Ahvenanmaan kohtalo natojäsenyydessä?

Ei mitenkään, se on Natomaan aluetta, joka on demilitarisoitu, ei siinä sen kummempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitenkään, se on Natomaan aluetta, joka on demilitarisoitu, ei siinä sen kummempaa.

Suojaako demilitarisointi Ahvenanmaata? Voisiko koko Suomen demilitarisoida?

Miten Ahvenanmaan itsehallinto vaikuttaa natojäsenyyden hakemisessa, voiko Ahvenanmaa pitkittää mahdollista käsittelyä?

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitenkään, se on Natomaan aluetta, joka on demilitarisoitu, ei siinä sen kummempaa.

Ei Ahvenanmaa ole natomaan aluetta minun tietääkseni.

Anonyymi kirjoitti:

Suojaako demilitarisointi Ahvenanmaata? Voisiko koko Suomen demilitarisoida?

Miten Ahvenanmaan itsehallinto vaikuttaa natojäsenyyden hakemisessa, voiko Ahvenanmaa pitkittää mahdollista käsittelyä?

Lue lisää

Ei vaikuta mitenkään, demiliratisointi on kansainvälinen sopimus ja ei vaikuta mitenkään mahdolliseen Nato jäsenyyteen. Ahvenanmaan itsehallinnolla ei ole mitään tekemistä mahdollisimman Natohakemuksen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaikuta mitenkään, demiliratisointi on kansainvälinen sopimus ja ei vaikuta mitenkään mahdolliseen Nato jäsenyyteen. Ahvenanmaan itsehallinnolla ei ole mitään tekemistä mahdollisimman Natohakemuksen kanssa.

Lue lisää

Kansainvälinen sopimus oikein. No hyvä, nehän näkyykin pitävän, luottakaamme niihin..

Anonyymi kirjoitti:

Kansainvälinen sopimus oikein. No hyvä, nehän näkyykin pitävän, luottakaamme niihin..

Sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sota-raivoaa-ukrainassa-onko-ahvenanmaa-pian-venajan-tulilinjalla-mita-tahansa-voidaan-odottaa-venajalta/8375066

Anonyymi kirjoitti:

Kansainvälinen sopimus oikein. No hyvä, nehän näkyykin pitävän, luottakaamme niihin..

Niin, venäjä voi rikkoa tuonkin sopimuksen, heillä se on verissä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, venäjä voi rikkoa tuonkin sopimuksen, heillä se on verissä.

Niin. Eli kansainvälisillä sopimuksilla ei ole merkitystä. Kyllä rikkojia löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, venäjä voi rikkoa tuonkin sopimuksen, heillä se on verissä.

Suomen kannattaisikin olla provosoimatta Venäjää rikkomaan sopimuksia, kun maantieteellinen asemamme on mikä on. Onneksi Suomella on tällä hetkellä maltillinen presidentti ja pääministeri, jotka ymmärtävät tuonkin asian.

ps, Saksa rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksen NL:n kanssa, mikä on hyvä esimerkki sopimusten merkityksistä.
Tässä on USA:n toimista tarinaa.
https://textbookoninternationallaw.wordpress.com/2018/01/03/another-blog-post/

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaikuta mitenkään, demiliratisointi on kansainvälinen sopimus ja ei vaikuta mitenkään mahdolliseen Nato jäsenyyteen. Ahvenanmaan itsehallinnolla ei ole mitään tekemistä mahdollisimman Natohakemuksen kanssa.

Lue lisää

>>>demiliratisointi Nato jäsenyyteen mahdollisimman Natohakemuksen<<<


Vaikutat persulta, asiasta et tiedä mitään, mutta olettamuksia riittää:)

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitenkään, se on Natomaan aluetta, joka on demilitarisoitu, ei siinä sen kummempaa.

