Lämminvesivaraajan kytkentä

Anonyymi

Tere!
Meillä on Jäspin 300L varaaja, putkimiehen mukaan sen voi kytkeä sekä voimavirtaa, että valovirtaan, kumpi on käyttökustannuksiltaan edullisempi?

48

3485

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eipä käyttökustannukset siitä muutu miten kytkennän tekee, on vain nopeampi tai hitaampi.

      • Anonyymi

        Aivan oikein - juuri näin.

        Moni sähköyhtiö kuitenkin veloittaa isompaa perusmaksua, jos pääsulakekoko on suurempi (paitsi Helen ilmeisesti veloittaa saman perusmaksun aina 3x63A pääsulakekokoon saakka ja vasta tuon ylittävillä perusmaksu suurenee - mutta muilla sähköyhtiöillä on yleistä, että jo 3x35A maksaa isompaa perusmaksua kuin 3x25A liittyjä).

        Jos kyse on omakotitalosta, niin kuumavesivaraaja voisi soveltua hyvin vuorottelukytkentään, jos autotallissa tai -katoksessa tai vastaavassa on sähköauton latauspiste. Tähän on ainakin sähkösuunnitelmassa syytä varautua, vaikkei sellaiselle heti tarvetta olisikaan... julkisuudessa on esiintynyt uutisia, joiden mukaan 2035 päättyisi polttomoottoriautojen valmistus - ja tämä saattaa merkitä myös sähkö/bensiinihybridiautojen valmistuksen loppumista.


    • Anonyymi

      Aloituksen vaikeusaste ainakin yhdeksän !!!

    • Anonyymi

      Minä kytkin muutama vuosi sitten varaajan vastukset sellain jännästi peräkkäin, eli siellähän on kolme eri vastusta, ensimmäisen termostaatin tuleva johto, ensimmäisen - toisen ja toisen - kolmannen ja kolmannen - pois menevään - johtoon. varaajassa ei niin väliä sähkön laadulla, sama sähkö voi kiertää kaikkien vastusten läpi ja lämmittää myös kaikkia. tällä tapaa menee vain 1/3-osa sähköstä vaikka kaikki vastukset toimii. Vähän sama juttu kun vedellä, kyllähän sen kerralleen käytetyn veden pystyy käyttämään vielä johonkin muuhun uudelleen.

      • Anonyymi

        Aprillipäivä meni jo.


      • Anonyymi

        "jännästi peräkkäin" kytkentäsi on nimeltään sarjakytkentä jolla vastusten kokonaisteho on 1/6 siitä jos olisit kytkenyt vastukset rinnan ja 1/3 siitä että olisit kytkenyt käyttöön vain yhden vastuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "jännästi peräkkäin" kytkentäsi on nimeltään sarjakytkentä jolla vastusten kokonaisteho on 1/6 siitä jos olisit kytkenyt vastukset rinnan ja 1/3 siitä että olisit kytkenyt käyttöön vain yhden vastuksen.

        Eli olen oikeassa, sähköä säästyy


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli olen oikeassa, sähköä säästyy

        ... ja vesi lämpenee huonommin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli olen oikeassa, sähköä säästyy

        Tuskinpa vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskinpa vaan.

        Vaippahäviöt

        Jäspin ja vastaavien 300l varaajien vaippahäviöksi kerrottiin ennen olleen noin 200w kun termostaatti on maksimissaan eli 80C. Tuskin ihan radikaalisti siis on pienentynyt nykyään, ja tehtaan sivut eivät sitä kerro.

        Vuositasolla tämä tarkoittaa maksimissaan siis noin 1.750 kWh ja muutenkin sähköllä lämpiävässä talossa lämpövuoto varaajassa hyödyttää muuta lämmitystä pl. lämmityskauden ulkopuolella. Eli ei ihan merkityksetöntä.

        -Muistaakseni Jäspi-merkkiä sai takavuosina erikoistilauksella 6kW vastuksilla, jolla startista 80C lämpötilaan kylmän varaajan täräytti siis 10C ---> 80C noin neljässä (4h) tunnissa

        -Jos varaaja olikin oli 1-v kytketty 2kW malli , lämpiämiseen aikaa kului noin 12h samoilla lähtö-lämpöoletuksilla.

