Olepa rehellinen!
Kuinka kauan olet haikaillut minua/häntä?
Anonyymi
892370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 89
Vanhimmat
Muutamia päiviä vajaan vuoden.
Tää osuu muhun
Kyllä on minuunkin on sattunut, toivon vaan että joskus hellittää otteensa. Päivä kerrallaan.
En ole ketään haikaillut moneen vuoteen. Hyvin kauan tuntemaani ihmistä pidän ystävänä. Minkäänlaisia haluja ei ole ketään kohtaan.
Koko pitkäisen päivän.
Haikaillut on ehkä väärä sana. On hän yli vuosikymmenen pulpahtanut mieleen aina välillä, joskus enemmän joskus vähemmän. Ja joskus aikalailla unohtanut kokonaan, että on muisto vain ollut, ja eipä aikaakaan kun on pimpahtanut sitä kuuluisaa deeämmää ja kukas muukaan kuin tämä sieluni sopukoihin jämähtänyt teknoviikinki siellä. Ja nyt sitten palstalla ikävöimässä tuota liukasta luikahtelijaa, että oikein hyvin menee kiitos kysymästä!
Olepa vai oleppa? Samaa kai..vuosia
Ole-pa. Ihan oikein on, niiiiii
Tarjoat kaksoiskonsonanttia korjaukseksi? Haloo!
Monta vuotta
T. Nainen
🤣🤣🤣🤣
Sinä se jaksat, tuo alkaa olla jo niin surkuhupaisaa ja läpinäkyvää, että ei voi kun nauraa.Tämä sivusta.
Viime syyskuun jälkeen, olen kaipaillut häntä. 🤴
2005 vuodesta lähtien.
Noin 3 vuotta?
Suunnilleen
Vähän yli 2 kk. Naisia molemmat, pääkaupunkiseutu
😍😍
Kauan olette tunteneet?
Uudesta vuodesta lähtien! :D
Pari vuotta tässä ollu aika haipakkaa, todellisuudessa penskasta asti.
T
En kaipaa sua yhtään piirun vertaakaan. Että siinä sulle rehellisyyttä. Pässi.
Miksi kuvittelet kirjoittavasi jollekin ketä et kaipaa?
Se oli Ukrainan sodan ensimmäisen päivän ilta, kun yritin saada oloani rauhoittumaan treenin avulla. Hän tuli yllättäen viereeni ja oli siinä jonkin aikaa. Osa sydämestäni taisi silloin karata hänen mukaansa, siinä lähellä oli niin hyvä olla.
Viime juhannuksesta asti.
Aivan liian kauan.
Kaipaan Ukrainan presidenttiä koko ajan, kumpa joskus saisin hänet omakseni. Niin on komea mies. Voi taidan matkustaa Ukrainaan ja etsiä hänet käsiini sieltä maan alta bunkkerista.
Se lännen puppettipressa on Puolassa, mistä sitten tehdään niitä feikkilähetyksiä kuin Ukrainasta.
Sillä on jo kaunis vaimo.
Trolli tämä. Pakko olla. Kuinka Ukrainan presidentti nyt tätä palstaa lukisi ja sinun älyttömät unelmasi. Kerää ittesi ja ryhdistäydy. Ukrainan presidenttiä et koskaan saa.
Voi hän saadakin. Ukrainan pressa lähtee maanpakoon (maansa viimeisenä ihmisenä). Sitten he mutkien kautta kohtaavat täällä, ja loppu on historiaa. Josta sanomalehdetkin kirjoittavat, unelmien satuna. 😉
Sinua en luultavasti sekuntiakaan, kun en tunnista. Häntä... No se riippuu Hänestä, siitä kuka Hän voisi olla. Tai no, ei hitto, en mä kyllä kauheasti jaksa kaivata mitään saavuttamatonta, unohdetaan toi Hän-juttu.
1,5 vuotta
Siitä asti kun vilkutin hänelle hyvästiksi. Tuli ontto ja tyhjä olo. En tiennyt että jäisin kaipaamaan niin. Ärsyttävä hän.
Semmoisia ne miehet joskus on. Muuttavat asumaan sydämeen ja ärsyttävät siellä.
Mitä enemmän kiukuttaa sitä sitkeämmin se lurjus asustaa siellä sydämessä. T:lurjuksesi
Senkö takia hän siis jumittui sydämeen ja sieluun (ärsyttävää) . Hän osasi oikeasti olla ihan tolkuttoman ärsyttävä välillä ja todennäköisesti ihan tahallisesti.