On siinä se kummaa, että Ahvenanmaalta käsin sotilaallisen toiminnan virallinen valvoja on Ahvenanmaan Moskova-sopimuksen nojalla itänaapurin konsulaatti, joka sijaitsee Ahvenanmaalla. Toistaiseksi minkään Nato-maan sisällä ei ole sotilaallisena valvojana Ven äjän konsulaattia. Toisekseen poikkeavaa on se, että sopimus velvoittaa Suomen puolustamaan aluetta sotatilanteissa, mutta kieltää muiden maiden osallistumisen puolustukseen. Eli sopimus kieltäisi sotatilanteessa muulta Natolta alueelle tulon. Esim. Huippuvuorten demilitarisoidulla alueella Nato sen sijaan voisi sotatilanteessa puolustaa aluetta muidenkin maiden sotilaallisten toimijoiden toimin kuin vain Norjan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaikuta mitenkään, demiliratisointi on kansainvälinen sopimus ja ei vaikuta mitenkään mahdolliseen Nato jäsenyyteen. Ahvenanmaan itsehallinnolla ei ole mitään tekemistä mahdollisimman Natohakemuksen kanssa.

Lue lisää

Väitätkö, ettei autonomiselta alueelta kysyttäisi asiaan kantaa? Tasavallan presidentti on korostanut sitä, että Ahvenanmaan puolustusasioista pitää kysyä kanta aina myös ahvenanmaalaisilta. Joten voisi olettaa linjan pätevän myös Natoon.

"Niinistö totesi, että Suomella on velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata osana Suomen tasavaltaa.

– Miten se on mahdollista? No, ajattelen myös, että meidän täytyy keskustella asiasta Ruotsin kanssa. Meidän täytyy kuulla ruotsalaisilta, että he ovat valmiita puolustamaan Ahvenenmaata tarvittaessa. Mutta meidän täytyy keskustella ja aloittaa keskustelu myös ahvenanmaalaisten kanssa. Heillä on myös sanansa sanottavana tässä, Niinistö korosti."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001933063.html

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaikuta mitenkään, demiliratisointi on kansainvälinen sopimus ja ei vaikuta mitenkään mahdolliseen Nato jäsenyyteen. Ahvenanmaan itsehallinnolla ei ole mitään tekemistä mahdollisimman Natohakemuksen kanssa.

Lue lisää

Ahvenanmaan demilitarisoinnista on sovittu aikoinaan nimenomaan lähinnä nykyisten Nato-maiden kanssa. Virallisesti ne ovat nykyään tahoja, joilta voi kysyä tulkintaa sopimukseen. Ei ole vaan 1940-luvulla tapahtuneen Kansainliiton lopun jälkeen julkisesti tainnut enää sopimuksen osapuolimaat kommentoida sen sopimuksen tulkintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Suojaako demilitarisointi Ahvenanmaata? Voisiko koko Suomen demilitarisoida?

Miten Ahvenanmaan itsehallinto vaikuttaa natojäsenyyden hakemisessa, voiko Ahvenanmaa pitkittää mahdollista käsittelyä?

Lue lisää

Ahvenanmaa voi ehkä pitkittää käsittelyä. Jos Ahvenanmaa ilmoittaisi, ettei halua Natoon, ja muu Suomi haluaisi, Suomi olisi perustuslaillisessa ongelmassa - koska perustuslaintasoisesti säädetyssä Itsehallintolaissa ei ole sovittu siitä, että pitääkö sellaiseen päätökseen olla Ahvenanmaalta erillinen suostumus vai ei. Suomen päätöksenteko törmää jatkuvasti Itsehallintolain kummallisuuksiin. Meillä on eräänlainen oma Brexit maan rajojen sisällä, joka vaikuttaa kaikenlaiseen tullaamisesta arvonlisäverotukseen ja pankkisääntelyyn - mistä tulee valtavia kustannuksia yhteiskunnalle. Hyvä tuore kirjoitus Nato ja Ahvenanmaa -teemasta:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008691554.html

Joku persukansanedustaja puolestaan oli aiemmin lähettämässä kaikki homot sinne. No, kyllä ne mahtuu sinne kepulaisten sekaan, jos kaikki lestadiolaiset ei kekreille lähde, mutta niillähän onkin suviseuransa.

