Olemme onnellisuudessa ykkönen maailmassa. Toisaalta toinen puoli on se, että olet valmis puolustamaan tätä. . . Meillä oli kuolemanläheinen kokemus toisesta maailmansodasta, joka vain vahvisti meitä.
Strategiset varastot
Suomalaiset tietävät, että tämä ei välttämättä yksinään riitä, joten he ovat myös panostaneet järjestelmällisesti kriiseihin varautumiseen. "[Yritämme] varmistaa, että yhteiskuntamme on vahva ja selviää vaikeista ajoista", Niinistö sanoo. "Valmius ja valmius ovat syvällä suomalaisten mielissä."
Avainasemassa tässä on Suomen yrityssektorin saaminen johtorooliin valmisteluissa ja kriisinhallinnassa. Salonius-Pasternak pitää Suomen kykyä kutsua suurimpiin yrityksiinsä milloin tahansa kansallisen kriisin selvittämiseen valtavana etuna, sillä se "valjastaa markkinatalouden valmistavaan yhteiskuntaan".
Jokainen kriittinen toimiala – kuten televiestintä, elintarviketeollisuus tai energia – kokoontuu useita kertoja vuodessa, missä tarkoin valvotuissa keskusteluissa keskustellaan asioista, jotka voivat vaikuttaa alaansa.
Perusajatus on: jos johonkin yritykseen tai toimialaan vaikuttaa, miten ongelma ratkaistaan? Miten esimerkiksi ruokitaan kansakunta tai pidetään se vessapaperissa, jos Itämerellä on saarto?
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/
-ei ainakaan paperitehtaiden lakoilla vasemmsito pidä meitä valmiudessa, tyhjänpäiväisine lakkoineen, Ayjohtajien imagon takia.
PITÄISI JO HALLITUKSEN JA EDUSKUNNAN PUUTTUA 1.1 jo alkaviin lakkoihin, eihän tuolla taputa kuin Putin enää.
Please use the sharing tools found via the share button at the top or side of articles. Copying articles to share with others is a breach of FT.com T&Cs and Copyright Policy. Email [email protected] to buy additional rights. Subscribers may share up to 10 or 20 articles per month using the gift article service. More information can be found at https://www.ft.com/tour.
https://www.ft.com/content/c5e376f9-7351-40d3-b058-1873b2ef1924
Vaikeampi, mutta ei vähemmän olennainen osa valmistautumista on se, miten Suomen viranomaiset Venäjän Krimin laittoman liittämisen jälkeen vuonna 2014 kampasivat läpi koko turvallisuuslainsäädäntönsä varmistaakseen, että se on tarkoituksenmukainen ja että "pienet vihreät miehet" eivät voisi hyödyntää porsaanreikiä.
Viranomaiset kertovat vaivalloisesta työstä lakien sopeuttamiseksi kriisitilanteeseen, esimerkiksi mahdollistamalla saman alan yritysten keskustelemisen toistensa kanssa kansallisessa hätätilanteessa ilman, että heitä syytetään kartellin toiminnasta. "Voi olla niinkin yksinkertaista kuin varmistaa, että jokaisessa laissa on sellainen lauseke, että "tämä säännös keskeytettäisiin kriisissä", sanoo yksi suomalainen virkamies.
Please use the sharing tools found via the share button at the top or side of articles. Copying articles to share with others is a breach of FT.com T&Cs and Copyright Policy. Email [email protected] to buy additional rights. Subscribers may share up to 10 or 20 articles per month using the gift article service. More information can be found at https://www.ft.com/tour.
https://www.ft.com/content/c5e376f9-7351-40d3-b058-1873b2ef1924
Yhä enemmän huomiota kiinnitetään niin kutsuttuihin hybridiuhkiin, toimiin, jotka ovat usein moniselitteisiä eivätkä täytä täyden sotilaallisen hyökkäyksen tasoa. Helsingissä sijaitsevan hybridiuhkien torjunnan huippuyksikön johtaja sanoo, että Suomen tulee olla "aktiivisempi" haavoittuvuuksiensa tunnistamisessa etukäteen. Esimerkiksi vuonna 2015 se jäi huomaamatta Venäjän lähettäessä laittomia siirtolaisia rajan yli.
”Se, että Venäjä on aloittanut sodan pienempää naapuria vastaan, voi vain vahvistaa ymmärrystämme haavoittuvuudestamme. Yleisön tietoisuus riskeistä ja uhista on korkealla tasolla, hän sanoo.
Suomen on nyt aika suunnata voimansa uudelleen, Niinistö sanoo. ”Näinä vuosikymmeninä, jolloin meillä on ollut täysi rauha ja hyvinvointi, elämä on ollut helpompaa kuin ennen. Huolet ja pahat asiat ovat olleet kauempana. Sen vuoksi meillä on nyt herätys parantaaksemme.”
Strategiset varastot
Suomalaiset tietävät, että tämä ei välttämättä yksinään riitä, joten he ovat myös panostaneet järjestelmällisesti kriiseihin varautumiseen. "[Yritämme] varmistaa, että yhteiskuntamme on vahva ja selviää vaikeista ajoista", Niinistö sanoo. "Valmius ja valmius ovat syvällä suomalaisten mielissä."
