Sortuiko PersKeKo-hallitus samanlaiseen ylimielisyyteen kuin valkoiset 1917?

Punakapinan synty juontaa juurensa 1910-luvulla vaivanneesta elintarvikepulasta sekä työttömyyden kasvusta, jonka tuolloinen oikeisto pahasti aliarvioi. Vähävaraisemmat ihmiset näkivät nälkää eikä heillä ollut kohonneiden hintojen sekä säännöstelyn vuoksi muuta ulospääsyä ahdingostaan kuin nousta vastarintaan. Oikeisto kun ei tuntunut piittaavan näiden ihmisten ongelmista edustaessaan kuitenkin maan hallitusvaltaa. Suomen yhteiskunta oli vuonna 1917 hajoamispisteessä. Syksyllä elintarvikepula paheni, hinnat nousivat, säännöstely tiukkeni, tuottajilta pakko-otettiin elintarvikkeita, työttömyys lisääntyi ja varsinaista nälkääkin esiintyi, etenkin kaupungeissa

https://www.iltalehti.fi/suomi100/a/201701242200058953

Mikä on muuttunut sadassa vuodessa? Ruokajonojen osalta ei kai juuri mikään. Elämme nytkin tilanteessa, jossa ruokapula uhkaa. Hinnat ovat jo nousseet. Nämä tietysti tällä hetkellä pitkälti kohonneen energianhinnan sekä Ukrainan sodan vuoksi Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi. Kuitenkin juuri tasan 100 vuotta itsenäistymisen pula-ajasta Sipilän porvarihallitus teki taas radikaalia politiikkaa, joka sattui kaikista eniten juuri pienituloisimpiin ihmisiin. Ovatko nämä kaksi tasan 100 vuotta toisistaan oikeiston tekemät poliittiset linjaukset verrattavissa keskenään, sillä ei Sipilän hallitus ainakaan yhtään myötäsukaisemmin suhtautunut apua tarvitseviin? Julkisuudessa syötettiin koko ajan hyvin kokoomuslaista mantraa "työn kautta". Entäs kun ei niitä työpaikkoja ollut, kuten ei ollut 1917:kaan? Molemmissa tapauksissa ongelmat haluttiin siivota maton alle piiloon.

"Joutuiko ruoka-apu poliittiseksi pelinappulaksi? Perussuomalaisten jakautumiseen loppui myös rahantulo"

https://yle.fi/uutiset/3-9989123

"Eduskunta otti leipäjonoilta miljoona euroa – Heikki Hursti pettyi: "Ihmeellistä"

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1320754

"Yle: Espoossa pohdittu ”aktiivimallia” leipäjonoihin: Ruoka-avun toiminnan­johtaja tyrmistyi – antaa karun esimerkin"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005653813.html

Vauraita porvareita ottaa kupoliin leipäjonot?

"Näkökulma: Metallica sai Juha Sipilän ja kumppanit näyttämään sydämettömiltä ketkuilta"

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201805122200939058
16105
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Suomen Suurruhtinaskunta oli osa Venäjää 1910. Silloin puuttui paljon muuttakin.
heh.. taitaa historian tietämyksesi olla hukassa.

Äänestä
  • Luehan uudestaan. Ensimmäinen maailmansota aiheutti globaaleja ongelmia. Eivät ne alkaneet 1917 vaan vaivasivat vuosien ajan eli koko 1910-luvun ajan kärjistyen sitten lähestyttäessä uuden vuosikymmenen alkua. Siis ajasta Suomen Suurruhtinaskuntana aina Suomen itsenäisyyden alkuvuosiin. Ei elintarvikepula tuolloin siis syntynyt yhdessä yössä. Valkoiset siis tiesivät hallitusvaltaan päästyään ongelmat, mutta käytännössä sulkivat silmänsä niiltä.

    Suomen sisällissota olisi siis ollut mahdollisesti vältettävissä, jos nuorta yhteiskuntaa uhanneet ongelmat olisi otettu tosissaan. Kansa oli vain niin kahtiajakautunutta tuossa vaiheessa, ettei toisten ongelmat koskettaneet mitenkään, kun ei älytty ymmärtää, mihin sellainen voi johtaa.