Ei noin. Annetaan se Ruotsille, niin saavat sen puolustusvelvollisuudenkin siinä samalla, joka Suomella nyt on Ahvenanmaata koskien. Ruotsiahan ne siellä puhuukin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei noin. Annetaan se Ruotsille, niin saavat sen puolustusvelvollisuudenkin siinä samalla, joka Suomella nyt on Ahvenanmaata koskien. Ruotsiahan ne siellä puhuukin.

Otto von Bismark oli totinen mies, rautakansleri. Mutta sen kerran hän nauroi, kun näki ruotsalaisen sotilaan.

"Suomella on siihen oikeus eli pitää järjestystä yllä Ahvenanmaalla."

Onhan se oikeuskin, mutta se on myös velvollisuus suojella tuota kyseistä ongelmatapausta.
Oikeus ja velvollisuus on eri asioita. On olemassa esim. äänioikeus, mutta se ei velvoita. Taas olit epätarkka.

Jukka Tarkka ei koskaan ole noin epätarkka (tämä ei oikeastaan ollut sinulle tarkoitettu MPP, kun et ymmärrä huumoria, koska olet tosikko).

Suomella on velvollisuus suojalla aluetta. Vuoden 1939 tapahtumien laillisuutta ei koskaan selvitetty kansainvälisessä oikeudessa. Suomihan sopi 1938 Ruotsin kanssa Ahvenanmaan puolustamisesta, mikä oli lähtökohtaisesti demilitarisointisopimuksen kanssa jännitteinen toimi, koska se salli vain Suomelle osallistumisen alueen puolustukseen, tai itse asiassa velvoitti Suomen siihen. Saksa protestoi jonkin aikaa vuonna 1938, mutta lopetti protestoinnin 1939.

Wikipedian mukaan " Kun marraskuun lopulla (1938) suomalaiset kävivät salaisia neuvotteluja Jartsevin ja ulkomaankauppaministeri Mikojanin kanssa – ilmeisesti ulkoministeri Litvinovin tietämättä – kävi ilmi, että Neuvostoliiton hinta Ahvenanmaan linnoittamiselle olisi ollut Suursaari.

Suomi ja Ruotsi laativat tammikuussa 1939 ns. Tukholman suunnitelman, joka kavensi Ahvenanmaan demilitarisoitua vyöhykettä ja salli tilapäisten puolustusjärjestelyjen tekemisen myös pääsaarille. Toteutuessaan se olisi parantanut molempien maiden mahdollisuuksia pysyä yhdessä puolueettomana.[18] Sopimus oli luonteeltaan alustava: ensin oli hankittava kaikkien vuoden 1921 sopimuksen allekirjoittajamaiden suostumus ja sen jälkeen sopimukselle oli hankittava Kansainliiton suostumus. Neuvostoliiton lobbauksen ansiosta jotkin maat vaativat myös muiden kiinnostuneiden maiden – kuten Neuvostoliiton – suostumusta. Neuvostoliitto puolestaan halusi suostumuksensa vastineeksi maalis-huhtikuussa 1939 Suomenlahden saaret 30 vuodeksi vuokralle. Siihen ei suostuttu ja neuvottelujen annettiin katketa.[19]

Ruotsi ja Suomi veivät Ahvenanmaan kysymyksen Kansainliiton päätettäväksi toukokuun lopussa 1939. Kansainliiton neuvoston puheenjohtajana sattui olemaan Neuvostoliiton Lontoon suurlähettiläs Maiski, joka esitti asian päättämisen lykkäämistä. Seuraavina päivinä käytyjen neuvottelujen tuloksena Suomen ja Ruotsin edustajat päättelivät, että Kansainliiton hyväksyntä ei ollut tarpeen vaan vuoden 1921 sopimuksen allekirjoittajamaiden suostumus riitti.[20] Neuvostoliitto ilmoitti kuitenkin jo pian, että se vastustaa Ahvenanmaan linnoittamista ja näki Ahvenanmaan kysymyksen koskevan itseään enemmän kuin Ruotsia.[21] Neuvostoliitto piti Ahvenanmaan saaristoa omana etupiirinään ja Suomessa Neuvostoliiton asennetta pidettiin Ruotsin ja Suomen loitontamisyrityksenä. Kaikesta huolimatta Suomen eduskunta hyväksyi Ahvenmaata koskevat esitykset 6. kesäkuuta 1939.[22]

