroni saada sinulta jotain kommenttia.
En mitenkään ehdi vastata jokaiseen.
...On siinä, ettei Raamattu tunne mitään ehtoa tai täällä esitettyä "armojärjestystä", jossa pelastuakseen synnit PITÄISI saada anteeksi toisen uskoaisen kautta.
Lähetyskäskystä ei ole joidenkin vl-ien tulkitsemaa muotoa:
"Joiden syntejä ette päästä, niille ne ovat pidätetyt"
Tuollaista ei Raamatusta yksinkertaisesti löydy.
Sen sijaan Raamatusta löytyy lukuisia suoria lupauksia pelastuksesta yksin uskon kautta.
Joh. 3:16
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Joh. 11:26
Eikä YKSIKÄÄN, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?
Joh. 6:47
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.
Ap. t. 10:43
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.
Missään kohden Raamattua puolestaan ei ole ehtoja tai vaatimuksia tyyliin; "Joka uskoo JA jolle saarnataan synnit anteeksi"... Sellaisia kohtia ei yksinkertaisesti löydy. Mikäli kyseessä olisi Jumalan suunnittelema "armojärjestys", niin silloin siitä olisi myös Jeesus tai apostolit puhuneet, mutta NÄIN EI OLE.
Summa summaru: Laitetaan ehtoja ja rajoituksia, joita Raamattu ei tunne.
=> Harhaoppia, joka on ihmisten keksimää:(
uskon mieluummin Raamattua kuin Sinua.
eikös Admata juuri lainannut raamatusta kohtia? Eikö sinun raamatussasi ole noita kohtia joita Admata sinulla kirjoitti?
LutHer sanoi: "Jos pääsen taivaaseen ihmettelen siellä kolmea asiaa, siellä on paljon ihmisiä joiden en olisi odottanut olevan siellä, ja sieltä puuttuu monia ihmisiä joiden olisin odottanu olevan siellä, mutta suurin ihme on jos itse olen siellä?"
"...mutta suurin ihme on jos itse olen siellä?"
Vl:t tietävät, ovat varmoja siitä, että he ovat jonain päivänä taivaassa, mutta Luther oli nöyrä ihminen ja piti sitä ihmeenä jos hän siellä jonain päivänä on.
Lestadiolaiset ovat omineet omin lupinsa päästöavaimet itselleen. Muistaakseni joskus 1900-luvun alussa jossakin seuroissa jokin saarnamies on tämän asian päättänyt. Lestadius itse ei heti ollut tällä kannalla vaan pohti yhden yön takkatulen äärellä piippua poltellen tätä asiaa.
Kysymys on 1800-luvusta.
Kerrot ansiokkaasti useita kohtia Raamatusta. Näissä puhutaan uskomisen merkityksestä.Nämä kaikki ovat sellaisista kohdista, että joku (Jeesus, opetuslapset, apostolit) on puhunut jonkun kokoiselle ihmisjoukolle.
Asian ydin ja se, mitä ei-vl:t eivät tule monesti ajatelleeksi, on se, että uskominen (pelkän) SAARNAN perusteella riittää vl:llekin.Meillähän on vakiintunut tapa julistaa syntejä anteeksi, takerrutte usein siihen.Oikeasti, esimerkiksi Apt.10:43:n tyylinen sanamuoto on _ihan_yhtä_pätevä_ kuin syntien anteeksi julistaminen "Jeesuksen nimessä ja veressä".Ajat muuttuvat, sanamuodot muuttuvat.Kuitenkaan Jumalan Sana ei muutu siinä kohden, että julistajalla pitää olla Pyhä Henki.
vaan se, että pidätte mahdottomana sitä, että muilla itseään uskovaisina pitävillä ihmisillä olisi Pyhä Henki. Siis korostatte sitä, että vain teillä vanhoillisilla on tämä Pyhä Henki. Pystytkö aukottomasti todistamaan, että se raamatun ajan PH olisi vain teillä?
>>
Ajat muuttuvat, sanamuodot muuttuvat.Kuitenkaan Jumalan Sana ei muutu siinä kohden, että julistajalla pitää olla Pyhä Henki.