    Äänestä

Pankkolängvitsi nyt itse teki aloituksen, ja tietonsa on hukassa.
Suomi itsenäistyi 1917 vuoden lopussa, ei 1910.

Äänestä
  • Kuka niin on väittänyt, että Suomi olisi itsenäistynyt 1910? Onko luetunymmärtämisessä edelleen haasteita?

    "Punakapinan synty juontaa juurensa 1910-luvulla vaivanneesta elintarvikepulasta sekä työttömyyden kasvusta, jonka tuolloinen oikeisto pahasti aliarvioi."

    Painotus sanoilla JUONTAA JUURENSA.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuka niin on väittänyt, että Suomi olisi itsenäistynyt 1910? Onko luetunymmärtämisessä edelleen haasteita?

    "Punakapinan synty juontaa juurensa 1910-luvulla vaivanneesta elintarvikepulasta sekä työttömyyden kasvusta, jonka tuolloinen oikeisto pahasti aliarvioi."

    Painotus sanoilla JUONTAA JUURENSA.

    elä sie hermostu,
    saivareilla,
    on luetunymmärtämisessä vaikeuksia...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuka niin on väittänyt, että Suomi olisi itsenäistynyt 1910? Onko luetunymmärtämisessä edelleen haasteita?

    "Punakapinan synty juontaa juurensa 1910-luvulla vaivanneesta elintarvikepulasta sekä työttömyyden kasvusta, jonka tuolloinen oikeisto pahasti aliarvioi."

    Painotus sanoilla JUONTAA JUURENSA.

    Että mukaasi olisi juuri itsenäistynyt Suomi olisi pitänyt liittää Venäjään.
    Ihmetteleen ettet ole muuttanut ihailemaasi Neuvostoliittoon?

    Koiviston 80v haastattelussa sanoi ettei olisi ollut paluuta jos punaiset olisi voittaneet, Suomi olisi osa Venäjää.

    Suomen itsenäisyyden tavallaan sinetöityneen Teheranin huippukokouksessa vuonna 1943. Tuolloin Franklin D . Roosevelt tiedusteli Josif Stalinilta , miksei Baltian maille voisi taata itsenäisyyttä Suomen tapaan. Stalinin kerrotaan perustelleen Suomen erityisasemaa tsaarinajan autonomialla.

    Sodalle haetaan edelleen nimeä
    Presidentti Koivisto pohti myös vuoden 1918 tapahtumia Suomessa. Hän esitti arvion, että Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä, jos punainen osapuoli olisi voittanut sodan. Koiviston näkemys perustui siihen, etteivät punaiset olisi pystyneet pitämään yllä hallitusvaltaa ilman Venäjän tukea.

    - Tässä mielessä voidaan puhua vapaussodasta, Koivisto määritteli, vaikka totesikin, ettei vuoden 1918 sodalle ole vieläkään löydetty yksiselitteistä nimeä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Että mukaasi olisi juuri itsenäistynyt Suomi olisi pitänyt liittää Venäjään.
    Ihmetteleen ettet ole muuttanut ihailemaasi Neuvostoliittoon?

    Koiviston 80v haastattelussa sanoi ettei olisi ollut paluuta jos punaiset olisi voittaneet, Suomi olisi osa Venäjää.

    Suomen itsenäisyyden tavallaan sinetöityneen Teheranin huippukokouksessa vuonna 1943. Tuolloin Franklin D . Roosevelt tiedusteli Josif Stalinilta , miksei Baltian maille voisi taata itsenäisyyttä Suomen tapaan. Stalinin kerrotaan perustelleen Suomen erityisasemaa tsaarinajan autonomialla.

    Sodalle haetaan edelleen nimeä
    Presidentti Koivisto pohti myös vuoden 1918 tapahtumia Suomessa. Hän esitti arvion, että Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä, jos punainen osapuoli olisi voittanut sodan. Koiviston näkemys perustui siihen, etteivät punaiset olisi pystyneet pitämään yllä hallitusvaltaa ilman Venäjän tukea.

    - Tässä mielessä voidaan puhua vapaussodasta, Koivisto määritteli, vaikka totesikin, ettei vuoden 1918 sodalle ole vieläkään löydetty yksiselitteistä nimeä.