Ruotsi oli kuitenkin alkanut epäröidä[21] ja Ahvenanmaasta Ruotsin valtiopäiville tehty esitys oli otettu pois asialistalta. Se oli kuitenkin tarkoitus viedä ylimääräisille valtiopäiville syksyllä 1939.[23] Tätä ennen Saksa ja Neuvostoliitto ehtivät solmia Molotov–Ribbentrop-sopimuksen ja Saksa hyökkäsi Puolaan. Ruotsissa asiat olivat kääntyneet päälaelleen: oli alettu pelätä, että osallistuminen Ahvenanmaan linnoittamiseen vetäisi Ruotsin mukaan Suomen ja Neuvostoliiton väliseen selkkaukseen. Niinpä asiaa ei koskaan viety Ruotsin valtiopäiville ja Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö jäi toteutumatta; Suomi jäi yksin.[24]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_tausta

Anonyymi kirjoitti:

Suomella on velvollisuus suojalla aluetta. Vuoden 1939 tapahtumien laillisuutta ei koskaan selvitetty kansainvälisessä oikeudessa. Suomihan sopi 1938 Ruotsin kanssa Ahvenanmaan puolustamisesta, mikä oli lähtökohtaisesti demilitarisointisopimuksen kanssa jännitteinen toimi, koska se salli vain Suomelle osallistumisen alueen puolustukseen, tai itse asiassa velvoitti Suomen siihen. Saksa protestoi jonkin aikaa vuonna 1938, mutta lopetti protestoinnin 1939.

Wikipedian mukaan " Kun marraskuun lopulla (1938) suomalaiset kävivät salaisia neuvotteluja Jartsevin ja ulkomaankauppaministeri Mikojanin kanssa – ilmeisesti ulkoministeri Litvinovin tietämättä – kävi ilmi, että Neuvostoliiton hinta Ahvenanmaan linnoittamiselle olisi ollut Suursaari.

Suomi ja Ruotsi laativat tammikuussa 1939 ns. Tukholman suunnitelman, joka kavensi Ahvenanmaan demilitarisoitua vyöhykettä ja salli tilapäisten puolustusjärjestelyjen tekemisen myös pääsaarille. Toteutuessaan se olisi parantanut molempien maiden mahdollisuuksia pysyä yhdessä puolueettomana.[18] Sopimus oli luonteeltaan alustava: ensin oli hankittava kaikkien vuoden 1921 sopimuksen allekirjoittajamaiden suostumus ja sen jälkeen sopimukselle oli hankittava Kansainliiton suostumus. Neuvostoliiton lobbauksen ansiosta jotkin maat vaativat myös muiden kiinnostuneiden maiden – kuten Neuvostoliiton – suostumusta. Neuvostoliitto puolestaan halusi suostumuksensa vastineeksi maalis-huhtikuussa 1939 Suomenlahden saaret 30 vuodeksi vuokralle. Siihen ei suostuttu ja neuvottelujen annettiin katketa.[19]

