Luin jostain aikoinani, että sai selville jotenkin, jos paristo olisi käyttökelpoinen.
Jotenkin, että kun kääntää ylösalaisin tai jotain, niin se paristo joka vielä toimii niin jotain...
On jäänyt jemmaan paristoja AA ja AAA kokoja laatikkoon.
Heittäisin toimimattomat pois ja jättäisin jäljelle ne toimivat.
Miten se testi oikein meni?
Jotenkin, että kun kääntää ylösalaisin tai jotain, niin se paristo joka vielä toimii niin jotain...
On jäänyt jemmaan paristoja AA ja AAA kokoja laatikkoon.
Heittäisin toimimattomat pois ja jättäisin jäljelle ne toimivat.
Miten se testi oikein meni?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Aiot siis kokeilla Aku Ankan höpsismiä. Siinähän heiteltiin lanttia eri vaihtoehdoille ja nyt aiot siis heitellä paristoja. 🤣
Ainoa kunnollinen tapa pariston testaamiseen on kuormittava mittari. Alkuun pääsee jo vaikka noilla bilteman, motonetin tms. putiikin "paristotestereillä".
Tätäkö tarkoitat
https://www.is.fi/asuminen/art-2000005623317.html
Joo!
Kiitti sinulle!
Ei paristo ole pullo jonka pomppimisesta voi päätellä täyttömäärän. Kannattaa muuten katsoa ko. jutun päiväys ym. on kumman lähellä aprillipäivää.
Löytyy englanninkielisiä sivustoja ja videoitakin hakusanoilla DEAD BATTERY BOUNCE. Ilmeisesti alkalipariston purkautuessa sen sisään kertyy kaasua, jonka vuoksi siitä tulee pomppaavainen.
Ei ole aprilliä -eikä hommassa mitään mystistäkään ole vaan perustuu ihan pariston fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin.
Khihihi. Eppäilen aprillipilaksi. Sitäpaitsi lattiaan tulee pahoja koloja jos niitä tuolla lailla alkaa pudottelemaan.
Tuolla perusteella voisi sitten punnita pariston ja katsoa paljonko on kevyempi kuin täysinäinen. Nykyisin löytyy helposti vaakoja 0,01 gramman tarkkuudella.
Tottakai. E=mc² eli painon muutoksesta voi laskea, montako wattituntia paristossa on energiaa.
Minä testaan paristot vanhalla osoitinnäyttöisellä yleismittarilla 10 A mittausalueella. Sillä näkee nopeasti missä kunnossa paristo on, paremmin kuin nykyisillä digimittareilla joissa saisi pitkään seurata näyttöä että numeroiden vilistäminen vähänkin rauhoittuu.
Kuvailemasi mittaustapa tarkoittaa, että laitat pariston oikosulkuun. Jos mittaria pitää kauan kytkettynä, paristo voi kuumentua ja poksahtaa, siis jos siinä on vielä virtaa. Tai siis jos siinä OLI vielä virtaa.
Tämä testaustapa soveltuukin vain niille jotka tietävät mitä tekevät, ei sinunlaisille. Ei kuitenkaan huolta, ei sinulla ole mittariakaan, joudut oikosulkemaan patterisi pelkällä johdon pätkällä. 😂😂😂
Tuossa jutussa sanotaan että sisälle muodostuu kaasua, mutta eikö sisällä ole myös kahta eri metallia? Jalompi metalli syövyttäå epäjalomman ja siitä tulee sähköä? Mössöt menee varmaan pariston pohjalle?
Laitoin juuri erääseen projektiini happosta ja sinkittyä levyä vastakkain ja niiden väliin muovilevyn eristeeksi, jotta sinkitty teräs ei syövy pilalle. Siitä saisi varmaan pariston kun ottaisi negatiivisen potentiaalin sinkitystä ja positiivisen happosesta...
Sanoisin, että aika usein riittävä testi on mitata napajännite. Riippuen pariston tyypistä, se on erilainen. Myös kuormitustesti on pätevä, mutta siinä pitäisi esim. antaa taskulampun olla päällä minuutin ja sitten mitata napajännitettä samalla kun se on päällä. Jos se dippaa paljon, on patteri melko heikko.
Itse asiassa - ladattavista akuista saa tietoa myös mittaamalla niiden jännitettä tyhjänä: Tällöin pitäisi olla vaan käytössä vertailukohta - miten toimii uusi patteri?
Alkalipatterin jännite täynnä jossain 1.6V tuntumassa, vajoaa n. 1.1V tuntumaan patterin tyhjetessä.
NiMH:lla täysi on n. 1.45V ja tyhjänä n. 1V. Jos on alle 1V - heitä pois! Tai voi sitä yrittää ladata, mutta merkit viittaa jo hajoamiseen.
LiION: Täysi 4.2V(4.3V) jos kyseessä 3.6V(3.7V) malli. Tyhjänä sanoisin 3V olevan aika tyhjä. Matalin toimiva taitaa olla ollut 2.7V(latautuu jo kehnosti). Sama juttu eli jos jännitteet putoaa tästä, niin se on akun menoa ja tästä syystä niitä on syytä säilyttää ladattuina.
Nämä arvot tuli sitten päästä joten jos tarkempia raja-arvoja haluaa niin kannattaa etsiä itse!
Tyhjäkin litium-nappiparisto näyttää 3 V jännitettä, joten jännitemittaukseen ei kannata luottaa.
Janipetteri voisi seuraavaksi yrittää pohtia, mitä eroa on näillä
- lämmityspatteri
- ei ladattava akkupatteri (eli paristo)
- ladattava akkupatteri (eli akku)
Patteria kun ravistaa kuin omskakas här, niin 5 minuuttia antaa patterille lisäjännitettä 0,2V. Mikäli patteri on täysin tyhjä, niin 40 minuuttia patterin ravistamista varaa sen täyteen 1,6V.
Tämä on tietenkin höpöä, mutta jotkut ottavat tosissaan tämänkin. Käytä yleismittaria... 1,4-1,6V varausjännite, niin patteria voi edelleen käyttää. Täällä ihan hyvät ohjeet: https://www.kasityokoulurobotti.fi/tehtava/jannitteen-mittaaminen/
Tavallisille AA/AAA sormiparistoille jännitemittaus on ihan OK. Vaan kaikilla ei yleismittaria ole...
Kannattaa hommata paristotesteri. Pienempi ja halvempi kuin yleismittari. Paristoissa tuntuu olevan paljonkin sitä ongelmaa, että 4 kpl satsissa on 1 heikompi. 3-4 paristoa syövä laite lakkaa toimimasta sen heikon yksilön vuoksi, vaikka muissa riittäisi vielä energiaa. Ilman testeriä menee paljon käyttökelpoisia paristoja roskiin.
Akut sitten eri juttu. Ikääntyneissä akuissa usein sellaista ongelmaa, että kuormittamattomana jännite OK, mutta nyykähtää kuormitettuna ts virranantokyky ei enää riitä. Saman asian voi ilmaista myös sisäisen resistanssin kasvuna. Toinen oire on voimakas lämpeneminen latauksessa. Sama perussyy.
Yleismittarilla, jossa on paristonmittausalue. Se kuormittaa mitattavaa paristoa hieman mikä paremmin erottaa jyvät akanoista.