se kun aloitettiin projekti selvittämättä sitä, mitä tietty ihminen halusi tulevaisuudeltaan ja mitä asioita hän piti itselle tärkeänä. Sillä hetkellä kun suuri menetys tuli todeksi ja joutui sen takia vuosien ajaksi elämään sellaista elämää, mikä vain rikkoi monella tapaa ei ihmissuhteilla ole ollut merkitystä. Kun on ollut kauan vain osittain elossa, elämä on ollut vain jotenkin selviämistä päivästä toiseen. Se mitä arjessa eir paikoissa tapahtui kauan, on ollut kaikkein kauhein kokemus. Sitä odotti vain että se olisi loppunut, mutta yhä uudestaan jouduit kokemaan ne kauhut. Yksityisasioista ei ole lupa ottaa esille lupaa kysymättä. Ne vuodet varmistivat ettei ole mitenkään mahdollista palata niiden vuosien ihmisiin. Sen kertoo psyyke ja fysiikka niin vahvasti, ettei ole mitään epäilystä siitä kenen kanssa ei voi olla missään tekemisissä koskaan. Se on totta, että auttaminen ei ole tuntunut auttamiselta koskaan, ei yhtenäkään päivänä. Se on rajoittanut elämää valtavasti, koska se on vain rikkonut. Yhä tärkein haave on että se kaikki loppuu, muuten elämä menee yhä huonommaksi. Jaksaminen on todella vähissä ja kivut lisääntyneet.
Ongelma on ollut
Anonyymi
194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun kirjoitamasi tekstin puhut läkärille,pääset terapian ja saat sieltä työkalut jatkaa elämää.Itse kävin lyhyt terapia 7 viikkoa. Kerran viikossa istunto oli 1h. Mutta kannatti ja taakseni sulkenut kaiken paskan lopullisesti.Elän nyky hetkessä ja NYKY HETKI ON PARAS YSTÄVÄNI!akka Itä-Helsinki 94.