>>
Raamattu sanoo:
1. Joh. 4:2
Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta.
Eli voiko lihaan tulleesta Jumalan pojasta julistaa muutoin kuin Pyhässä hengessä?
En usko että Jumala haluaa saivarrella sillä, millä tavalla on saanut tiedon Jeesuksesta. Pääasia on että ihminen uskoo Jeesuksen sovittajaksi omalle kohdalleen ja yksin siinä on syntien anteeksi antamus:)
Raamatusta ei löydy mitään kohtaa, joka määrittelisi sen, millä tavalla usko tulee saavuttaa. Kuulipa ihminen sitten julistusta tai lukee tietoa kirjasta, niin uskon synnyttää Jumalan Pyhä henki, jonka toimintaa ei ihminen voi millään tavalla rajoittaa:)
>>
Asian ydin ja se, mitä ei-vl:t eivät tule monesti ajatelleeksi, on se, että uskominen (pelkän) SAARNAN perusteella riittää vl:llekin.
>>
Raamatussa ei löydy mitään ehtoa tai vaatimusta siitä, MILLÄ PERUSTEELLA uskoo sovituksen kohdalleen. Raamatussa kerrotaan uskon pelastavan ilman että sille olisi määritelty mitään lisäehtoja mistään "tavasta" jolla Pyhä henki kirkastaa uskon:)
Saatana on puolestaan näiden "ehtojen" takana, koska se haluaa rajoittaa ja estää Jeesuksen sovitustyön vapaata leviämistä.
Raamattu ilmoittaa selkeästi:
"Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta"
Hepreankielinen ilmaus tarkoittaa tässä nimenomaan saarnattua Jumalan sanaa.
Niin.. ei tässäkään erikseen kerrota, voiko usko tulla muuta kautta. Vanhoillisten käsitys saarnavirasta on kuitenkin hyvin raamatullinen. En lähtisi kuitenkaan poissulkeamaan vaihtoehtoa, etteikö Jumala voisi pelastaa muutakin kautta. Vaikeita asioita. Mysteeriksi jää aina jotain - onneksi. Henkilökohtaisesti tuo kohta on vain tärkeä, toinen ihminen julistamassa hyvää sanomaa (onko se sitten Jeesuksen kirkastamista vai mitä).
Samoin se toinen heprealaiskirjeen kohta, jossa puhutaan lujasta luottamuksesta joka ei näkymättömistä epäile.
"Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta"
Sydän kuulee sen mitä Jumala haluaa kertoa.
Korvillasi voit kuulla vaikka mitä, ja se saattaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, sydän kuitenkin kuulee sieltä sen kaikkein tärkeimmän.
Samoin käy kun luet Jumalan Sanaa, Hän puhuu sinulle sanansa kautta ja sydän kuulee sen sanoman.
Miten käy kuuro-sokealle, kun hän ei voi kuulla eikä nähdä, ja silti hän uskoo? Eikö tällainen ihminen saa uskonsa juuri sydänmen kuulolla, toisen uskovaisen sydänmen välityksellä?
2.Korinttolaiskirje:
3:6 joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
...Johon hän itse retorisesti vastaa, on se mistä vanhoilliset vetävät taas aasinsiltaa omille kotkotuksilleen.
Roomalaiskirje 10:9-17
Paavali julistaa:
"9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu"."
Sitten hän esittää retorisen kysymyksen:
"14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?"
Julistaja on tarpeellinen tänäkin päivänä. Tosin nykyisin hänen ei itse tarvitse olla fyysisesti paikalla ja voi käyttää apuvälineinään:
-Kirjoja
-Tv:tä
-Radioa
-lehtiä
-Internettiä
Uskon että Paavalikin olisi noita varmasti käyttänyt, jos se siihen aikaan olisi ollut mahdollista. Itse asiassa hän käyttikin. Paavali kirjoitti paljon kirjeitä ja julisti niiden kautta. Nykyisin voimme kaikki "kuulla" Paavalin julistusta kun luemme Raamattua:) Paavali lisäksi totesi itse että hänen julistuksensa on puhtaasti tiedonvälitystä:
1. Kor. 15:3
Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan
Koska teknisiä apuvälineitä ei ollut Paavalilla käytettävissä ja tavallisella kansalla ei ollut juurikaan lukutaitoa, niin vastaus oli että tarvitaan julistajaa paikan päälle:
"17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."
