Tere!
Meillä on Jäspin 300L varaaja, putkimiehen mukaan sen voi kytkeä sekä voimavirtaa, että valovirtaan, kumpi on käyttökustannuksiltaan edullisempi?
Meillä on Jäspin 300L varaaja, putkimiehen mukaan sen voi kytkeä sekä voimavirtaa, että valovirtaan, kumpi on käyttökustannuksiltaan edullisempi?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Eipä käyttökustannukset siitä muutu miten kytkennän tekee, on vain nopeampi tai hitaampi.
Aivan oikein - juuri näin.
Moni sähköyhtiö kuitenkin veloittaa isompaa perusmaksua, jos pääsulakekoko on suurempi (paitsi Helen ilmeisesti veloittaa saman perusmaksun aina 3x63A pääsulakekokoon saakka ja vasta tuon ylittävillä perusmaksu suurenee - mutta muilla sähköyhtiöillä on yleistä, että jo 3x35A maksaa isompaa perusmaksua kuin 3x25A liittyjä).
Jos kyse on omakotitalosta, niin kuumavesivaraaja voisi soveltua hyvin vuorottelukytkentään, jos autotallissa tai -katoksessa tai vastaavassa on sähköauton latauspiste. Tähän on ainakin sähkösuunnitelmassa syytä varautua, vaikkei sellaiselle heti tarvetta olisikaan... julkisuudessa on esiintynyt uutisia, joiden mukaan 2035 päättyisi polttomoottoriautojen valmistus - ja tämä saattaa merkitä myös sähkö/bensiinihybridiautojen valmistuksen loppumista.
Aloituksen vaikeusaste ainakin yhdeksän !!!
Minä kytkin muutama vuosi sitten varaajan vastukset sellain jännästi peräkkäin, eli siellähän on kolme eri vastusta, ensimmäisen termostaatin tuleva johto, ensimmäisen - toisen ja toisen - kolmannen ja kolmannen - pois menevään - johtoon. varaajassa ei niin väliä sähkön laadulla, sama sähkö voi kiertää kaikkien vastusten läpi ja lämmittää myös kaikkia. tällä tapaa menee vain 1/3-osa sähköstä vaikka kaikki vastukset toimii. Vähän sama juttu kun vedellä, kyllähän sen kerralleen käytetyn veden pystyy käyttämään vielä johonkin muuhun uudelleen.
Aprillipäivä meni jo.
"jännästi peräkkäin" kytkentäsi on nimeltään sarjakytkentä jolla vastusten kokonaisteho on 1/6 siitä jos olisit kytkenyt vastukset rinnan ja 1/3 siitä että olisit kytkenyt käyttöön vain yhden vastuksen.
Eli olen oikeassa, sähköä säästyy
... ja vesi lämpenee huonommin.
Tuskinpa vaan.
Vaippahäviöt
Jäspin ja vastaavien 300l varaajien vaippahäviöksi kerrottiin ennen olleen noin 200w kun termostaatti on maksimissaan eli 80C. Tuskin ihan radikaalisti siis on pienentynyt nykyään, ja tehtaan sivut eivät sitä kerro.
Vuositasolla tämä tarkoittaa maksimissaan siis noin 1.750 kWh ja muutenkin sähköllä lämpiävässä talossa lämpövuoto varaajassa hyödyttää muuta lämmitystä pl. lämmityskauden ulkopuolella. Eli ei ihan merkityksetöntä.
-Muistaakseni Jäspi-merkkiä sai takavuosina erikoistilauksella 6kW vastuksilla, jolla startista 80C lämpötilaan kylmän varaajan täräytti siis 10C ---> 80C noin neljässä (4h) tunnissa
-Jos varaaja olikin oli 1-v kytketty 2kW malli , lämpiämiseen aikaa kului noin 12h samoilla lähtö-lämpöoletuksilla.
-6kW malli siis saavutti maksimaalisen vaippahäviön tason siis jo neljä tuntia päälle kytkennästä.
-2kW malli saavuttaa maksimaalisen vaippahäviön tason vasta 12 tunnin kohdalla.
Veden ominaislämpökapasiteetti on vakio ja riippumatta lämmitysnopeudesta samansuuruisen vesimassan lämmitys vaatii yhtä suuren enegrgiamäärän.
-Ainoaksi eroksi tarvittavan sähköenergian osalta jää siis vaippahäviöiden ero.
-Vaippahäviön suuruus on suoraan verrannollista säiliössä olevan veden ja huonelämpötilan erotuksesta.
-Kuuma varaaja = vaippahäviö on suuri
-Viileämpi varaaja = vaippahäviö on pienempi
-Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä.
- - - -
Unohtuiko jotain?
Kokeile kytkeä ensin kaikki kodin valaisimet ehdottamallasi tavalla, niin huomaat miksi ehdotustasi kannattaa harkita toistamiseen.
Vaippahäviö on aika mekittävä. 200W tarkoittaa 4,8kWh vuorokaudessa. Meillä jäspin varaaja kuluttaa sähköä 6-7 kWh vuorokaudessa sisältäen vaippahäviön ja vedenlämmittämisen.
