Yksi kuvaaja kertoo miten viruksesta tuli ”hiljainen niittäjä”.
Koronakuolema siirrettiin syrjään yhteiskunnallisesta keskustelusta, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
Koronakuolemista ei juuri puhuta. Silti niitä on ollut viikkotasolla enemmän kuin pandemian alussa kaksi vuotta sitten.
KORONAPANDEMIAN alussa kauhukuvat saivat vallan.
Talous romahtaa, ihmisiä kuolee ja sairaalat täyttyvät.
Herkästi tarttuva virus oli joillekin tappava, varsinkin perussairauksien kanssa eläville vanhuksille. Koronastrategiaksi tuli suojata yhteiskunnan heikompia ja pitää tartuntamäärät mahdollisimman matalina.
Vanhukset suljettiin koteihinsa, ravintolat ja yleisötilaisuudet pantiin säppiin, koulut sekä yritykset siirtyivät etätyöhän ja aloitettiin testaaminen ja tartuntojen jäljittäminen.
Rankkojakin otteita nähtiin.
Uusimaa eristettiin viikoiksi maalis-huhtikuun vaihteessa 2020.
KAKSI vuotta sitten Suomessa elettiin koronapelon vallassa.
Kiinasta lähtenyt virus levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, jolta Suomikaan ei säästynyt. Viikolla 15 vuonna 2020 kuolleita oli 63 henkilöä. Seuraavalla viikolla luku oli 64. Ja nämä olivat pandemian huiput, sitten kuolleisuusluvut lähtivät laskuun, kadoten lähes kokonaan kesällä, virkistyäkseen taas uusien varianttien myötä.
Entä nyt.
Tartuntatautitilastossa kuolleiden määrä on pysytellyt yllättävän korkealla tasolla koko tämän vuoden alun. Koronakuolleita on ollut yli 100 viikossa, huippuna helmikuun alun viikko numero viisi, jolloin koronakuolleita oli 154. Helmikuun puolivälin jälkeenkin viikkokuolemia on ollut enemmän kuin pandemian alussa.
Kuolemia viikossa on oikea tapa vertailla lukuja, koska päiväkohtaisissa luvuissa voi olla pahoja heittoja. Päivälukuja vertailemalla koronakuolleisuus olisi juuri nyt Euroopassa korkeinta Suomessa, Baltiassa ja Tanskassa, mutta todellisuudessa luvut eivät ole noin synkkiä.
Viini virtaa ja banjot soivat, mutta virus niittää omaa satoaan hiljaisesti. Kyse on rekisteröintitavasta.
Kuka tahansa Suomessa kuoleva listataan "koronakuolleeksi", jos hän on saanut kuolemaansa edeltävän 30 päivän aikana positiivisen koronatestituloksen, vaikka varsinainen kuolinsyy voi olla syöpä tai vaikkapa auto-onnettomuus.
IS.FI UUTISET KOTIMAA 14.3.2022
Koronakuolema siirrettiin syrjään yhteiskunnallisesta keskustelusta, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
Koronakuolemista ei juuri puhuta. Silti niitä on ollut viikkotasolla enemmän kuin pandemian alussa kaksi vuotta sitten.
KORONAPANDEMIAN alussa kauhukuvat saivat vallan.
Talous romahtaa, ihmisiä kuolee ja sairaalat täyttyvät.
Herkästi tarttuva virus oli joillekin tappava, varsinkin perussairauksien kanssa eläville vanhuksille. Koronastrategiaksi tuli suojata yhteiskunnan heikompia ja pitää tartuntamäärät mahdollisimman matalina.
Vanhukset suljettiin koteihinsa, ravintolat ja yleisötilaisuudet pantiin säppiin, koulut sekä yritykset siirtyivät etätyöhän ja aloitettiin testaaminen ja tartuntojen jäljittäminen.
Rankkojakin otteita nähtiin.
Uusimaa eristettiin viikoiksi maalis-huhtikuun vaihteessa 2020.
KAKSI vuotta sitten Suomessa elettiin koronapelon vallassa.
Kiinasta lähtenyt virus levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, jolta Suomikaan ei säästynyt. Viikolla 15 vuonna 2020 kuolleita oli 63 henkilöä. Seuraavalla viikolla luku oli 64. Ja nämä olivat pandemian huiput, sitten kuolleisuusluvut lähtivät laskuun, kadoten lähes kokonaan kesällä, virkistyäkseen taas uusien varianttien myötä.
Entä nyt.
Tartuntatautitilastossa kuolleiden määrä on pysytellyt yllättävän korkealla tasolla koko tämän vuoden alun. Koronakuolleita on ollut yli 100 viikossa, huippuna helmikuun alun viikko numero viisi, jolloin koronakuolleita oli 154. Helmikuun puolivälin jälkeenkin viikkokuolemia on ollut enemmän kuin pandemian alussa.
Kuolemia viikossa on oikea tapa vertailla lukuja, koska päiväkohtaisissa luvuissa voi olla pahoja heittoja. Päivälukuja vertailemalla koronakuolleisuus olisi juuri nyt Euroopassa korkeinta Suomessa, Baltiassa ja Tanskassa, mutta todellisuudessa luvut eivät ole noin synkkiä.
Viini virtaa ja banjot soivat, mutta virus niittää omaa satoaan hiljaisesti. Kyse on rekisteröintitavasta.
Kuka tahansa Suomessa kuoleva listataan "koronakuolleeksi", jos hän on saanut kuolemaansa edeltävän 30 päivän aikana positiivisen koronatestituloksen, vaikka varsinainen kuolinsyy voi olla syöpä tai vaikkapa auto-onnettomuus.
IS.FI UUTISET KOTIMAA 14.3.2022
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.