Yliopistoissa on tiettyjä muotialoja joihin monet hakevat miettimättä yhtään minkälaisia valmiuksia ne antavat työelämään tai mikä itseä loppujen lopuksi kiinnostaa. Jos oppiaineen nimessä on sana "kansainvälinen" se saa heti suosiota koska ajatellaan, että siitä pääsee automaattisesti kansainvälisiin töihin ja "minähän tykkään matkustelusta". Ei pidä miettiä vain missä haluaa opiskella seuraavat viisi vuotta, vaan myös sitä minkälaista työtä haluaa tehdä 30 vuotta.
Myöskään sitä ei ymmärretä, että yliopistossa oppiaineiden rajat eivät ole mitään kiveen kirjoitettuja. Yliopisto ei ole niin kuin ammattikoulu missä autolinjalta tulee autoasentajia, rakennuslinjalta rakennusmiehiä jne. Muutamia poikkeuksia tietysti on, esim. lääkärit ja luokanopettajat.
Eri (yhteiskuntatieteellisten) pääaineiden välillä ei ole ensisijassa kysymys siitä mitä tutkitaan vaan siitä miten. Esim. liikennettä tai ympäristöjärjestöjen merkitystä voi tutkia historiassa, aluetieteessä, psykologiassa, valtio-opissa, hallintotieteessä, sosiologiassa, ympäristöpolitiikassa, maantieteessä, kansainvälisessä politiikassa, sosiaalipsykologiassa jne.
Jos ammattikoulusta valmistuu 20 suurtalouskokkia heille kaikille on opetettu samat asiat. Jos taas 20 sosiologiaa pääaineenaan lukenutta valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi, he ovat voineet tutkia aivan erilaisia asioita ja suuntautua täysin eri aloille. Se selviää katsomalla vaikka mitä ihmeellisempiä gradujen aiheita. Jonkun ammatti saattaa myöhemmin olla toimittaja, rikostarkastaja, ympäristöjärjestön toiminnanjohtaja, tutkija tai yrittäjä. Siksi on turha kysyä: "mikä minusta tulee isona jos opiskelen sosiologiaa?"
Parasta yliopistossa onkin mielestäni juuri se, että tutkinnoista voi tehdä omannäköisensä. Valitettavasti vain harvat lukioonsa päättävät teinit ovat sen tajunneet.
Myöskään sitä ei ymmärretä, että yliopistossa oppiaineiden rajat eivät ole mitään kiveen kirjoitettuja. Yliopisto ei ole niin kuin ammattikoulu missä autolinjalta tulee autoasentajia, rakennuslinjalta rakennusmiehiä jne. Muutamia poikkeuksia tietysti on, esim. lääkärit ja luokanopettajat.
Eri (yhteiskuntatieteellisten) pääaineiden välillä ei ole ensisijassa kysymys siitä mitä tutkitaan vaan siitä miten. Esim. liikennettä tai ympäristöjärjestöjen merkitystä voi tutkia historiassa, aluetieteessä, psykologiassa, valtio-opissa, hallintotieteessä, sosiologiassa, ympäristöpolitiikassa, maantieteessä, kansainvälisessä politiikassa, sosiaalipsykologiassa jne.
Jos ammattikoulusta valmistuu 20 suurtalouskokkia heille kaikille on opetettu samat asiat. Jos taas 20 sosiologiaa pääaineenaan lukenutta valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi, he ovat voineet tutkia aivan erilaisia asioita ja suuntautua täysin eri aloille. Se selviää katsomalla vaikka mitä ihmeellisempiä gradujen aiheita. Jonkun ammatti saattaa myöhemmin olla toimittaja, rikostarkastaja, ympäristöjärjestön toiminnanjohtaja, tutkija tai yrittäjä. Siksi on turha kysyä: "mikä minusta tulee isona jos opiskelen sosiologiaa?"
Parasta yliopistossa onkin mielestäni juuri se, että tutkinnoista voi tehdä omannäköisensä. Valitettavasti vain harvat lukioonsa päättävät teinit ovat sen tajunneet.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Totta paljonkin,mitä kirjoitat. Ainoa lisättävä,minkä unohdit,niin on se että ei ainoastaan lukiosta päässeet "teinit" ovat pihalla siitä,mitä yliopisto opiskelu on, tai mitä sen pitäsisi olla. Ikävä totuus on,että tuo tieto puuttuu suurelta osalta mm. päättäjiäkin,jotka päättävät mm. eduskunnassa meidän opiskelijoiden tulevaisuudesta. Tai ainakaan en itse ymmärrä kaikkia viimeaikaisia koulutus uudistuksia, kuten amk maistereita ja muita sellaisia. Ei siinä,mitään muuta kuin se,että epäilen että tutkintojen lyhyesti sanottuna laadussa saattaa tapahtua "hieman" notkahdusta alaspäin... No loppu
osa meni,ehkä liiaksi politikoinniksi,mutta toivon
oikeasti,että ihmiset katsoisivat mitä ovat tekemässä. Kaikkia tarvitaan!
olisi saanut välttämällä järjettömät virke- ja kirjoitusvirheet. Asia oli kyllä täyttä totta.
niiden lukionsa päättävien teinien vika, tämä kuvailemasi epätietoisuus??
Se on aika luonnollista että ihmiset pyrkii alalle "joka kiinnostaa" jos ei paremmasta ole tietoa.
Yksi ratkaisu voisi olla että lukiossa kerrottaisiin järjestelmällisemmin abeille jatko-opintomahdollisuuksista...