Ruotsi ja Suomi veivät Ahvenanmaan kysymyksen Kansainliiton päätettäväksi toukokuun lopussa 1939. Kansainliiton neuvoston puheenjohtajana sattui olemaan Neuvostoliiton Lontoon suurlähettiläs Maiski, joka esitti asian päättämisen lykkäämistä. Seuraavina päivinä käytyjen neuvottelujen tuloksena Suomen ja Ruotsin edustajat päättelivät, että Kansainliiton hyväksyntä ei ollut tarpeen vaan vuoden 1921 sopimuksen allekirjoittajamaiden suostumus riitti.[20] Neuvostoliitto ilmoitti kuitenkin jo pian, että se vastustaa Ahvenanmaan linnoittamista ja näki Ahvenanmaan kysymyksen koskevan itseään enemmän kuin Ruotsia.[21] Neuvostoliitto piti Ahvenanmaan saaristoa omana etupiirinään ja Suomessa Neuvostoliiton asennetta pidettiin Ruotsin ja Suomen loitontamisyrityksenä. Kaikesta huolimatta Suomen eduskunta hyväksyi Ahvenmaata koskevat esitykset 6. kesäkuuta 1939.[22]

Ruotsi oli kuitenkin alkanut epäröidä[21] ja Ahvenanmaasta Ruotsin valtiopäiville tehty esitys oli otettu pois asialistalta. Se oli kuitenkin tarkoitus viedä ylimääräisille valtiopäiville syksyllä 1939.[23] Tätä ennen Saksa ja Neuvostoliitto ehtivät solmia Molotov–Ribbentrop-sopimuksen ja Saksa hyökkäsi Puolaan. Ruotsissa asiat olivat kääntyneet päälaelleen: oli alettu pelätä, että osallistuminen Ahvenanmaan linnoittamiseen vetäisi Ruotsin mukaan Suomen ja Neuvostoliiton väliseen selkkaukseen. Niinpä asiaa ei koskaan viety Ruotsin valtiopäiville ja Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö jäi toteutumatta; Suomi jäi yksin.[24]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_tausta

Lue lisää

1930-luvulla neuvottelut demilitarisoininn purusta päättyivät siis siihen, että Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Ahvenanmaata omaan etupiiriinsä kuuluvana alueena, jota ei saanut etupiiriaseman vuoksi linnoittaa ilman korvauksia, jollaiseksi Neuvostoliitto olisi kelpuuttanut vain muiden etupiirien luovuttamisen sille. Sittemmin sodan rauhansopimusten ehdoissa Neuvostoliitto ottikin itselleen Itämeren saaria. Ahvenanmaata Neuvostoliitto ei vaatinut itselleen, mutta rauhansopimuksen ehtona oli Neuvostoliiton konsulaatin asettaminen Ahvenanmaalle se, että Neuvostoliiton lisäksi myös Suomi sitoutuu sellaisen tulkinnan kannattajaksi siitä eteenpäin, jossa ei lue, että Ahvenanmaa on neutralisoitu, kuten Geneven sopimuksessa oli lukenut. Sellaisen paperin Suomi myös allekirjoitti rauhansopimuksen ehtona:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4286c9aa-b625-49b1-97a8-c290603ce76a

Niinistön näkemys on ollut, että demilitarisoinnin jatkoa koskeva keskustelu pitäisi käydä ahvenanmaalaisten parissa, mikä käytännössä merkinnee sitä, että ilman ahvenanmaalaisten ilmaisemaa tahtotilaa Suomen valtio ei ainakaan Niinistön kaudella aio edetä Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisessa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001932893.html

Anonyymi kirjoitti:

1930-luvulla neuvottelut demilitarisoininn purusta päättyivät siis siihen, että Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Ahvenanmaata omaan etupiiriinsä kuuluvana alueena, jota ei saanut etupiiriaseman vuoksi linnoittaa ilman korvauksia, jollaiseksi Neuvostoliitto olisi kelpuuttanut vain muiden etupiirien luovuttamisen sille. Sittemmin sodan rauhansopimusten ehdoissa Neuvostoliitto ottikin itselleen Itämeren saaria. Ahvenanmaata Neuvostoliitto ei vaatinut itselleen, mutta rauhansopimuksen ehtona oli Neuvostoliiton konsulaatin asettaminen Ahvenanmaalle se, että Neuvostoliiton lisäksi myös Suomi sitoutuu sellaisen tulkinnan kannattajaksi siitä eteenpäin, jossa ei lue, että Ahvenanmaa on neutralisoitu, kuten Geneven sopimuksessa oli lukenut. Sellaisen paperin Suomi myös allekirjoitti rauhansopimuksen ehtona:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4286c9aa-b625-49b1-97a8-c290603ce76a

