Mikäköhän muuten oikeasti mahtaa olla siihen syynä että toisten ihmisten on niin vaikeaa tehdä aloite seksiin?
Itse olen mies ja tehnyt meillä lähes aina aloitteen. Minulla ei ainakaan ole mitän vaikeuksia lähestyä vaimoani siten että hän tietää että haluaisin antaa hänelle orgasmin. Minua ei tosin juurikaan koskaan lähestyrä siten. Ainoat poikkeukset on ne kerrat jolloin olen huomauttanut vaimoani asiasta. Silloin ehkä hän saattaa tehdä kerran aloitten mutta sen jälkeen taas alkaa arki.
En oikein jaksa ymmärtää mikä siinä on niin vaikeaa. Torjutuksi tulemisen pelkoko? Tai tottumus siitä että aloitetta ei tarvitse tehdä koska toinen tekee sen kuitenkin.
Täältä tuskin löytyy vastausta asiaan, koska näillä palstoilla käy vain ne ketkä tuntevat kokeneensa vääryyttä. Mutta olisi kiva kuulla muiltakin ajatuksia kyseisestä asiasta.
Itse olen mies ja tehnyt meillä lähes aina aloitteen. Minulla ei ainakaan ole mitän vaikeuksia lähestyä vaimoani siten että hän tietää että haluaisin antaa hänelle orgasmin. Minua ei tosin juurikaan koskaan lähestyrä siten. Ainoat poikkeukset on ne kerrat jolloin olen huomauttanut vaimoani asiasta. Silloin ehkä hän saattaa tehdä kerran aloitten mutta sen jälkeen taas alkaa arki.
En oikein jaksa ymmärtää mikä siinä on niin vaikeaa. Torjutuksi tulemisen pelkoko? Tai tottumus siitä että aloitetta ei tarvitse tehdä koska toinen tekee sen kuitenkin.
Täältä tuskin löytyy vastausta asiaan, koska näillä palstoilla käy vain ne ketkä tuntevat kokeneensa vääryyttä. Mutta olisi kiva kuulla muiltakin ajatuksia kyseisestä asiasta.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minä olin meidän suhteessa alussa aina se aloitteen tekijä...sitten aloin jo jossain vaiheessa miettiä miksi mieheni ei koskaan tee aloitetta ja kysyin sitä. Hän sanoi vaan oikeastaan tottuneensa asiaan ja suorastaan aina odottavansa minun aloitettani.
No sen jälkeen molemmat tekivät aloitteita varmaan yhtä usein.
Sitten tulikin suhteeseen ongelmia ja mieheni sekoili muiden naisten kanssa (ei tosin mennyt sänkyyn asti) ja minun käsitykseni omasta viehättävyydestä mieheni silmissä katosi.
Siihen loppuivat minun aloitteeni pitkäksi aikaa.
No kun joskus olen uskaltautunut tekemään aloitteen on ajoitukseni ollut todella huono...mies on ollut tosi väsynyt (hänellä on välillä tosi rankkoja päiviä töissä) ja olen tullut torjutuksi.
Eli minulla ainakin tuo torjutuksi tulemisen pelko vaikuttaa asiaan...
että minua ei haluta juurikaan koskaan. jos mies tekee aloitteen, laittaudun samalle aaltopituudelle ja kenties alkaa sitten minuakin haluttamaan. esim, joskus mies tekee aloitteen silleen, että laittaa vaan jonkun pornovideon (onpa ruma sana, eikö ole parempaa) pyörimään. Hyvin harvoin kieltäydyn, vain jos on esim menkat pahimmillaan tai flunssa.
Minua ei vaan huvita "noin vain" ja kun ei huvita, ei tule tehtyä aloitettakaan.
Hmm... ehkä pitäisi joskus kuitenkin, ettei miehelleni käy kuten sinulle... en ole vain tullut ajatelleeksi.
Heips!