Avainasemassa tässä on Suomen yrityssektorin saaminen johtorooliin valmisteluissa ja kriisinhallinnassa. Salonius-Pasternak pitää Suomen kykyä kutsua suurimpiin yrityksiinsä milloin tahansa kansallisen kriisin selvittämiseen valtavana etuna, sillä se "valjastaa markkinatalouden valmistavaan yhteiskuntaan".
Jokainen kriittinen toimiala – kuten televiestintä, elintarviketeollisuus tai energia – kokoontuu useita kertoja vuodessa, missä tarkoin valvotuissa keskusteluissa keskustellaan asioista, jotka voivat vaikuttaa alaansa.
Perusajatus on: jos johonkin yritykseen tai toimialaan vaikuttaa, miten ongelma ratkaistaan? Miten esimerkiksi ruokitaan kansakunta tai pidetään se vessapaperissa, jos Itämerellä on saarto?
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/
-ei ainakaan paperitehtaiden lakoilla vasemmsito pidä meitä valmiudessa, tyhjänpäiväisine lakkoineen, Ayjohtajien imagon takia.
PITÄISI JO HALLITUKSEN JA EDUSKUNNAN PUUTTUA 1.1 jo alkaviin lakkoihin, eihän tuolla taputa kuin Putin enää.
Please use the sharing tools found via the share button at the top or side of articles. Copying articles to share with others is a breach of FT.com T&Cs and Copyright Policy. Email [email protected] to buy additional rights. Subscribers may share up to 10 or 20 articles per month using the gift article service. More information can be found at https://www.ft.com/tour.
https://www.ft.com/content/c5e376f9-7351-40d3-b058-1873b2ef1924
Vaikeampi, mutta ei vähemmän olennainen osa valmistautumista on se, miten Suomen viranomaiset Venäjän Krimin laittoman liittämisen jälkeen vuonna 2014 kampasivat läpi koko turvallisuuslainsäädäntönsä varmistaakseen, että se on tarkoituksenmukainen ja että "pienet vihreät miehet" eivät voisi hyödyntää porsaanreikiä.
Viranomaiset kertovat vaivalloisesta työstä lakien sopeuttamiseksi kriisitilanteeseen, esimerkiksi mahdollistamalla saman alan yritysten keskustelemisen toistensa kanssa kansallisessa hätätilanteessa ilman, että heitä syytetään kartellin toiminnasta. "Voi olla niinkin yksinkertaista kuin varmistaa, että jokaisessa laissa on sellainen lauseke, että "tämä säännös keskeytettäisiin kriisissä", sanoo yksi suomalainen virkamies.
Please use the sharing tools found via the share button at the top or side of articles. Copying articles to share with others is a breach of FT.com T&Cs and Copyright Policy. Email [email protected] to buy additional rights. Subscribers may share up to 10 or 20 articles per month using the gift article service. More information can be found at https://www.ft.com/tour.
https://www.ft.com/content/c5e376f9-7351-40d3-b058-1873b2ef1924
Yhä enemmän huomiota kiinnitetään niin kutsuttuihin hybridiuhkiin, toimiin, jotka ovat usein moniselitteisiä eivätkä täytä täyden sotilaallisen hyökkäyksen tasoa. Helsingissä sijaitsevan hybridiuhkien torjunnan huippuyksikön johtaja sanoo, että Suomen tulee olla "aktiivisempi" haavoittuvuuksiensa tunnistamisessa etukäteen. Esimerkiksi vuonna 2015 se jäi huomaamatta Venäjän lähettäessä laittomia siirtolaisia rajan yli.
”Se, että Venäjä on aloittanut sodan pienempää naapuria vastaan, voi vain vahvistaa ymmärrystämme haavoittuvuudestamme. Yleisön tietoisuus riskeistä ja uhista on korkealla tasolla, hän sanoo.
Suomen on nyt aika suunnata voimansa uudelleen, Niinistö sanoo. ”Näinä vuosikymmeninä, jolloin meillä on ollut täysi rauha ja hyvinvointi, elämä on ollut helpompaa kuin ennen. Huolet ja pahat asiat ovat olleet kauempana. Sen vuoksi meillä on nyt herätys parantaaksemme.”
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaiken taustalla on tunne, että vaikka Ukraina ja Nato-keskustelu muuttuvat paljon maassa, yksi vakio on ja tulee olemaan, että Suomi pysyy Venäjän naapurina.
Jotkut sanovat, että olemme käyneet 32 sotaa Venäjää vastaan, toiset 42,. Tiedän vain, että Venäjä on aina siellä, ja tiedämme, että olemme valmiita.
Hyvinä aikoina on vaikea muistaa, että sinun on varauduttava huonoihin aikoihin. Se koskee kaikkea - armeijaa, taloutta, terveyttäsi, suhteitasi.
Ihmettelen minäkin miten Ayjohtajat edes kehtaa tallaisena aikana lakkoilla.