    Älä pane sanoja toisten suihin. Kuka muu on väittänyt kuin sinä, että Suomi olisi pitänyt liittää Neuvostoliittoon? Et tunnu oikein tajuavan syitä Suomen sisällissodan synnylle vaan alati louskutat syyn olleen pelkässä bolshevistien propagandassa. Nälän, työttömyyden ja yleisen kurjuuden kanssa kamppaillut vähäväkinen kansanosa oli helppo pala yllytykselle, mutta syy siihen, miksi tämä kansanosa oli alttiina sille, johtui puhtaasti heitteillejätöstä. Tähän valkoisilla oli helppo kohdistaa oma propagandansa vaikka juuri heillä itsellään olisi ollut mitä suurimmassa määrin mahdollisuus vaikuttaa eskaloitumisen estämiseksi. Tällöin ei mitään punakapinaa välttämättä olisi päässyt edes syntymään tai se olisi jäänyt vain hyvin pienen ryhmän yritykseksi. Vastakkainasettelu oli vain liian syvällä poliittisessa ajattelussa ja joillekin se näkyy olevan yhä tänäkin päivänä. Demarit niputetaan kommunistien kanssa samaan nippuun aiheetta.

    Suomen itsenäisyysjulistukselle eduskuntaan tuli kaksi aloitetta. Ensin valkoisten oma aloite, johon SDP antoi oman vasta-aloitteensa. Ja nämä kumpikin tähtäsivät itsenäisyysjulistuksen täytäntöönpanoon, mutta ero oli menettelytavoissa. Porvarit katsoivat, että SDP:n ehdotus vain hidastaa itsenäisyyden täytäntöönpanoa, kun taas demarien neuvottelupohjainen ratkaisu perustui sille arviolle, että porvarien vaihtoehto olisi saattanut johtaa Neuvostoliiton aseelliseen väliintuloon.

    Eli ei Suomessa ketkään muut vastustaneet itsenäistymistä kuin punaisimmat kommunistit. Ja se näkyi myös vuonna 1939, kun SDP sekä SAK torppasivat kommunistien pyrkimykset antamalla tukensa Rytin hallitukselle.

    Äänestä

Ei suuriruhtinaskunnan ajan senaatteja voi verrata vallankäyttäjinä itsenäisyysajan valtioneuvostoihin eli hallituksiin. Senaatin valta ja vastuu sekä mahdollisuudet toimia olivat sekavat. Parlamentarismista ei voinut puhua.

Sitä paitsi senaattivalta ei ollut yksinomaan oikeistolla. Elintarvikekriisin huippuvuonna 1917 vallassa olivat maaliskuusta syyskuuhun SDP-vetoinen Tokoin senaatti, sitten syyskuussta marraskuuhun nuorsuomalaisjohtoinen Setälän senaatti. Nimenomaan Tokoin senaatti joutui vasemmistonkin hampaisiin huonon elintarvikehuollon takia.

Äänestä
  • Eihän kysymys ollutkaan Suurruhtinaskunnan ajasta. Ongelmat tietenkin olivat jo syntyneet sinä aikana, mutta eskaloituivat vasta jo itsenäistyneessä Suomessa 1918.

    Äänestä

  • Elintarvikepula johtui Venäjän vallankumouksesta ja itsenäistymisestämme. Ruokahuolto Venäjän mustanmullan mailta tyrehtyi. Nälkiintyminen oli yksi sotaan johtanut syy, mutta se ei ollut mielestäni se tekijä, joka olisi ollut Suomen vallanpitäjien syytä. Sen sijaan yleinen ja pitkään jatkunut epätasa-arvo ja sen aiheuttaman poliittisen ymmärryksen kasvu olivat liikkeelle paneva voima. Jotkut korostavat sisällissodan syyksi sitä, että Suomessa olisi ollut jokin sellainen tyhjästä syntynyt poliittinen voima, joka vain halusi päästä valtaan. Se on täysin vastoin historiallista tietoa. Suomessa likimainkaan kaikki eivät olleet silloin hyvin toimeentulevia yrittäjiä tai kartanoiden omistajia. Elintarvikepulassa voi tietysti olla sellainen näkyvä ja kärjistynyt tilanne, missä jotkut kykenivät jatkamaan yltäkylläisyydessä toisten kärsiessä nälästä. Suomessa ei tuolloin ollut kehittynyttä valtiollista sosiaalihuoltoa.