Ei minua kyllä yhtään kiukuta miehen ajatteleminen. On uusi ihastus ja niin kiinnostava ja mukava, ei yhtään lurjus. Mutta tiedän Kokemuksesta että niitä sikaniskojakin on olemassa. Minun tunteiden kohde 😍🥰
Olen kaivannut häntä siitä asti, kun tutustuttiin. Hänessä oli jotain outoa ja jotain tuttua. Ristiriitainen persoona, todellakin. Voi myös olla, että olen häntä kaivannut jo ennen fyysisen kehon tavoittamista. Sellaista outoa taikaa oli välillämme, ettei sitä ihan helpolla taakseen jätä. Asiat menee niin, kuin niiden pitääkin mennä. Siihen luotan. Tämä ei mene tahdonvoimalla eikä millään poppakonsteillakaan ohi. Silloin täytyy uskoa, että jokin tarkoitus sillä kaikella on.
Kaunista.
Tämä on se kaunis osuus. On myös se toinen puoli, joka tekee kaikesta erittäin haastavan.
Kauanko on, kun tutustuitte? Oletko nainen, joka kaipaa miestä?
Onhan siitä tovi. Mutta se aika vaaditaan, mitä siihen menee. Että jotain tapahtuu. Ajalla ei kai sinänsä ole merkitystä. Voinhan olla vaikka pseudohermafrodiitti, mitäpä se kenellekään kuuluu.
Tämä luo toivoa 🤗
Varmaan niin kauan kuin hän minua.
Siitä asti kun kohtasimme toisemme 2019.
Kauas mennään tosiaan, loppuvuonna tosin vasta nähtiin. Ja enään ei nähdä.
No, minä näin hänet silloin elokuussa ensimmäistä kertaa, siitä asti ollut mielessä ja sydämessä. Nyt ei olla nähty pitkään aikaan.
Vieläkin emmin että mitähän hänen suhteen tekisi.
Ei tässä sitä kysytty
Jos sitä kovin empii ja miettii, se on jo vastaus itsessään. -sivusta
Jaksaa kiinnostaa kun pysyy ajatuksissa.
Reilu kaksi vuotta.
Kymmenisen vuotta ensimmäisestä tapaamisesta. Eikä siitä monta vuotta mennyt, kun aloin häntä haikailemaan. Nyt on hän koko ajan mielessäni. Myöskin sydämessäni.
4 kuukautta.
Oletko kuitenkin ns.tuntenut kauemmin?
Suloinen on hän .. Kaivannut olen häntä 4/2016 lähtien .. (‾◡◝)
Antaisin sinun puolesta oman elämäni! ♡
Öit M***
Kaipaan pildeä
On hyvä olla rehellinen eikä kaunistella mitä kaipaa
Niin ei tässä aleta mitään romansseja kehittelemään sentään. Hyvä puristava pilde tekee gutaa
Pilde? Etkö osaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä?
Täällä poistellaan kommentit joissa puhuu asioista oikeilla nimillä järjenjättiläinen.....
Ei mun kokemuksella, pentu
Oletko oikeasti noin sääääääää tä nän pahvi
En ilikeä edes myöntää. Hänelle voisin sen hiljaa korvaan kuiskata ..
Niimpä tietysti, naisellekko vai miehelle mies? Häpeän puolestasi!
En kuule, olen kuuro. Sorry.
Muistakin sitten kuiskata. Lupaan vastata.
Tavannut viime lokakuussa eka kerran, mutta kaivannut tammikuun eka viikolta asti
Hmm. Aloitin työt silloin. 🤔
Viisi vuotta. Olen siis ajatellut tai kaivannut erästä. Mutta me ei enää nähdä toisiamme.
Nämä somepalstat ovat aivan älyttömiä. Ei näissä ole mitään järkeä...
Miksi ette? Muuttiko toinen eri kaupunkiin?
Siitä asti kun syksyllä tutustuttiin. Alun keveämpi ihastus vain on syventynyt kuukausien myötä, ja samalla suru siitä, etten voi häntä saada.
Samanlainen tilanne kohdallani.
Olenpa jo tainnut noin viisi vuotta.
Minä olen saman verran. Hän nainen vain jäi tajuntaani.
Tämän kaiken voi ennaltaehkäistä sillä että välttelee aktiivisesti katsekontakteja muiden ihmisten kanssa, vaikka eihän sekään pidemmän päälle mitään herkkua ole ;). Mutta se toimii.
Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Täältä tullaan!!! * sörksörksörksörk 👀🔨
Ei löytynyt tikkua mutta vasara käynee.
Näin isoihin silmiin tarvitaan leka. 😄
😂😂😂
Yli viisi vuotta
Kauan ja aina yhtä kiihkeästi.
Noin kuusi vuotta.
Aika pitkä aika tuo kuusi vuotta...
En ole haikaillut ketäään moneen vuoteen. Rasittavaa kun sitä ei millään meinata ymmärtää. Ihan kuin ihmisellä ei saisi olla omia mielipiteitä omaan elämäänsä liittyen.
Liian kauan, vielä kun sydän sen tajuaisi. ❤️🥺
Siitä asti kun tiemme erosi…
Olisit suunnannut takaisin hänen tielleen.
Niin tai jos Hän voisi tulla puolitiehen vastaan ottaa hihasta kiinni ja vaikka suudella yllättäen 🤔