Tuossakin on hyvä huomata että kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. Tätä kristuksen sanaa saamme lukea Raamatusta tai vaikkapa täältä Internetistä:)
On myös hyvä huomata ettei Paavali laittanut itsekään mitään ehtoja uskon syntymiselle, vaan korosti ennen sen hetkisten tosiasioiden hahmottamista seuraavaa:
9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11 Sanoohan Raamattu: "EI YKSIKÄÄN, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, RIKAS ANTAJA KAIKILLE, jotka häntä avuksi huutavat.
13 Sillä "JOKAINEN, joka HUUTAA AVUKSI Herran nimeä, PELASTUU"
Mitä "rajoittaviin dogmeihin" tulee, niin aivan samalla tavalla voisimme tulkita Raamatusta että Jeesus lähetti apostolit julistamaan jalan, josta tulee käsite "apostolinkyyti". Onko siis väärä tapa jos saarnamies lähteekin liikkeelle autolla, kun Jeesus toimi Raamatussa selkeästi toisin ja näki hyväksi että apostolit lähtevät nimenomaan jalan? ;b ??
>>
2.Korinttolaiskirje:
3:6 joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
>>
Kertoisitko nyt, mitä Paavali tarkoittaa tuolla "kirjain kuolettaa" termillä?
Ymmärrätkö termiä?
Se nimittäin ei vähäisimmässäkään määrin tarkoita sitä, etteikö Jumala voisi kirkastaa uskoa kirjoitetusta tektistä!
Raamattu nimittäin kertoo että se on kirjoitettu juuri sitä varten että se kirkastaisi elävän uskon, joka pelastaa:
Joh. 20:31
mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä
Vastaan itse tuohon "kirjain kuolettaa" hieman myöhemmin, mutta haluaisin tietää että ymmärtääkö kukaan vl toistamaansa?
kuuro-sokea uskoo sydänmestään Jeesukseen, niin hän tuskin voi meille edes sitä kertoa, sillä jos on syntymästään sitä ollut, niin hän ei myöskään osaa puhua.
Silloinhan meidän on kuunneltava häntä sydänmellämme, ja meidän on puhuttava hänelle sydänmellämme. Kaikilla ei ole mahdollisuutta nähdä silmillään eikä kuulla korvillaan, ja kuitenkin heilläkin on oikeus uskoon, tällaisen ihmisen kohdalle Jumala varmasti johdattaa hänet joka Häneen sydänmestään uskoo.
ajatukseni vaikken vl olekkaan? Mitä se itselleni tuo mieleen.
Jos vain lukee ja lukee ymmärtämättä kuitenkaan mitä lukee, niin se on kuollutta uskoa, ja siitä Jumalan sanasta ei saa mitään irti.
Vasta kun sinulla on usko, niin sinä ymmärrät lukemasi, ja sinulle kirkastuu lukemastasi Jumalan Sana ja se mitä Hän haluaa kertoa.
En osaa niin hienosti selittää mitä tarkoitan, mutta jotenkin sinne päin:)
Raamattua yhtä hyvin kuin sinä mutta luin kohdan muutamaan kertaan ja tulin siihen käsitykseen että siinä tahdotaan sanoa että ihminen on lähetetty viemään Jumalan sanaa eteenpäin ja juuri ihmisen saarnaamana sana tekee eläväksi kun saarnaajalla on Pyhähenki.
Synnin tunto voi tietysti tulla lukemallakin tai muutenkin.
