Pilailun kohteeksi joutuminen ja juoruilu pelottaa eniten. Se miten toinen suhtautuu, ja kertooko asiasta muille. Oikeastaan se pelottaa enemmän kuin ingnooraaminen tai torjuminen. Niistä pääsisi ajan oloon yli. Toki myös ensin mainituista. Luotan nykyisin todella vähän ihmisiin. Myös täällä huomaa toisinaan miten ilkeitä, ivallisia ja matalamielisiä ihmiset osaavat olla.
En uskalla tehdä aloitetta
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Totta, sellaisia ihmiset ovat.
Mutta minä olen ottanut sen linjan, että kauniissa tunteissa ei ole mitään häpeämistä.
Olen niiden johdosta päätynyt viimeisen päälle pilkatuksi, josta on joka kerta seurannut pieni taiteellinen menestys. poiuytrtyu
Hyvä asenne sulla, ehkä pystyn joku päivä samaan.
Olen samaa mieltä. Aidossa tunteessa ei ole mitään hävettävää. Jos toinen ei sitä tunnista, vaikka vastakaikua ei olisikaan, niin on hän täysi mäntti ja siitä ei tarvitse silloin välittää.
Tuo on kyllä totta mitä kirjoitit. Voi todeta että se joka kysyy kasvokkain on rohkea ihminen, kuinka se uskaltaa heittää itsensä susien syötäväksi, kun että piiloutuu sosiaalisen verhon taakse. Meitä on niin monta erilaista ihmistä ja jokainen toimii tavallaan. Hyvää kevättä kaikille
Vähän samanlainen tilanne. En varsinaisesti halua mihinkään parisuhteeseen ihastukseni kanssa, koska hän on liian vanha, on varmaan muutenkin varattu ja emme varmaan kuitenkaan sopisi yhteen. Haluaisin tehdä aloitteen, jotta hän torjuisi minut ja pääsisin tästä kidutuksesta yli.
Onko näissä tunteissa jotain kauneutta (kuten kirjoittaja "26.03.2022 13:03") väittää? Vai onko niin, että siellä, missä on kauneutta, on myös oltava rumuutta.
Minulle tämä on kidutusta. En jaksa enää punastella ja vilkuilla kun tästäkin on tehty naureskelun aihe muiden työntekijöiden keskuudessa. Haluan tämän vain loppuvan.
Jos haluaa pelkkää seksiä, niin miksi tehdä siitä noin iso numero?
Kuinkahan paljon sinulle on liikaa ikäeroa. Ite oon nuorekas keski-ikäinen nainen ja kumppaniksi haluisin pari, kolme vuotta nuoremman miehen, jolla terveet elämäntavat ihan sen vuoksi, että haluisin pitkäaikaisen kumppanin ja miehethän kuolee keskimäärin naisia nuorempina. Yli viisi vuotta ikäeroa, niin että nainen on vanhempi, niin ymmärrän, että se on liian paljon, eihän se oo kivaa, jos kaverit naureskelee. Tosin harvemmin naiset, ainakaan tietoisesti haluiskaan noin isoa ikäeroa miehen kanssa. Itelle kaverien tai muiden sanomiset ei kyllä haittaa, sillä mä elän kyllä mun omannäköistä elämää mieluiten ja toisaalta mun kaverit on suvaitsevaisia. Mä oon myöskin taistelijaluonne periaateasioissa, jotka mulle on tärkeitä. En vierelleni kyllä mitään nössöä haluiskaan.
Sinun täytyy vain luottaa.