Annoin aikoinaan miehen tehdä aina aloitteita... en tiedä miksi. Vanhanaikainen kasvatus?? Sitten hän toi esille että minäkin voisin välillä olla se aloitteen tekevä... Jonkin aikaa homma sujui molemminpuolisesti. Mutta nyt olen tullut niin usein torjutuksi milläkin tyhjänpäiväisellä verukkeella, että en enää halua kohta harrastaa lainkaan seksiä mieheni kanssa. On jotenkin loukkaavaa, kun näet vaivaa ja toinen ei edes yritä innostua. Toki välillä voi olla väsynyt tai joku muu muka tärkeämpää.. mutta kun usein tapahtuu niin halut menevät ja mielessä alkavat pyöriä muut mahdollisuudet nauttia!!
Nainen pelkää torjutuksi tulemista tekiessään aloitetta seksin suhteen.
Meillä ainakin kävi näin, voisin sanoa että vanha peto on muuttunut ujoksi hissukaksi, ja vain sen takia ettei miestä kiinnosta seksi kovinkaan usein. Jos sattuu kiinnostamaan, edes joskus, tekee sitten aloitteen, ja luulee että minä olisin aina juuri silloin valmis. Sitä kun itse sinnikkäästi kauan yritti aloittaa vilkkaampaa seksielämää, ja aina torjuttiin, niin selvä peli, eipä jaksa enää yrittääkkään.
Aika usein ihmiset ottavat tietyn roolin parisuhteessa. Toinen on siisti, toisesta "tulee" sottapytty, toinen on myöhästelijä, toinen aina ajallaan, toinen on mustasukkainen ja toinen ei jne. Samoin seksissä. Jos alusta asti toinen tekee aloitteen niin toinen tottuu että näin se menee. Rooleihin ajaudutaan tosi helposti ja niistä pitää tietoitsesti pyrkiä pois. Nehän eivät välttämättä ole oikeasti totta.
Ei se tietenkään näin aina ole, mutta olen huomannut sitä aika usein omissa seurustelusuhteissa ja myös tuttavat ovat sanoneet samaa omistaan.
En tiedä. Minusta aloitteenteko kuuluu paremmin miehelle, koska heille kaikki ei ole aina mahdollista. Naisille taas seksi onnistuu, vaikka eivät olisikaan halukkaita.
Eikö miehelle riitä, että tulee kehutuksi siinä tapahtuman yhteydessä. Kai siitä pitäisi tietää, että on haluttava naisen mielestä. Tai pelkästään siitä, että nainen on heti hommassa mukana.
Ei minusta ainakaan ole aloitteen tekijäksi. Minusta tuntuu, että vien mieheltä hänelle kuuluvan roolin,, astun varpaille tavallaan.
Tai no siis voi. meitähän on joka lähtöön. Meillä ainakin on niin että pippelin saa pelikuntoon kymmenessä sekunnissa paikkaan tai aikaan katsomatta, mutta pimpsan hehkutkseen tarvitaaankin jo pitempi sessio läheisyyttää ym ym...
NIin, olen samaa mieltä muiden naisten kanssa tuosta torjutuksi tulemisen pelosta.
Olin ennen melkoinen seksipeto, mieheni mielestä melkein nymfomaanin tasolla :-)))
Tehtiin molemmat aloitteita, mieheni kertoi että on tosi hyvä että olin niin aktiivinen seksialoitteiden tekemisessä.
Nykyään, kun yritän tehdä aloitetta, saan vastauksen että ei tänään...väsyttää...on hyvä elokuva...yms.
Joten on todella turhauttavaa ruikuttaa ja anoa. Olen usein miettinyt että jos itse alkaisin käyttäytyä samalla tavoin eli jos silloin kun miehen tekee mieli, tekisin samoin. Mutta ei minusta siihen ole. En halua että seksistä tulee mikään suuri ongelma, ja ongelmaksi se muodostuu jos kosto tai muu vastaava otetaan käyttöön.