Ja jo uskossa oleva voi lukemalla vahvistaa uskoaan
Selitä samallamitä tämä tarkoittaa kun otit eilen esille ja voiko 1992 olla oikein
(1992)
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. [1. Kor. 12:3; 1. Joh. 5:1]
(1776)
2 Sillä te tuntekaat Jumalan Henki, että jokainen henki, joka tunnustaa Jesuksen Kristuksen lihaan tulleen, se on Jumalasta,
(James King)
2 Hereby know ye the Spirit of God: Every spirit that confesseth that Jesus Christ is come in the flesh is of God:
(1992)
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. [1. Kor. 12:3; 1. Joh. 5:1]
(1776)
2 Sillä te tuntekaat Jumalan Henki, että jokainen henki, joka tunnustaa Jesuksen Kristuksen lihaan tulleen, se on Jumalasta,
(James King)
2 Hereby know ye the Spirit of God: Every spirit that confesseth that Jesus Christ is come in the flesh is of God:
Tunnustaako hindut, muslimit, buddhalaiset, jehovat jne uskonnot kuten edellämainitut raamatunkohdat sanovat?
Vai tarkoitatko että kristinuskon sisällä vain vanhoillislestadiolaiset tunnustaisivat tuolla tavalla?
Kannattaa ottaa laput pois silmiltä ja huomata että maailmassa on paljon paljon ei-kristillisiä uskontoja.
Jumala on lähettänyt Pyhän Hengen, niin silloinhan tällainen ihminen ymmärtää myös Raamatusta lukemansa, sillä sana muuttuu eläväksi koska sen on henki kirkastanut. Ja sitten tällainen ihminen voi viedä sitä Jumalan Sanaa eteenpäin.
Eivät kaikki varmastikkaan tule uskoon saarnaa kuuntelemalla, vaan usko syntyy hengen välityksellä. Jos Jumala on lähettänyt ihmiselle hengen jolla hän voi vastaanottaa uskon, niin on aivan sama miten hän saa tietoonsa sitä Jumalan sanaa esim. kuulemalla, lukemalla, toisen ihmisen välityksellä.
2. Korinttolaiskirje 3:
"6 joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
7 Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli katoavaista"
10 Käskyä kaiverrettiin lain tauluihin ja laki tuomitsee kuolemaan lain rikkojat, joita me kaikki enemmän tai vähemmän olemme.
Room. 8:2
Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista
Jeesuksen kristuksen hengen laki puolestaan tarjoaa meille elämän, jos me siihen uskomme:)
>>
Selitä samallamitä tämä tarkoittaa kun otit eilen esille ja voiko 1992 olla oikein
(1992)
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. [1. Kor. 12:3; 1. Joh. 5:1]
(1776)
2 Sillä te tuntekaat Jumalan Henki, että jokainen henki, joka tunnustaa Jesuksen Kristuksen lihaan tulleen, se on Jumalasta,
(James King)
2 Hereby know ye the Spirit of God: Every spirit that confesseth that Jesus Christ is come in the flesh is of God:
>>
Luin ajatuksella, mutta en huomannut mitään oleellista eroa. 1992 kohdassa on sana ihminen, joka muista kohdista puuttuu. Mielestäni ero ei ole oleellinen, koska Jeesus oli aidosti myös ihminen, yhtäaikaa kun hän oli myös Jumalan poika. Kyseessä muutoin on Raamatussa usein toistuva kohta että jokainen joka tunnustaa kohdalleen Jeesuksen, Jumalan pojan, tulleen lihaan, eli ihmiseksi, on oikeassa Jumalan hengessä. Tässä pari vastaavaa kohtaa:
1. Joh. 4:15
Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
Matt. 10:32
Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
Luuk. 12:8
Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.
Mark. 9:41
Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille.
Alunperin tuo kohta "lihaan tulleeksi" oli tärkeä myös siitä syystä että alkuseurakunnan aikana eli seurakunnan sisällä voimakkaasti Gnostilainen suuntaus. Gnostilaiset eivät uskoneet että Jeesuksella oli ollut aito ihmisen ruumis, vaan he kuvittelivat että hänellä oli ollut vain henkiruumis, koska kaikki liha oli heidän mielestään pahaa ja turmeltunutta.
