olet haluaisitko sinä muistaa sellaisia vuosia, jolloin sun unelmasi tuhottiin ja susta tehtiin ikäänkuin marionetti liikutella miten tahansa ja kenen toiveesta tahansa? Kun sä kirjoitat kipeillä reuman runtelemilla sormilla, jo se pelkästään saa kyyneleet silmiin. Niiden vuosien aikana sulle puhkesi useita sairauksia, koska sun sisin on ollut niin kauan kauhuissaan, joka ainoasta päivästä kun yritettiin "auttaa". Sä olet miettinyt miksi sun elämää tuhotaan ja sä olet miettinyt miksi se aloitettiin. Kaiken kivun keskellä sä muistat sen unen jonka näit monia vuosia sitten, sä olit piirin keskellä ja huppupäiset ihmiset, kasvot piilossa, kävelivät sun ympärillä ja siinä unessa sä olit kauhua täynnä. Se kaikki on toteutunut. Elämänilo ja elämänhalu ovat vähissä. Ehkä se toinenkin uni tulee toteutumaan, sä et täytä enää kertaakaan pyöreitä vuosia. Ja sä mietit yhä uudelleen miksi sulta ei kysytty aikoinaan sitä kysymystä, mitä sinä haluat elämältäsi?
Sä kysyt mitä mieltä
Anonyymi
252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin.
En ymmärrä Mutta jostain tuli niin syvä viha, aikoinoon, että halusin pois ja muualle jo vanhasta äidistäni.
Halusin niin erilleen kuin vain pystyin.
Olen tässä tavallaan nyt kin onnistunut.
Äitini seurasi minua .
....jotenniin kyvyillään koko elämän.
Vaikka en häntä halunnut nähdä , koska kielikin on eri.
Yhteistä meille oli vain se, että pidimme omista tekemisistämme.
Mutta, äiti jäi sitten jo alakynteen .
Enää en jaksa häntä mu7stoo .
Ei vain voi.
Enään.
Vieläkään ei ole myöhäistä, mitä haluat elämältäsi? Ja tee suunnitelma miten pääset siihen ( pienet etapit kerrallaan, helpottavat päämäärään pääsemistä)