Vai roikutko huonoissa suhteissa, koska et usko saavasi parempaa?
Arvostatko itseäsi?
Anonyymi
29<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Missä huonoissa suhteissa? Vai meinaatko tätä palstaa? Olen täällä ihan vitsillä, en ole näitä juttuja ottanut vakavissaan missään vaiheessa.
Sitä odotellessa siis.
Kyllä ja en roiku juuri siksi.
Miten niin huonossa ihan kelpo tämäkin vaihtoehtona. Yksinäni en halua aikaa viettää vaikka erakko olenkin🙃
En osaa ajatella sillä tavalla. Oma valinta on ollut olla yksin, koska tarvitsen paljon omaa aikaa ja omassa elämässä ollut riittävästi haasteita, läheistenkin kanssa. Ikää jo enemmän ja kuuntelen sisintäni omaan vointiini liittyen.
Tältä itsestäni monesti tuntuu ja yksin olo tuntuu omimmalta, kun siihen jo tottunut ja oppinut.
Sairaudet pakottaa yhteen
En roiku missään suhteissa. Lähdin hyvästä suhteesta, koska se muistutti enemmän kämppäkaveria kuin rakkaussuhdetta ajan kanssa.
oletko helppo kumppani
jotkut hakee aina uutta ja jäävät lopulta yksin
ainahan ihmiset muuttuu,tästä ajasta puuttuu sitoutuminen kun haluankin tuon eiku tuon eiku tuon...ja paljon pahaa mieltä monelle jätetylle jotka eivät välttämättä edes tiedä mikä meni vikaan ja se toinen jatkaa... ei kun tuon , eiku tuon koska aina jotain puuttuu....
Aika hölmö täytyy olla jos ei tiedä mikä meni vikaan. Ei parisuhde ole vankila/lupaus mistään.
Sinä olet se suhteen toinen osapuoli. Tee siitä parempi tai lähde kävelemään. Ei se huono suhde ole mikään ulkopuolinen asia, sinä olet siinä osallisena, sinä teet siitä huonon.
Kyllähän mä itseni näen arvokkaana ja näen itseni myös hyvätasoisena parisuhdekumppanina. En täydellisenä, mutta nousen asteikolla aika korkeelle tasolle ja sen perusteella myös vaadin paljon seurustelukumppanilta.
Rölli alkaa seuraavaksi riehuun noita ulkonäkökompleksejaan.. joten sanottakoon jo tässä etten tarkota kriteereillä ulkoisia tai pinnallisia asioita. En siis puhu ulkonäöstä.
Mä itse olen hyvin rehellinen, tunnollinen, suoraselkäinen, moraali korkealla kulkeva. uskollinen ja asiani moitteettomasti hoitava järki-ihminen.
Oma elämäni on järjsetyksessä. Tasapainossa ja se on hyvin pitkälle mun moraalisen selkärangan, järjellä elämisen, rehellisyyden ja tunnollisuuden ansioo
En kaipaa elämääni tunaria, jolla oma elämä kaaosta, koska on sössiny kaiken palasiksi ja elämänsä hoitanut repaleiseksi täystuhoksi. En kaipaa suhteeseen ihmistä joka elämää tunteella ja ei harkitse yhtään mitä tekee, vaan tekee ja sitten vasta miettii kun vahinko tapahtunu.
Elämäni on itselläni niin hyvää, etten luovu sinkkuudestani jonkun täystuho-tunarin takia vaikka kuinka rakastaisin. Elämää suurempi rakkauskaan ei olisi mun elämäni tasapainon tuhoamisen arvoista.
Ja näin ne hommat etenee. Tuli se Rölli tähän nyt kuinka aukoon päätään ja sanoon vastaan mitä. Mun elämä, mun päätökset. Rölli voi oman elämänsä järjestää miten tykkää, mutta toisten asioista voi pitää näpit kaukana
Voi kun kaikki muutkin ihmiset olisivat yhtä järkeviä kuin sinä.
Ihmettelen ihmisiä, jotka alkavat jotenkin hoitamaan täysin hulttiota seurustelukumppania,
se kun ei koskaan tuota tulosta, toista ei voi hoitaa terveeksi hulttiomaisuudestaan,
menee vain oma elämä pilalle, tämän hetkinen elämä (pettymys toisensa perään) ja kaikki saavutettu (koulutuksella, työllä ja järkevällä asioiden hoidolla) ja tulevaisuuskin - kun seurustelee ihmisen kanssa, joka ei ole koskaan hoitanut asioitaan, niin tuhlaa vain omaa elämäänsä ja sitten jälkeenpäin harmittaa kovasti, että miksi kuvittelikin rakkauden korjaavan kaiken - rakkaus ei riitä, vaikka olisi kuinka aidosti rakastunut, niin se ei vain koskaan riitä, mikäli toinen osapuoli ei kykene hallitsemaan itseään ja asioidensa hoitoa - en sano, että tällainen vastuuttomuus olisi vastuuttoman henkilön omaa syytä ainakaan kaikissa tapauksissa - sairautta se on ja sille ei itse kukaan mitään voi... mutta kunpa kaikki ymmärtäisivät pitää sinkkuudestaan kiinni! Eli "jäitä hattuun" kun rakastuminen iskee eli järjellä pitää lannistaa rakastumisen tunteet, kuolee ne kuitenkin muutenkin ajan kanssa.
Jään odottamaan kommentteja... :D
Se on elämänkokemusta. En mä näin osannu toimia 18 vuotiaana. Elämä opettaa arvostaan ja suojeleen omaa elämää.
Puhutaan itsemäärämis oikeuden riistosta.
Juurikin näin.
Sinkkuudesta tulisikin pitää kiinni näistä syistä. Enemmän parisuhde katkeroittaa kuin esim. Ystävyyssuhteet.
Älä aliarvioi toisia ihmisiä
Kyllä. Pahinta tässä on se että olen korviani myöten ihastunut naiseen, jota en tule saamaan.
Sama tunne täällä mutta mieheen, aika hoitaa. Ei tässä vaiheessa voi tehdä mitää elämääsuurempia muutoksia, vaikka suhde tuntuukin huonolta.
Se on tyytymistä.
Sitä se on, ja se on eniten muiden laittamista oman edun edelle.
Juuri näin.
Roikutko palstalla kyselemässä, kun ei ole sitä suhdetta eikä paljon muutakaan elämää.
Kyllä ja kyllä. Ei ne sulje toisiaan pois, kun tilanne on... vaikea.
Millähän tavalla??
Jos kerran pakotetaan parisuhteeseen niin näin voi käydä. Itse ajattelen ja nautin rauhallisesta yksin olosta ja hiljaisuudesta. Ei kukaan sönköttämässä vieressä tai huutamassa.
Arvostanko? Hyvä kysymys.
Mutta ei mulla huonoja pitkiä suhteita ole ikinä ollut, oikein loistavia kumppaneita, jos kohta tietty jokainen omanlaisensa ja omilla piirteillään pakkaa sopivasti sekoittavia, mutta suomeksi siis kasvamaan haastaneita.
Mikä on huono suhde? Määrittele se lievissä tapauksissa.