        -6kW malli siis saavutti maksimaalisen vaippahäviön tason siis jo neljä tuntia päälle kytkennästä.

        -2kW malli saavuttaa maksimaalisen vaippahäviön tason vasta 12 tunnin kohdalla.

        Veden ominaislämpökapasiteetti on vakio ja riippumatta lämmitysnopeudesta samansuuruisen vesimassan lämmitys vaatii yhtä suuren enegrgiamäärän.

        -Ainoaksi eroksi tarvittavan sähköenergian osalta jää siis vaippahäviöiden ero.

        -Vaippahäviön suuruus on suoraan verrannollista säiliössä olevan veden ja huonelämpötilan erotuksesta.

        -Kuuma varaaja = vaippahäviö on suuri

        -Viileämpi varaaja = vaippahäviö on pienempi

        -Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä.

        - - - -

        Unohtuiko jotain?


      • Anonyymi

        Kokeile kytkeä ensin kaikki kodin valaisimet ehdottamallasi tavalla, niin huomaat miksi ehdotustasi kannattaa harkita toistamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaippahäviöt

        Jäspin ja vastaavien 300l varaajien vaippahäviöksi kerrottiin ennen olleen noin 200w kun termostaatti on maksimissaan eli 80C. Tuskin ihan radikaalisti siis on pienentynyt nykyään, ja tehtaan sivut eivät sitä kerro.

        Vuositasolla tämä tarkoittaa maksimissaan siis noin 1.750 kWh ja muutenkin sähköllä lämpiävässä talossa lämpövuoto varaajassa hyödyttää muuta lämmitystä pl. lämmityskauden ulkopuolella. Eli ei ihan merkityksetöntä.

        -Muistaakseni Jäspi-merkkiä sai takavuosina erikoistilauksella 6kW vastuksilla, jolla startista 80C lämpötilaan kylmän varaajan täräytti siis 10C ---> 80C noin neljässä (4h) tunnissa

        -Jos varaaja olikin oli 1-v kytketty 2kW malli , lämpiämiseen aikaa kului noin 12h samoilla lähtö-lämpöoletuksilla.

        -6kW malli siis saavutti maksimaalisen vaippahäviön tason siis jo neljä tuntia päälle kytkennästä.

        -2kW malli saavuttaa maksimaalisen vaippahäviön tason vasta 12 tunnin kohdalla.

        Veden ominaislämpökapasiteetti on vakio ja riippumatta lämmitysnopeudesta samansuuruisen vesimassan lämmitys vaatii yhtä suuren enegrgiamäärän.

        -Ainoaksi eroksi tarvittavan sähköenergian osalta jää siis vaippahäviöiden ero.

        -Vaippahäviön suuruus on suoraan verrannollista säiliössä olevan veden ja huonelämpötilan erotuksesta.

        -Kuuma varaaja = vaippahäviö on suuri

        -Viileämpi varaaja = vaippahäviö on pienempi

        -Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä.

        - - - -

        Unohtuiko jotain?

        Vaippahäviö on aika mekittävä. 200W tarkoittaa 4,8kWh vuorokaudessa. Meillä jäspin varaaja kuluttaa sähköä 6-7 kWh vuorokaudessa sisältäen vaippahäviön ja vedenlämmittämisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaippahäviö on aika mekittävä. 200W tarkoittaa 4,8kWh vuorokaudessa. Meillä jäspin varaaja kuluttaa sähköä 6-7 kWh vuorokaudessa sisältäen vaippahäviön ja vedenlämmittämisen.

        ...nykyisiä vaippahäviöitä en onnistunut löytämään. Kun jääkaappien ja pakastimien eristykset on nykyisin parannettu ja paksunnettu, olettaisin niin tehdyn myös lämminvesivaraajien kohdalla.

        -Edellinen-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaippahäviöt

        Jäspin ja vastaavien 300l varaajien vaippahäviöksi kerrottiin ennen olleen noin 200w kun termostaatti on maksimissaan eli 80C. Tuskin ihan radikaalisti siis on pienentynyt nykyään, ja tehtaan sivut eivät sitä kerro.

        Vuositasolla tämä tarkoittaa maksimissaan siis noin 1.750 kWh ja muutenkin sähköllä lämpiävässä talossa lämpövuoto varaajassa hyödyttää muuta lämmitystä pl. lämmityskauden ulkopuolella. Eli ei ihan merkityksetöntä.