Sensijaan evankeliumin sana ei koskaan kuoleta.
Eli Jumala antaa ymmärryksen sanaansa.
Jeesus antoi kirjoituksille itseasissa suuremman merkityksen kun puheelle. Jokatapauksessa Jeesuksen sanojen mukaan pelkästään kirjoituksiakin lukemalla voidaan tulla uskoon jos Jumala avaa sanansa.
"Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?"Joh.5:46-47.
Jumalan profetaalinen sana, julkisaatettu evankeliumi voi synnyttää uskon ilman ketään välittäjääkin.
"mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi,"Room.16:26.
Jumalan voima on nimenomaan sanoissa. Sanojen voima ei ole riippuvainen niiden sanojan uskontilasta. Jumalan Henki toimii sanan kautta. Ei Pyhä Henki siirry ihmisestä ihmiseen vaan sanasta ihmiseen. Suoraan taivaasta.
"Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä."Joh.6:63.
Kyllä laki tuomitsee ja pelkkä kirjoitellu teksti tai pidetty saarna ilman vapauttavaa evankeljumia (ennen uskoneen julistamana) jättää ihmisen lain alle
Koska Sana kehoittaa parannukseen ja Jumalan valtakunnan yhteyteen eikä omaan uskoon(omaan vanhurskauteen)
joo ei se ihmiseksi sana taidakkaan mitään muuttaa mutta lihaan ja lihaksi tarkoittanee eri asiaa
Johanneksen evankeliumi:
1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
(1776)
2 Sillä te tuntekaat Jumalan Henki, että jokainen henki, joka tunnustaa Jesuksen Kristuksen lihaan tulleen, se on Jumalasta,
että vain Jumala yksin antaa meille sen ymmärryksen, me emme voi sitä itse muuten ymmärtää.
Tuonne alemmas jotain kommentoinkin siitä Jumalan lähettämästä hengestä ihmiselle.
On niin vaikea välillä selittää näitä omia ajatuksia, ja on hienoa että joku osaa sitten aina selittää asiat vähän paremmin. Avuksi aina itselle, lisää ja vahvistaa sitä uskoa:)
Uskonnossa ihmisen pitää tehdä paljon kaikenlaista päästäkseen taivaaseen.Usko taas on lepoa.
Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen
19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" [20:19-31: Matt. 28:16-20; Mark. 16:14-20; Luuk. 24:36-53; Ap. t. 1:1-14 : Matt. 18:20 | 1. Kor. 15:5]
20 Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran.
21 Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." [Joh. 17:18]
22 Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.
23 Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi." [Matt. 16:19 ]
24 Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli.
25 Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: "Me näimme Herran." Mutta Tuomas sanoi: "En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko."
26 Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!" [Ap. t. 1:3]
28 Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!"
29 Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." [2. Kor. 5:7; 1. Piet. 1:8]
30 Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. [Joh. 21:25]
31 Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden. [1. Joh. 5:13]
"29 Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." [2. Kor. 5:7; 1. Piet. 1:8]"
En edes tiennyt, että tuossa kohdassa puhutaan myös siitä, mistä kinastelitte. Siis:
Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.
"Eikä Lapin Maria suinkaan saarnannut "Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi". Koko sanamuodon ja tavan otti käyttöön Raattama paljon myöhemmin, avuksi tilanteeseen, jossa parannuksen (parannus tarkoittaa mielenmuutosta;) tekijä piti jotenkin saada vakuuttumaan siitä, että hänen syntinsä ovat todella anteeksi."
Tästä nyt on tullut suoranainen hokema, jota ilman vanhoillislestadiolainen oppi ei olisi uskottava? Ulkopuolista moinen kummastuttaa. Liikkeessä, jossa julistetaan epäusko synniksi, pitää näin ruokkia epäuskoa HOKEMALLA?
"vl-Tuomas" välimiehenä ?
Kyllä se niin on, että Jeesuksen sanat opetuslapsille synninpäästöstä tarkoittaa sitä, että kaikki on Kristuksen sovituksen kautta annettu anteeksi. Ihminen vain julistaa ne katuvalle anteeksi annetuiksi.