    Väite siitä, että vasemmistokapina saatiin aikaiseksi agitaatiolla on täysin järjenvastainen. Kapinan siemen oli kylvetty ennen sitä ja tietysti silloin agitaatiolla oli mahdollisuus saada se leimahtamaan. Agitaatio oli tulitukku, mutta syttymisherkkä puukasa oli takassa jo valmiina. Tällainen kapina ei nykyaikana ole mahdollinen, koska Suomessa ei ole sisällissodan aikaa vastaavaa epätasa-arvoa. Eivät kapinat ala sellaisten piiristä, jotka kaikki ovat hyvinvoipia. Tämä perusasia unohtuu niiltä, jotka tulkitsevat sodan vapaussotana ja vallankumouksellisena kapina ilman muuta perustetta kuin vallanvaihto.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eihän kysymys ollutkaan Suurruhtinaskunnan ajasta. Ongelmat tietenkin olivat jo syntyneet sinä aikana, mutta eskaloituivat vasta jo itsenäistyneessä Suomessa 1918.

    Heti avauksesi alussa viittasit punakapinan syntyjuuriin ja nostit esille vuoden 1917. Vuodesta 1918 et tainnut mainita sanallakaan. Siksi käsitin väärin, mistä ajasta oli kysymys.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Elintarvikepula johtui Venäjän vallankumouksesta ja itsenäistymisestämme. Ruokahuolto Venäjän mustanmullan mailta tyrehtyi. Nälkiintyminen oli yksi sotaan johtanut syy, mutta se ei ollut mielestäni se tekijä, joka olisi ollut Suomen vallanpitäjien syytä. Sen sijaan yleinen ja pitkään jatkunut epätasa-arvo ja sen aiheuttaman poliittisen ymmärryksen kasvu olivat liikkeelle paneva voima. Jotkut korostavat sisällissodan syyksi sitä, että Suomessa olisi ollut jokin sellainen tyhjästä syntynyt poliittinen voima, joka vain halusi päästä valtaan. Se on täysin vastoin historiallista tietoa. Suomessa likimainkaan kaikki eivät olleet silloin hyvin toimeentulevia yrittäjiä tai kartanoiden omistajia. Elintarvikepulassa voi tietysti olla sellainen näkyvä ja kärjistynyt tilanne, missä jotkut kykenivät jatkamaan yltäkylläisyydessä toisten kärsiessä nälästä. Suomessa ei tuolloin ollut kehittynyttä valtiollista sosiaalihuoltoa.

    Väite siitä, että vasemmistokapina saatiin aikaiseksi agitaatiolla on täysin järjenvastainen. Kapinan siemen oli kylvetty ennen sitä ja tietysti silloin agitaatiolla oli mahdollisuus saada se leimahtamaan. Agitaatio oli tulitukku, mutta syttymisherkkä puukasa oli takassa jo valmiina. Tällainen kapina ei nykyaikana ole mahdollinen, koska Suomessa ei ole sisällissodan aikaa vastaavaa epätasa-arvoa. Eivät kapinat ala sellaisten piiristä, jotka kaikki ovat hyvinvoipia. Tämä perusasia unohtuu niiltä, jotka tulkitsevat sodan vapaussotana ja vallankumouksellisena kapina ilman muuta perustetta kuin vallanvaihto.

    Varmaan elintarvikkeita oli tuotu Venäjän ulkopuolisestakin Euroopasta tai ainakin sieltä olisi saatu korvaavia elintarvikkeita, mutta maailmansota esti tuonnin. Suomi ei ollut vielä elintarviketuotannossa omavarainen, eikä sitä ainakaan maataloustyöläisten lakot parantanut.