        -Muistaakseni Jäspi-merkkiä sai takavuosina erikoistilauksella 6kW vastuksilla, jolla startista 80C lämpötilaan kylmän varaajan täräytti siis 10C ---> 80C noin neljässä (4h) tunnissa

        -Jos varaaja olikin oli 1-v kytketty 2kW malli , lämpiämiseen aikaa kului noin 12h samoilla lähtö-lämpöoletuksilla.

        -6kW malli siis saavutti maksimaalisen vaippahäviön tason siis jo neljä tuntia päälle kytkennästä.

        -2kW malli saavuttaa maksimaalisen vaippahäviön tason vasta 12 tunnin kohdalla.

        Veden ominaislämpökapasiteetti on vakio ja riippumatta lämmitysnopeudesta samansuuruisen vesimassan lämmitys vaatii yhtä suuren enegrgiamäärän.

        -Ainoaksi eroksi tarvittavan sähköenergian osalta jää siis vaippahäviöiden ero.

        -Vaippahäviön suuruus on suoraan verrannollista säiliössä olevan veden ja huonelämpötilan erotuksesta.

        -Kuuma varaaja = vaippahäviö on suuri

        -Viileämpi varaaja = vaippahäviö on pienempi

        -Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä.

        - - - -

        Unohtuiko jotain?

        "Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä."

        Hitaasti lämminnyt varaaja = vaippahäviöitä tulee pitemmältä ajalta, joten kokonaismäärä vaippahäviöillä on suurempi kuin nopeasti lämpenevällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaippahäviö on aika mekittävä. 200W tarkoittaa 4,8kWh vuorokaudessa. Meillä jäspin varaaja kuluttaa sähköä 6-7 kWh vuorokaudessa sisältäen vaippahäviön ja vedenlämmittämisen.

        7 kWh/vuorokausi on melkein 7000 kWh/vuosi. No mikäs siinä, pitää vain olla hyvin palkatussa työssä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        7 kWh/vuorokausi on melkein 7000 kWh/vuosi. No mikäs siinä, pitää vain olla hyvin palkatussa työssä...

        Kannattaa miettiä paljonko tosiaan sitä vettä tarvii kerralla. Suurin säästö tulee kun säätää termarin niin pienelle kuin riittää ottaen huomioon legionellat. 300L varaaja lämpiää 10c 3kw teholla tunnissa.
        Hukkalämpö 60c on noin 100w/h riippuen varaajasta. Itselläni on 290L onnline.

        2000a


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä."

        Hitaasti lämminnyt varaaja = vaippahäviöitä tulee pitemmältä ajalta, joten kokonaismäärä vaippahäviöillä on suurempi kuin nopeasti lämpenevällä.

        0/5

        -Vaippahäviötä tulee koko sen ajan, kun vesi on huoneilmää lämpimämpää. Ei se vaippahäviö mihinkään häviä tai lopu, kun vesi saavuttaa asettelulämpötilan.

        Niinkö tosiaan luulit?

        -"Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä."
        Der Facto.

        -Eipä ihme, että työnantajat puhuvat nykyään aika kitkerään sävyyn amisopetuksesta "siellä ei opita nykyään mitään". Tai sitten edellinen kirjoittelija vaan on täydellisen pölvästi.


    • Anonyymi

      Aivan mahtava oivallus kierrättää käytetty sähkö uudelleen käyttöön :-D

      • Anonyymi

        Eikö olekkin, tämän voisi vaikka patentoida, käytetyn sähkön kierrätysjärjestelmä, huomenna voisin kysellä tälle patenttia.


    • Anonyymi

      Hyper-Ultra-teoreettinen...

      1. Mitä kuumempi lämminvesivaraaja on, sitä enemmän siitä karkaa eristyksen läpi lämpöä - ihan lineaarisesti suhteessa veden lämpöön eli sähköä kuluu enemmän mitä kuumempi asetus vesilämmölle on.

      2. Kytkettynä 1-vaiheisesti tai "jännästi"; otettaessa vettä sen kestää kauemmin tai hyvin paljon kauemmin lämmetä termostaatin pyytämään lämpötilaan, verrattuna 3-vaihekytkentään.