...nykyisiä vaippahäviöitä en onnistunut löytämään. Kun jääkaappien ja pakastimien eristykset on nykyisin parannettu ja paksunnettu, olettaisin niin tehdyn myös lämminvesivaraajien kohdalla.
-Edellinen-
"Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä."
Hitaasti lämminnyt varaaja = vaippahäviöitä tulee pitemmältä ajalta, joten kokonaismäärä vaippahäviöillä on suurempi kuin nopeasti lämpenevällä.
7 kWh/vuorokausi on melkein 7000 kWh/vuosi. No mikäs siinä, pitää vain olla hyvin palkatussa työssä...
Kannattaa miettiä paljonko tosiaan sitä vettä tarvii kerralla. Suurin säästö tulee kun säätää termarin niin pienelle kuin riittää ottaen huomioon legionellat. 300L varaaja lämpiää 10c 3kw teholla tunnissa.
Hukkalämpö 60c on noin 100w/h riippuen varaajasta. Itselläni on 290L onnline.
2000a
0/5
-Vaippahäviötä tulee koko sen ajan, kun vesi on huoneilmää lämpimämpää. Ei se vaippahäviö mihinkään häviä tai lopu, kun vesi saavuttaa asettelulämpötilan.
Niinkö tosiaan luulit?
-"Nopeasti lämminnyt varaaja = nopeammin saavutettu vaippahäviön huippumäärä."
Der Facto.
-Eipä ihme, että työnantajat puhuvat nykyään aika kitkerään sävyyn amisopetuksesta "siellä ei opita nykyään mitään". Tai sitten edellinen kirjoittelija vaan on täydellisen pölvästi.
Aivan mahtava oivallus kierrättää käytetty sähkö uudelleen käyttöön :-D
Eikö olekkin, tämän voisi vaikka patentoida, käytetyn sähkön kierrätysjärjestelmä, huomenna voisin kysellä tälle patenttia.
Hyper-Ultra-teoreettinen...
1. Mitä kuumempi lämminvesivaraaja on, sitä enemmän siitä karkaa eristyksen läpi lämpöä - ihan lineaarisesti suhteessa veden lämpöön eli sähköä kuluu enemmän mitä kuumempi asetus vesilämmölle on.
2. Kytkettynä 1-vaiheisesti tai "jännästi"; otettaessa vettä sen kestää kauemmin tai hyvin paljon kauemmin lämmetä termostaatin pyytämään lämpötilaan, verrattuna 3-vaihekytkentään.
---> keskimäärin matalampi lämpötila varaajassa ---> keskimäärin vähemmän lämmön karkaamisesta johtuvaa häviötä ---> sähköä säästyy.
---> Ei 100-vakavasti otettavaksi D!
Siis mitä kauemmin kestää lämmetä termostaatin asetusarvoon, sitä enemmän lämpöä kerkiää karata varaajasta.
...juurin päinvastoin menee, mitä kuumempaa vesi on, sitä suurempaa on lämmön siirtyminen eli karkaaminen.
...ihan peruskoulun alkeisfysiikkaa, ei sen vaativampaa...
Retardi ei taida tajuta että lämpötila asettuu termostaatin mukaan, eikä hidastuskytkennät siihen vaikuta.
Eniten säästää, kun jättää sähköt kytkemättä.
Näitä vajakkeja on nähty ennenkin. Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti.
Samalla logiikalla vedestä saa ulos enemmän energiaa, kun sen jäähdyttää nopeasti. Seuraava askel onkin suunnitella ikiliikkuja, jossa vettä lämmitetään hitaasti ja jäähdytetään nopeasti. Nopeasta jäähdytyksestä osa lämmitykseen ja ylijäämän voi myydä naapureille.
"Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti."
-Eipä näytä luetun ymmärtäminen olevan sinulla kummoisella tasolla. Toivottavasti et satu koskaan meikeläiselle sähköjä asentamaan...
Ensimmäisenä virheenäsi on se, ettei kirjoituksessa sanallakaan puhuttu veden lämmittämisestä, vaan säiliöstä karkavasta hukkalämmöstä. Sen keksit omasta pönttöpäästäsi.
Rautalankaa:
Kummasta varaajasta karkaa enemmän lämpöä, 40-asteisesta vai 80-asteisesta?
Sen haastavan arvoituksen kun selvität, niin voidaan mennä seuraavaan vaiheesen.
"Veden lämmitys vie kuulemma vähemmän energiaa, kun sen tekee hitaasti."
-Helpataan hiukan: Saat kipaista kysymään neuvoa naapurin pikku-Liisiltä!
Kyllä minä osaan hitaasti lämmittää naapurin Liisiäkin mutta miten se liittyy asiaan?
Voisit pyytää Liisa 9v selittämään, mistä oikein on puhe näissä kirjoituksissa.
Lisää rautalankaa:
Termostaatin lämpötila-asetus ei muutu, vaikka lämmitys tapahtuisi hitaasti.