    Kaikki eduskuntapuolueethan kannattivat tuohon aikaan torpparivapautusta, joskin hieman erilaisin ratkaisukeinoin kuten sote-uudistuksessakin. Nähtiin jo tuolloin, että maataloustyöläiset käyvät tulevaisuudessa pääosin tarpeettomiksi, koska maatilat olivat siirtymässä koneisiin. Mutta vielä 1910-luvun lopulla elettiin murrosvaihetta varsinkin Etelä-Suomen kartanoalueilla.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Elintarvikepula johtui Venäjän vallankumouksesta ja itsenäistymisestämme. Ruokahuolto Venäjän mustanmullan mailta tyrehtyi. Nälkiintyminen oli yksi sotaan johtanut syy, mutta se ei ollut mielestäni se tekijä, joka olisi ollut Suomen vallanpitäjien syytä. Sen sijaan yleinen ja pitkään jatkunut epätasa-arvo ja sen aiheuttaman poliittisen ymmärryksen kasvu olivat liikkeelle paneva voima. Jotkut korostavat sisällissodan syyksi sitä, että Suomessa olisi ollut jokin sellainen tyhjästä syntynyt poliittinen voima, joka vain halusi päästä valtaan. Se on täysin vastoin historiallista tietoa. Suomessa likimainkaan kaikki eivät olleet silloin hyvin toimeentulevia yrittäjiä tai kartanoiden omistajia. Elintarvikepulassa voi tietysti olla sellainen näkyvä ja kärjistynyt tilanne, missä jotkut kykenivät jatkamaan yltäkylläisyydessä toisten kärsiessä nälästä. Suomessa ei tuolloin ollut kehittynyttä valtiollista sosiaalihuoltoa.

    Väite siitä, että vasemmistokapina saatiin aikaiseksi agitaatiolla on täysin järjenvastainen. Kapinan siemen oli kylvetty ennen sitä ja tietysti silloin agitaatiolla oli mahdollisuus saada se leimahtamaan. Agitaatio oli tulitukku, mutta syttymisherkkä puukasa oli takassa jo valmiina. Tällainen kapina ei nykyaikana ole mahdollinen, koska Suomessa ei ole sisällissodan aikaa vastaavaa epätasa-arvoa. Eivät kapinat ala sellaisten piiristä, jotka kaikki ovat hyvinvoipia. Tämä perusasia unohtuu niiltä, jotka tulkitsevat sodan vapaussotana ja vallankumouksellisena kapina ilman muuta perustetta kuin vallanvaihto.

    Kyllähän tuosta Sipilän hallituksen ajasta on puhuttu, että se kasvatti kansalaisten tuloeroja, mikä taas on askel epätasa-arvon suuntaan. Etenkin kun ne köyhimmät köyhtyvät vain lisää ja rikkaimmat rikastuvat. Oikeistolainen veropolitiikka eritoten tukee tällaista kehitystä esim. siirtymisenä yhä enemmän progressiivisesta verotuksesta kohti tasaveroja.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006240728.html

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006225233.html

    Sitten vielä kirsikaksi kakun päälle, lisääkö tällainen luottamusta? Rohkenen epäillä.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006223889.html

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Heti avauksesi alussa viittasit punakapinan syntyjuuriin ja nostit esille vuoden 1917. Vuodesta 1918 et tainnut mainita sanallakaan. Siksi käsitin väärin, mistä ajasta oli kysymys.

    Niin, ensimmäinen maailmansota oli kasvupohja kaikkien kytevien ongelmien kasvulle. Siellä ne juurisyyt syntyivät. Taasen 1917 juuri elintarvikekriisi nousi voimakkaasti, mikä yhdessä kasvaneen työttömyyden kanssa loi syntyvälle itsenäiselle valtiolle vaikean yhteiskunnallisen tilanteen, joka pääsi eskaloitumaan vuonna 1918. Ehkä jätin tämän vuoden mainitsematta juuri siitä syystä, että pidin sitä itsestäänselvyytenä, koska tuskin kovin moni on tietämätön sisällissodan syntyvuodesta.

    Äänestä

En usko, että Sipilän hallitus syyllistyi ylimielisyyteen. Kyse lienee enemmän jonkinlaisesta uskottavuudesta ja tietämättömyydestä. Köyhyys ja huono-osaisuus ovat kuitenkin piiloilmiöitä. Niillä kukaan ei rehvastele. Vasta sitten kun nämä ilmiöt alkavat näkyä katukuvassa kerjäämisenä tai laajana asunnottomuutena, se voisi herättää myös hyvinvoivan enemmistön todellisuuden toiseen puoleen. Köyhyys ja huono-osaisuus ovat kuitenkin sen verran marginaalisia ilmiöitä, ettei se vaikuta merkittävästi politiikassa varsinkin, kun huono-osaiset eivät itse usko poliittiseen vaikuttamiseen ja sen mahdollisuuksiin tuoda muutoksia. Nyt ollaan ehkä tilanteessa, missä energian ja ruuan hintojen nousut voivat alkaa kasvattaa huono-osaisuutta ja tehdä siitä poliittisesti herkempää.