      ---> keskimäärin matalampi lämpötila varaajassa ---> keskimäärin vähemmän lämmön karkaamisesta johtuvaa häviötä ---> sähköä säästyy.

      ---> Ei 100-vakavasti otettavaksi D!

      • Anonyymi

        Siis mitä kauemmin kestää lämmetä termostaatin asetusarvoon, sitä enemmän lämpöä kerkiää karata varaajasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis mitä kauemmin kestää lämmetä termostaatin asetusarvoon, sitä enemmän lämpöä kerkiää karata varaajasta.

        ...juurin päinvastoin menee, mitä kuumempaa vesi on, sitä suurempaa on lämmön siirtyminen eli karkaaminen.

        ...ihan peruskoulun alkeisfysiikkaa, ei sen vaativampaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...juurin päinvastoin menee, mitä kuumempaa vesi on, sitä suurempaa on lämmön siirtyminen eli karkaaminen.

        ...ihan peruskoulun alkeisfysiikkaa, ei sen vaativampaa...

        Retardi ei taida tajuta että lämpötila asettuu termostaatin mukaan, eikä hidastuskytkennät siihen vaikuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Retardi ei taida tajuta että lämpötila asettuu termostaatin mukaan, eikä hidastuskytkennät siihen vaikuta.

        Eniten säästää, kun jättää sähköt kytkemättä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Retardi ei taida tajuta että lämpötila asettuu termostaatin mukaan, eikä hidastuskytkennät siihen vaikuta.

        Näitä vajakkeja on nähty ennenkin. Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti.

        Samalla logiikalla vedestä saa ulos enemmän energiaa, kun sen jäähdyttää nopeasti. Seuraava askel onkin suunnitella ikiliikkuja, jossa vettä lämmitetään hitaasti ja jäähdytetään nopeasti. Nopeasta jäähdytyksestä osa lämmitykseen ja ylijäämän voi myydä naapureille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näitä vajakkeja on nähty ennenkin. Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti.

        Samalla logiikalla vedestä saa ulos enemmän energiaa, kun sen jäähdyttää nopeasti. Seuraava askel onkin suunnitella ikiliikkuja, jossa vettä lämmitetään hitaasti ja jäähdytetään nopeasti. Nopeasta jäähdytyksestä osa lämmitykseen ja ylijäämän voi myydä naapureille.

        "Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti."

        -Eipä näytä luetun ymmärtäminen olevan sinulla kummoisella tasolla. Toivottavasti et satu koskaan meikeläiselle sähköjä asentamaan...

        Ensimmäisenä virheenäsi on se, ettei kirjoituksessa sanallakaan puhuttu veden lämmittämisestä, vaan säiliöstä karkavasta hukkalämmöstä. Sen keksit omasta pönttöpäästäsi.

        Rautalankaa:
        Kummasta varaajasta karkaa enemmän lämpöä, 40-asteisesta vai 80-asteisesta?

        Sen haastavan arvoituksen kun selvität, niin voidaan mennä seuraavaan vaiheesen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti."

        -Eipä näytä luetun ymmärtäminen olevan sinulla kummoisella tasolla. Toivottavasti et satu koskaan meikeläiselle sähköjä asentamaan...

        Ensimmäisenä virheenäsi on se, ettei kirjoituksessa sanallakaan puhuttu veden lämmittämisestä, vaan säiliöstä karkavasta hukkalämmöstä. Sen keksit omasta pönttöpäästäsi.

        Rautalankaa:
        Kummasta varaajasta karkaa enemmän lämpöä, 40-asteisesta vai 80-asteisesta?

        Sen haastavan arvoituksen kun selvität, niin voidaan mennä seuraavaan vaiheesen.

        "Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti."

        -Helpataan hiukan: Saat kipaista kysymään neuvoa naapurin pikku-Liisiltä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti."

        -Helpataan hiukan: Saat kipaista kysymään neuvoa naapurin pikku-Liisiltä!

        Kyllä minä osaan hitaasti lämmittää naapurin Liisiäkin mutta miten se liittyy asiaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä osaan hitaasti lämmittää naapurin Liisiäkin mutta miten se liittyy asiaan?