Niinistön näkemys on ollut, että demilitarisoinnin jatkoa koskeva keskustelu pitäisi käydä ahvenanmaalaisten parissa, mikä käytännössä merkinnee sitä, että ilman ahvenanmaalaisten ilmaisemaa tahtotilaa Suomen valtio ei ainakaan Niinistön kaudella aio edetä Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisessa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001932893.html

Lue lisää

Nyt tulen sotkemaan asiallista keskustelua, mutta teen sen hyvässä tarkoituksessa.

Tuollaista keskustelua on mukava seurata, jossa keskustellaan asiapohjalta eikä langeta solvaamaan muita keskustelijoita enempää kuin käyttämään alatyylisiä ilmauksia ylipäätään mistään
Tuollaisista oppiikin jotain, jos asia kiinnostaa, mutta muutaman sanan heitoista ja pidemmistäkään typeryyksistä ei opi muuta kuin sen, ettei niihin kannata reagoida, tosin sekin on jo paljon.

Kiinalainen sananlasku sanoo, mitä enemmän tietää, sitä vähemmän huomaa tietävänsä.
Toisin ajatellen se on tietenkin niin, mitä vähemmän tietää, sitä enemmän luulee tietävänsä.

Mitä tekemistä Ruotsilla on tuossa asiassa? Ei mitään. Suomen ongelma se on.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6ae58e26-4e1c-4c0d-915f-c67113159e07

Demilitarisoinnin purku vaatisi tällä hetkellä lähinnä kai Suomen yksipuolisen julistuksen. Kansainliittoa, joka vaati ratkomaan Suomen ja Ruotsin kiistat Ahvenanmaan alueesta edellytyksenä sille, että Suomi sai liittyä Kansainliiton jäseneksi, on lopettanut olemassaolonsa jo 1940-luvulla, eikä sen kanssa voi enää neuvotella muinaisia sopimuksia uusiksi. Englannin kuningatar yms. eivät myöskään neuvottele vanhoja edeltäjäkuninkaallistensa tekemiä sopimuksia uusiksi, vaan monet kuninkaalliset ovat nykyään lähinnä seremoniavirkoja, jotka eivät enää edes saa neuvotella sopimuksia.

Oikeuskirjallisuudessa usein sanotaan Ahvenanmaan demilitarisoinnin perustuvan tapaoikeuteen. Se tulkinta liittyy siihen, että vanhojen sopimusten sellaisenaan ei katsota olevan ainakaan kaikkia sopimusmaita sitovia. Olihan allekirjoittajana aikoinaan myös mm. Intian keisari, eli Britannian hallitsija. Sittemmin Intia julistautui suvereeniksi valtioksi, eikä katso vanhojen siirtomaa-aikaisten Intian keisarien sopimusten enää sitovan sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tekemistä Ruotsilla on tuossa asiassa? Ei mitään. Suomen ongelma se on.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6ae58e26-4e1c-4c0d-915f-c67113159e07

Lue lisää

Aika paljonkin on Ruotsilla asian kanssa tekemistä. Ahvenanmaan itsehallintolaki säädettiin, koska Ruotsi vaati Ahvenanmaata omakseen 1910-luvun lopussa. Suomi ei voinut liittyä Kansainliittoon niin kauan kuin joku muu maa riiteli sen kanssa rajoista. Ruotsi oli sopimuksen osapuoli. Jos sopimusta muutettaisiin, tai se hylättäisiin ja korvattaisiin uudella sopimuksella, Ruotsi olisi todennäköisesti myös uuden sopimuksen osapuoli.

Joskus vaikuttaa, että eräät ovat ajastaan edellä. Muunmuassa natottajat märkine unineen.