Kun miehelläni on krapula hän haluaa koko ajan. Olen usein pohtinut että miten upeaa olisikaan että jos tällaista olisi koko ajan. Että jos naukkailtasiin joka ilta vähän niin himot hyrräisivät joka päivä..mutta ei kuitenkaan.
Ei sekään nyt elämää olisi.
Mutta kaikkea sitä tuleekin pohdittua :-)
Krapuloissaan tai päissään mies on varsin aktiivinen..
Viikolla vetoaa väsymykseen ja ajan puutteeseen.
Olen kanssa luopunut aloitteen teosta, kun ei hyödytä.
Seksi meillä kuitenkin todella upeaa, kun vaan saisi useammin:/
Minun on vaikea tehdä aloitetta. Ehkä se juontuu jostain kaukaa nuoruudesta, kun itse olin innoissani sekstaamassa ja poika olisi (kuulemma) pitänyt suhteen vielä pitkään kädestä pitely -tasolla...Ehkä koin, että poika piti minua helppona tai epänaisellisena sen takia.
Toisaalta minä vain yksinkertaisesti haluan, että mies haluaa minua ja näyttää sen. Ehkäpä suhteeni siksi loppuvatkin yleensä parissa vuodessa. Siinä ajassa muuttuu miehelle niin tutuksi, että en herätä enää jännitystä ja himoa -viereeni on helppo nukahtaa (ja sitähän minä en kestä).
Ja karu totuus on myös se, että jos teen aloitteen ja alan lämmitellä miestä on todennäköisempää että jään itse ilman. Mitä enemmän miestä kiihottaa sen nopeammin siltä tulee
:-(
Pitäisiköhän näitä vastauksia sitten tulkita niin että jos mies on suhteessa se aloitteen tekevä osapuoli niin torjuttunakin mies jaksaa aina vaan yrittää uudestaan. Taas kun jos nainen tekee aloitteen ja hänet torjutaan liian usein niin aloitteiden teko loppuu.
Minulle ainakin näytetään useimmin punaista kuin vihreää valoa, koska käyn melkein poikkeuksetta joka päivä "tarkistamassa" että olisikohan tänään mahdollisuuksia laittaa kaveria tuulensuojaan. Eikä minun aloitteet siitä lopu vaikka torjuntoja tuleekin usein. Tosin muutamia kertoja olen ihan vaan testaillut että kauankohan sitä vaimon aloitetta joutuisi odottamaan, mutta olen joutunut luovuttamaan noin kymmenen päivän jälkeen kun oma olo alkaa käydä sietämättömäksi.
Paljon mahdollista, että nainen loukkaantuu helpommin, asiasta kuin asiasta. Ja tästä torjumisestakin.
Voin hyvin kuvitella mitä miehen päässä liikkuu ja miten harmittaa kun nainen torjuu seksin. Mutta eniten haluaisin tietää, mitä miehen päässä liikkuu silloin kun se torjuu naisen ja seksin?
Mikä mies on mies jos se haluaa seksiä noin kerran kuussa? Eikä kannata oikesti ehdottaa, että se pettää, sillä uskomattomalta se kuulostaakin, niin se on mahdoton yhtälö. Miten voi olla mahdollista että mies haluaa niin harvoin???
Kyllä se on mahdollista että miehenkin halut voi olla olemattomat. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että minulle riittäisi n. kerran kahdessa kuukaudessa tai jopa vähemmän, ellei rouva vaatisi enemmän. Mies vai hiiri? No tunnetustihan hiirten aktiviteetti näissä asioissa on valtava verrattuna meikäläiseen, joten tuskin hiiri ainakaan. Seksuaalisuushan on tunnetusti ihmislajin alkukantaisimpia ja eläimellisimpiä viettejä, joten olen alkanutkin pohtia josko olen seuraavaa kehitysvaihetta ja menettänyt jo suuren osan alkukantaisista vieteistä. Tai sitten kyseessä on vain hormonituotannon häiriö. Karvat kyllä kasvaa ihan normaalisti ja kaljuuntumistakin on jo havaittavavissa (ikä 29v).