        Voisit pyytää Liisa 9v selittämään, mistä oikein on puhe näissä kirjoituksissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti."

        -Eipä näytä luetun ymmärtäminen olevan sinulla kummoisella tasolla. Toivottavasti et satu koskaan meikeläiselle sähköjä asentamaan...

        Ensimmäisenä virheenäsi on se, ettei kirjoituksessa sanallakaan puhuttu veden lämmittämisestä, vaan säiliöstä karkavasta hukkalämmöstä. Sen keksit omasta pönttöpäästäsi.

        Rautalankaa:
        Kummasta varaajasta karkaa enemmän lämpöä, 40-asteisesta vai 80-asteisesta?

        Sen haastavan arvoituksen kun selvität, niin voidaan mennä seuraavaan vaiheesen.

        Lisää rautalankaa:
        Termostaatin lämpötila-asetus ei muutu, vaikka lämmitys tapahtuisi hitaasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisää rautalankaa:
        Termostaatin lämpötila-asetus ei muutu, vaikka lämmitys tapahtuisi hitaasti.

        "Termostaatin lämpötila-asetus ei muutu, vaikka lämmitys tapahtuisi hitaasti."

        -Miten se mielestäsi muka liittyy käsiteltävänä olevaan asiaan.

        -Osaatko selittää, mitä ajat takaa vastauksellasi???

        Näinkö tässä "retardi" pitää näsäviisaita pilkkanaan vasemmalla kädellä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Termostaatin lämpötila-asetus ei muutu, vaikka lämmitys tapahtuisi hitaasti."

        -Miten se mielestäsi muka liittyy käsiteltävänä olevaan asiaan.

        -Osaatko selittää, mitä ajat takaa vastauksellasi???

        Näinkö tässä "retardi" pitää näsäviisaita pilkkanaan vasemmalla kädellä?

        Siten tietenkin, että samassa lämpötilassa varaajan lämpöhäviötkin on samat, olipa se lämpäminen siihen tapahtunut normaalisti tai hitaasti. 😂🤣


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti."

        -Eipä näytä luetun ymmärtäminen olevan sinulla kummoisella tasolla. Toivottavasti et satu koskaan meikeläiselle sähköjä asentamaan...

        Ensimmäisenä virheenäsi on se, ettei kirjoituksessa sanallakaan puhuttu veden lämmittämisestä, vaan säiliöstä karkavasta hukkalämmöstä. Sen keksit omasta pönttöpäästäsi.

        Rautalankaa:
        Kummasta varaajasta karkaa enemmän lämpöä, 40-asteisesta vai 80-asteisesta?

        Sen haastavan arvoituksen kun selvität, niin voidaan mennä seuraavaan vaiheesen.

        > Ensimmäisenä virheenäsi on se, ettei kirjoituksessa sanallakaan puhuttu veden lämmittämisestä, vaan säiliöstä karkavasta hukkalämmöstä. Sen keksit omasta pönttöpäästäsi.

        Kannattaa keskittyä epäoleellisuuksiin, kun ei lainkaan ymmärrä, mistä puhutaan.

        Lämminvesivaraajat nyt noin keskimäärin pyritään pitämään koko ajan lämpiminä eikä niin, että illan tullen tyhjä pönttö täytetään 5 °C vedellä, joka lämmitetään seuraavaksi aamuksi.

        Besserwisseri tekee laskelmia jonkin saunapadan pohjalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Ensimmäisenä virheenäsi on se, ettei kirjoituksessa sanallakaan puhuttu veden lämmittämisestä, vaan säiliöstä karkavasta hukkalämmöstä. Sen keksit omasta pönttöpäästäsi.

        Kannattaa keskittyä epäoleellisuuksiin, kun ei lainkaan ymmärrä, mistä puhutaan.

        Lämminvesivaraajat nyt noin keskimäärin pyritään pitämään koko ajan lämpiminä eikä niin, että illan tullen tyhjä pönttö täytetään 5 °C vedellä, joka lämmitetään seuraavaksi aamuksi.

        Besserwisseri tekee laskelmia jonkin saunapadan pohjalta.

        "Lämminvesivaraajat nyt noin keskimäärin pyritään pitämään koko ajan lämpiminä eikä niin, että illan tullen tyhjä pönttö täytetään 5 °C vedellä, joka lämmitetään seuraavaksi aamuksi."

        Ja miten edellinen vastauksesi millään muotoa liittyi varsinaiseen asiaan? Meneekö ihan alkeis-perus-keskikoulufysiikka satasella yli hilseidenne. Ei niin kuin edes havainnon palaa, mistä asiasta puhutaan??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lämminvesivaraajat nyt noin keskimäärin pyritään pitämään koko ajan lämpiminä eikä niin, että illan tullen tyhjä pönttö täytetään 5 °C vedellä, joka lämmitetään seuraavaksi aamuksi."

        Ja miten edellinen vastauksesi millään muotoa liittyi varsinaiseen asiaan? Meneekö ihan alkeis-perus-keskikoulufysiikka satasella yli hilseidenne. Ei niin kuin edes havainnon palaa, mistä asiasta puhutaan??

        Koita nyt alkuun päättää, puhutaanko saunapadasta vai lämminvesivaraajasta. Jatketaan tyhmyytesi vähentämistä sen jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lämminvesivaraajat nyt noin keskimäärin pyritään pitämään koko ajan lämpiminä eikä niin, että illan tullen tyhjä pönttö täytetään 5 °C vedellä, joka lämmitetään seuraavaksi aamuksi."

        Ja miten edellinen vastauksesi millään muotoa liittyi varsinaiseen asiaan? Meneekö ihan alkeis-perus-keskikoulufysiikka satasella yli hilseidenne. Ei niin kuin edes havainnon palaa, mistä asiasta puhutaan??

        > Ja miten edellinen vastauksesi millään muotoa liittyi varsinaiseen asiaan?

        Paraskin selittäjä. Tässä ketjussahan on useampikin sankari pohdiskellut, että energiaa kuluu vähemmän, kun veden lämmittää pienemmällä teholla = hitaammin. Yhdelle tällaiselle kuittasin humoristisesti, mikä meni besserwisseriltä yli hilseen, kun besserwissweri ei osaa edes katsoa, mitä juttua kukin tässä viihdeketjussa kommentoi.

        Mutta jatka vaan valitsemallasi tiellä.


    • Anonyymi

      Valovirralla lämmitin valaisee paremmin kuin voimavirralla, jolla se taas voimaantuu paremmin.

      • Anonyymi

        Pitääkö valovirtalämmitin sammuttaa yöksi että saa nukutuksi?


    • Anonyymi

      On aivan sama miten sen lämmittää tiettyyn asteeseen menee aina saman
      verran tehoa.1v jos lämmittää,jotta saa saman tehon kuin 3v
      kaapelin pitää olla vahvempi ,jotta pystytään saamaa sama teho.

      • Anonyymi

        Väärin:

        "On aivan sama miten sen lämmittää tiettyyn asteeseen menee aina saman
        verran tehoa."

        -Kukas sitä kytkentää siellä kesken lämmityksen muuttaisi?

        Menikös termit teho (tässä kW) ja eenergia (kWh)

        ...tästä on herkullista jatkaa !!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin:

        "On aivan sama miten sen lämmittää tiettyyn asteeseen menee aina saman
        verran tehoa."

        -Kukas sitä kytkentää siellä kesken lämmityksen muuttaisi?

        Menikös termit teho (tässä kW) ja eenergia (kWh)

        ...tästä on herkullista jatkaa !!!

        Tuo oli niin sekopäistä ajatuksen juoksua, ettei tuosta enää voi jatkaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo oli niin sekopäistä ajatuksen juoksua, ettei tuosta enää voi jatkaa...

        Pyydän vilpittömästi anteeksi. Kerta kaikkiaan yliarvioin käsityskykynne, ja kun vielä naapurin pikku-Liisikään (9-v) ei sattunut olemaan kotona jeesaamassa teitä, niin ymmärettävästi olette aivan äimän käkenä.

        -Miten voi edes käydä keskustelua lämminvesivaraajasta, jos vastapuolella ei ole edes sähköamiksen ekan viikon tietämystä mikä ero on teholla ja energialla??

        Menkääs nurkkaan häpeemään tyhmyyttänne. Toivottavasti ette työskentele sähköalalla, kyllä olisi ihmishenki halpaa teidän tietämyksellä asennetujen sähköjen käyttö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyydän vilpittömästi anteeksi. Kerta kaikkiaan yliarvioin käsityskykynne, ja kun vielä naapurin pikku-Liisikään (9-v) ei sattunut olemaan kotona jeesaamassa teitä, niin ymmärettävästi olette aivan äimän käkenä.

        -Miten voi edes käydä keskustelua lämminvesivaraajasta, jos vastapuolella ei ole edes sähköamiksen ekan viikon tietämystä mikä ero on teholla ja energialla??

        Menkääs nurkkaan häpeemään tyhmyyttänne. Toivottavasti ette työskentele sähköalalla, kyllä olisi ihmishenki halpaa teidän tietämyksellä asennetujen sähköjen käyttö.

        Taidat olla hitaasti lämpenevää sorttia, kuten varaajasikin.


    • Anonyymi

      Lisää näin asiallisia kommentteja kiitos !!

    • Anonyymi

      Kuinka vertaillaan valovirran lumeneita ja voimavirran Newtoneita? Ja pystyykö pelkällä voimalla lämmittämään vettä?

    • Anonyymi

      Homma riippuu myös siitä paljonko lämmintä vettä tarvitaan kerralla ja kuinka usein. Joskus voi olla parempi lämmittää tehokkaasti ja säätää termari pienemmälle, toisinaan hitaasti, mutta suurta merkitystä ei ole. Mitä pitempään on varaaja ei aivsn kuuma, sitä vähemmän karkaa huoneistoon, ja jos suora sähkölämmitys talossa, niin silläkään ei merkitystä

      2000a

      • Anonyymi

        Vielä tärkeämpää on se, tarvitaanko enemmän valovettä vai voimavettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä tärkeämpää on se, tarvitaanko enemmän valovettä vai voimavettä.

        ...kukin parhan kykynsä mukaan täällä asioita kommentoi. Sinut on punnittu, ja kevyeksi havaittu.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Valkeakosken 15-v tapauksessa ihmettelen ??

      On sääli, että pahoja ihmisiä liikkuu aina vapaana eri puolilla Suomea, mutta minkä ihmeen takia 15-vuotiaan nuoren täyt
      Maailman menoa
      618
      19201
    2. Valkeakosken tappo

      "Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k
      Henkirikokset
      70
      16052
    3. Nyt ahdistaa

      Joku nuori tyttö on surmattu Valkeakoskella. En tunne ihmistä, mutta silti se koskettaa. Uutisissa oli hiljattain, että
      Valkeakoski
      394
      9519
    4. Kuka oli tekijä?

      Jos tekijä oli suomalainen, onko hänen vanhempiaan jo tavoitettu? Mitä mieltä ovat aikamiespoikansa teosta? Entä puoliso
      Valkeakoski
      83
      6755
    5. 15-vuotiaan ruumis valkeakoskella

      Nuoria tyttöjä tappavat miessaalistajat ja toiset nuoret. Miessaalistajille ruumiin kätkeminen tai tuhoaminen ei ole on
      Poliisi
      19
      4964
    6. Valkeakosken murhaaja-raiskaaja on kantasuomalainen mies tiedottaa poliisi

      Some- ja palstapersut ehtivät jo moneen kertaan julistaa tekijän maahanmuuttajaksi. Miten meni niin kuin omasta mielestä
      Maailman menoa
      213
      3971
    7. Kantasuomalainen mies pidätetty - ulkomaalaiset syyttömiä tekoon

      Verityöstä on pidätetty vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö. Ulkomaalaisilla ei mitään yhteyttä tekoon.
      Valkeakoski
      127
      2222
    8. Mitä hänellä oli päällään kun viimeksi näit hänet?

      Avoimia vastauksia saa kirjoitella... Ehkä joku saattaa tunnistaa itsensä kommenttien joukosta :)
      Ikävä
      62
      1485
    9. Meidän tarinako on ohi?

      Ootko niin päättänyt?
      Ikävä
      111
      1437
    10. Miksi kaupunki toivoo nuorilta malttia?

      https://www.hs.fi/suomi/art-2000010453236.html "Älkää suunnitelko kostoa" Mistä on kyse? ”Toivomme, että nuorten taho
      Valkeakoski
      41
      1287
    Aihe