"Termostaatin lämpötila-asetus ei muutu, vaikka lämmitys tapahtuisi hitaasti."
-Miten se mielestäsi muka liittyy käsiteltävänä olevaan asiaan.
-Osaatko selittää, mitä ajat takaa vastauksellasi???
Näinkö tässä "retardi" pitää näsäviisaita pilkkanaan vasemmalla kädellä?
Siten tietenkin, että samassa lämpötilassa varaajan lämpöhäviötkin on samat, olipa se lämpäminen siihen tapahtunut normaalisti tai hitaasti. 😂🤣
> Ensimmäisenä virheenäsi on se, ettei kirjoituksessa sanallakaan puhuttu veden lämmittämisestä, vaan säiliöstä karkavasta hukkalämmöstä. Sen keksit omasta pönttöpäästäsi.
Kannattaa keskittyä epäoleellisuuksiin, kun ei lainkaan ymmärrä, mistä puhutaan.
Lämminvesivaraajat nyt noin keskimäärin pyritään pitämään koko ajan lämpiminä eikä niin, että illan tullen tyhjä pönttö täytetään 5 °C vedellä, joka lämmitetään seuraavaksi aamuksi.
Besserwisseri tekee laskelmia jonkin saunapadan pohjalta.
"Lämminvesivaraajat nyt noin keskimäärin pyritään pitämään koko ajan lämpiminä eikä niin, että illan tullen tyhjä pönttö täytetään 5 °C vedellä, joka lämmitetään seuraavaksi aamuksi."
Ja miten edellinen vastauksesi millään muotoa liittyi varsinaiseen asiaan? Meneekö ihan alkeis-perus-keskikoulufysiikka satasella yli hilseidenne. Ei niin kuin edes havainnon palaa, mistä asiasta puhutaan??
Koita nyt alkuun päättää, puhutaanko saunapadasta vai lämminvesivaraajasta. Jatketaan tyhmyytesi vähentämistä sen jälkeen.
> Ja miten edellinen vastauksesi millään muotoa liittyi varsinaiseen asiaan?
Paraskin selittäjä. Tässä ketjussahan on useampikin sankari pohdiskellut, että energiaa kuluu vähemmän, kun veden lämmittää pienemmällä teholla = hitaammin. Yhdelle tällaiselle kuittasin humoristisesti, mikä meni besserwisseriltä yli hilseen, kun besserwissweri ei osaa edes katsoa, mitä juttua kukin tässä viihdeketjussa kommentoi.
Mutta jatka vaan valitsemallasi tiellä.
Valovirralla lämmitin valaisee paremmin kuin voimavirralla, jolla se taas voimaantuu paremmin.
Pitääkö valovirtalämmitin sammuttaa yöksi että saa nukutuksi?
On aivan sama miten sen lämmittää tiettyyn asteeseen menee aina saman
verran tehoa.1v jos lämmittää,jotta saa saman tehon kuin 3v
kaapelin pitää olla vahvempi ,jotta pystytään saamaa sama teho.
Väärin:
"On aivan sama miten sen lämmittää tiettyyn asteeseen menee aina saman
verran tehoa."
-Kukas sitä kytkentää siellä kesken lämmityksen muuttaisi?
Menikös termit teho (tässä kW) ja eenergia (kWh)
...tästä on herkullista jatkaa !!!
Tuo oli niin sekopäistä ajatuksen juoksua, ettei tuosta enää voi jatkaa...
Pyydän vilpittömästi anteeksi. Kerta kaikkiaan yliarvioin käsityskykynne, ja kun vielä naapurin pikku-Liisikään (9-v) ei sattunut olemaan kotona jeesaamassa teitä, niin ymmärettävästi olette aivan äimän käkenä.
-Miten voi edes käydä keskustelua lämminvesivaraajasta, jos vastapuolella ei ole edes sähköamiksen ekan viikon tietämystä mikä ero on teholla ja energialla??
Menkääs nurkkaan häpeemään tyhmyyttänne. Toivottavasti ette työskentele sähköalalla, kyllä olisi ihmishenki halpaa teidän tietämyksellä asennetujen sähköjen käyttö.
Taidat olla hitaasti lämpenevää sorttia, kuten varaajasikin.
Lisää näin asiallisia kommentteja kiitos !!
Kuinka vertaillaan valovirran lumeneita ja voimavirran Newtoneita? Ja pystyykö pelkällä voimalla lämmittämään vettä?
Homma riippuu myös siitä paljonko lämmintä vettä tarvitaan kerralla ja kuinka usein. Joskus voi olla parempi lämmittää tehokkaasti ja säätää termari pienemmälle, toisinaan hitaasti, mutta suurta merkitystä ei ole. Mitä pitempään on varaaja ei aivsn kuuma, sitä vähemmän karkaa huoneistoon, ja jos suora sähkölämmitys talossa, niin silläkään ei merkitystä
2000a
Vielä tärkeämpää on se, tarvitaanko enemmän valovettä vai voimavettä.
...kukin parhan kykynsä mukaan täällä asioita kommentoi. Sinut on punnittu, ja kevyeksi havaittu.