Elämässäni on kyllä muita asioita, joihin minulla riittää intohimoja, mutta seksi ei kuulu niihin. Mm. työni kuuluu intohimoihini ja olenkin menestynyt ikääni nähden kohtuullisen hyvin urallani.
Joku epäilee nyt heti, että olen homo tai impotentti. Kummastakaan ei kuitenkaan ole kysymys. Yleensäkin koen seksuaalista mielenkiintoa yhtään mihinkään tosi harvoin. En siis katsele yleensä mitään (naisia, miehiä tai eläimiä) sillä silmällä. Käytännössä voisi sanoa että hoidan velvoitteeni avioliitossa velvollisuuden tunnosta ja siinä se.
Meillä minä miehenä olen tehnyt lähes kaikki aloitteet. Nyt vain on mitta täysi, liian monta kertaa on tullut pakit!
Nainen on tehnyt aloitteen ehkä maksimissaan kerran kuukaudessa.
se vain tuntuu niin pahalta kun vain minä haluan.
Tästä on puhuttu muttei mikäään ole muuttunut.
Nyt katsotaan kauanko ollaan ilman kun en tee aloitetta. 3 viikkoa kohta täynnä.
Tarpeeksi pitkään kun menee, niin halut häviävät kokonaan. Se on sitten naisen menetys, loppuelämääni en puutteessa ala olemaan.
Seksi ja molemminpuolinen halu kun sattuu minun näkökulmastani kuulumaan kaikkiin parisuhteisiin.
Ei se hirveesti kiihota jos aina saa kerjätä.
Kysymys ei siis ole periaatteessta vaan siitä että torjutuksi tuleminen ja se ettei toinen halua satuttavat liikaa.
No ei kai mies voi hoitaa asiaa pelkästä velvollisuudentunteesta.
Mä oon luullu aina, et ei SE herää eloon ellei naitata, kun joskus ei nouse vaikka halujakin olis.
siinä juju miten teillä menee muuna aikana, näytättekö tunteita ja viestitättekö toisillenne halusta ja himosta.
Me kauan aviossa olleena ei ajattele edes moisia. Aina sopivan paikan tullen toinen voi puristaa, hipasta, kourasta ym.mikä ei johda mihinkään se tapa tai huomio että välittää muutenkin.
Yöllä kun toinen oikeen kuorsaa niin otan vetelästä pampusta kiinni, niin lopuu kuorsaus...lopun voit päätelä itse. (tämä oli heräte ei aloite ;) En tainnut oikeen osata vastata,mutta tsemppiä kuitenkin, tunnustele älä kovistele
:)monet naiset varmaan ajattelee myös että,aloite kuuluu miehille.Oisko osaksi ujoutta.
Meillä ainakin aloitteen teko menee niin, että mies kun olisi aina valmis ja tuo sen aktiivisesti ilmi, niin eipä itselle jää useinkaan tilaisuutta tehdä aloitetta. Joskus oikein harmittaa, kun ei ikinä ehdi ensin. Aloitteentekotyylitkon on niin erilaiset. Vähitellen sitä kai passivoituukin, kun ei kerran koskaan tarvitse "herätellä" toista. Mies tulee tietysti useammin torjutuksi kuin minä, koska pääasiallisesti tekee aloitteet. Itse saan aina kun haluan.
Toisaalta, meillä naisilla on kyllä erinäisiä keinoja tehdä aloitteita sillä tavalla, ettei mies sitä välttämättä edes tajua. Kunhan alkaa tehdä mieli.
Sen verran vielä tarkennusta, että mies joskus valittaa, etten tee tarpeeksi usein aloitetta. No, enpä tee, kun en useimmiten ehdi eikä ole tarviskaan.