Nyt ollaan vielä kaukana noin sadan vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin ei ollut minkäänlaisia yhteiskunnan turvaverkkoja. Kukaan ei ole vaarassa kuolla nälkään tai kylmyyteen. Köyhimmänkin väestönosan olot ovat huomattavasti paremmat kuin köyhien olot sata vuotta sitten. Jos halua kohdata merkittävämpiä köyhyysongelmia, pitää matkustaa muihin maihin. Kohta köyhyyttä voi lähteä katselemaan Venäjälle ja Valko-Venäjälle, jos näihin maihin joskus uskaltaa ylipäätään matkustaa.

Äänestä
  • Viittasin tuolla ylimielisyydellä lähinnä siihen, että huono-osaisten tilanteeseen ei joko haluttu tai ymmärretty suhtautua vakavasti, koska varsinkin veropoliittiset ratkaisut sekä leikkauskohteet näyttivät osuvan siten, että juuri nämä heikoimmassa asemassa ja joidenkin mielestä jopa puolustuskyvyttömät ihmiset joutuivat entistä ahtaampaan jamaan.

    https://twitter.com/ylekioski/status/791543788565106688

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Punakapinan synty juontaa juurensa 1910-luvulla vaivanneesta elintarvikepulasta sekä työttömyyden kasvusta, jonka tuolloinen oikeisto pahasti aliarvioi. Vähävaraisemmat ihmiset näkivät nälkää eikä heillä ollut kohonneiden hintojen sekä säännöstelyn vuoksi muuta ulospääsyä ahdingostaan kuin nousta vastarintaan. Oikeisto kun ei tuntunut piittaavan näiden ihmisten ongelmista edustaessaan kuitenkin maan hallitusvaltaa. Suomen yhteiskunta oli vuonna 1917 hajoamispisteessä. Syksyllä elintarvikepula paheni, hinnat nousivat, säännöstely tiukkeni, tuottajilta pakko-otettiin elintarvikkeita, työttömyys lisääntyi ja varsinaista nälkääkin esiintyi, etenkin kaupungeissa

https://www.iltalehti.fi/suomi100/a/201701242200058953

Mikä on muuttunut sadassa vuodessa? Ruokajonojen osalta ei kai juuri mikään. Elämme nytkin tilanteessa, jossa ruokapula uhkaa. Hinnat ovat jo nousseet. Nämä tietysti tällä hetkellä pitkälti kohonneen energianhinnan sekä Ukrainan sodan vuoksi Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi. Kuitenkin juuri tasan 100 vuotta itsenäistymisen pula-ajasta Sipilän porvarihallitus teki taas radikaalia politiikkaa, joka sattui kaikista eniten juuri pienituloisimpiin ihmisiin. Ovatko nämä kaksi tasan 100 vuotta toisistaan oikeiston tekemät poliittiset linjaukset verrattavissa keskenään, sillä ei Sipilän hallitus ainakaan yhtään myötäsukaisemmin suhtautunut apua tarvitseviin? Julkisuudessa syötettiin koko ajan hyvin kokoomuslaista mantraa "työn kautta". Entäs kun ei niitä työpaikkoja ollut, kuten ei ollut 1917:kaan? Molemmissa tapauksissa ongelmat haluttiin siivota maton alle piiloon.

"Joutuiko ruoka-apu poliittiseksi pelinappulaksi? Perussuomalaisten jakautumiseen loppui myös rahantulo"

https://yle.fi/uutiset/3-9989123

"Eduskunta otti leipäjonoilta miljoona euroa – Heikki Hursti pettyi: "Ihmeellistä"

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1320754

"Yle: Espoossa pohdittu ”aktiivimallia” leipäjonoihin: Ruoka-avun toiminnan­johtaja tyrmistyi – antaa karun esimerkin"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005653813.html

Vauraita porvareita ottaa kupoliin leipäjonot?

"Näkökulma: Metallica sai Juha Sipilän ja kumppanit näyttämään sydämettömiltä ketkuilta"

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201805122200939058

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu