– oululaispoliitikko Liisa Jaakonsaari on herättänyt Nato-keskustelua 1990-luvulta asti ja uskoo unelmien lähiaikoina toteutuvan
Konkaripoliitikko Liisa Jaakonsaari (sd.) nimitti parikymmentä vuotta sitten Natoa salarakkaaksi, johon Suomella oli tiivis suhde, mutta josta oli sopimatonta puhua. Natoa on kannattanut kauan myös entinen nuorsuomalaisten kansanedustaja, tohtori Jukka Tarkka.
Nato-jäsenyys
Liisa Jaakonsaari on yksi pitkään Natoa kannattaneista poliitikoista. Hän kertoo innostuksensa juontavan 1990-luvun muutoksista turvallisuudessa ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Siinä hän pääsi näkemään, mitä maailmassa tapahtui.
Liisa Jaakonsaari on yksi pitkään Natoa kannattaneista poliitikoista. Hän kertoo innostuksensa juontavan 1990-luvun muutoksista turvallisuudessa ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Siinä hän pääsi näkemään, mitä maailmassa tapahtui.
Eduskunta keskusteli turvallisuuspolitiikasta keväällä 2004, kun Baltian maat olivat liittymässä Natoon. Hallitus ja puolustusvaliokunta luonnehtivat Suomea edelleen sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi.
Sosiaalidemokraatti Liisa Jaakonsaaren johtama ulkoasiainvaliokunta oli lausunnossaan eri mieltä liittoutumattomuudesta.
Konkaripoliitikko Liisa Jaakonsaari (sd.) nimitti parikymmentä vuotta sitten Natoa salarakkaaksi, johon Suomella oli tiivis suhde, mutta josta oli sopimatonta puhua. Natoa on kannattanut kauan myös entinen nuorsuomalaisten kansanedustaja, tohtori Jukka Tarkka.
Nato-jäsenyys
Liisa Jaakonsaari on yksi pitkään Natoa kannattaneista poliitikoista. Hän kertoo innostuksensa juontavan 1990-luvun muutoksista turvallisuudessa ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Siinä hän pääsi näkemään, mitä maailmassa tapahtui.
Liisa Jaakonsaari on yksi pitkään Natoa kannattaneista poliitikoista. Hän kertoo innostuksensa juontavan 1990-luvun muutoksista turvallisuudessa ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Siinä hän pääsi näkemään, mitä maailmassa tapahtui.
Eduskunta keskusteli turvallisuuspolitiikasta keväällä 2004, kun Baltian maat olivat liittymässä Natoon. Hallitus ja puolustusvaliokunta luonnehtivat Suomea edelleen sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi.
Sosiaalidemokraatti Liisa Jaakonsaaren johtama ulkoasiainvaliokunta oli lausunnossaan eri mieltä liittoutumattomuudesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Halonen sanoi monesti ettei tule esittämään natoon liittymistä.
Punavankihaudalla sanoi ettei vakaumuksensa vuoksi pridenttinäkään osallistu vanhempien sotaveraanien muistojuhliin.
Demareilla ja vasemmistolla yleensäkin on yhteiset arvot länsimaiden ja siten myös naton kanssa.
Putinin tyranniaseman on mahdollistanut veroparatiisien olemassaolo. Jos varastettua omaisuutta ei pystyisi kätkeä, niin putinilla ei olisi nykyisen kaltaista vaikutusvaltaa venäläisiin eikä länsimaissa.
Oikeisto istuu putinin rattaissa suojellessaan veroparatiisejaan omien kätköjensä suojelemiseksi.