Aikamoisia velikultia...

Soini sanoi kyllä kannattavansa liittymistä, mutta toi keskustelussa esiin ihan hyviä pointteja siihen, ettei ratkaisu ole kovin yksiselitteinen. Soinin pääajatus oli se, että meidän tulee miettiä ennen kaikkea sitä, ettemme joudu sotketuksi mihinkään sotilaalliseen konfliktiin ilman omaa vaikutusta. Se on ollut myös aina yksi Natoon liittymistä vastustaneiden peruste. Soini perusteli kantaansa Natoon liittymisen puolesta hiukan kummallisesti, mutta siihen saattoi olla syynä, että keskusteluaika loppui eikä hänelle tullut mahdollisuutta tarkentaa näkemystään.

Tuomioja on sotaan asti vastustanut Natoon liittymistä, mutta nyt hän jättää kantansa avoimeksi siihen saakka kunnes asiassa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä liittymisen eduista ja haitoista. Tietysti Tuomiojan kohdalla on kyse ehkä enemmän juuri siitä, löytyykö tuossa keskustelussa riittäviä perusteita kannan muuttumiseen.

On hyvä muistaa, että Tuomioja edusti reilu kuukausi sitten suomalaisten valtavirtaa eli Natoon suhtauduttiin Suomessa kielteisesti. Ukrainan sota muutti monen mielen ja näin on käynyt myös kansanedustajien kohdalla. Näin näyttää käyneen esim. toisen demaripoliitikon eli Eero Heinäluoman kohdalla. Hänen mukaansa päätös Natoon liittymisestä muuttui helpoksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Nämä kaksi konkaripoliitikkoa kykenivät asialliseen keskusteluun eivätkä olleet mielipiteiltään kovinkaan kaukana toisistaan. Katsoin tänään myös Alfa.tv:ltä ohjelman nimeltä "Viikon Parkkonen", missä Natosta olivat keskustelussa Kokoomuksen Atte Kaleva ja Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi. He ovat Natoon liittymisestä vastakkaista mieltä, mutta silti ymmärsivät ja kunnioittivat toinen toisensa näkemyksiä. Molemmat toivat myös ihan hyviä perusteita näkemyksilleen. Se kertoo siitä, että asia on vaikea, kun ajatellaan pitkän aikavälin vaikutuksia ja Suomen asemaa. Suomi on kiristyneessä tilanteessa huonossa asemassa, kun olisimme etuvartioasema Venäjän ja Naton rajalla liittyessämme Natoon. Toivottavasti ei mennä kuitenkaan toiseen äärimmäisyyteen, missä rajalinjasta muodostuisi Etelä- ja Pohjois-Korean rajaa muistuttava jatkuva vihanpidon raja.

mielipidepankki kirjoitti:

Soini sanoi kyllä kannattavansa liittymistä, mutta toi keskustelussa esiin ihan hyviä pointteja siihen, ettei ratkaisu ole kovin yksiselitteinen. Soinin pääajatus oli se, että meidän tulee miettiä ennen kaikkea sitä, ettemme joudu sotketuksi mihinkään sotilaalliseen konfliktiin ilman omaa vaikutusta. Se on ollut myös aina yksi Natoon liittymistä vastustaneiden peruste. Soini perusteli kantaansa Natoon liittymisen puolesta hiukan kummallisesti, mutta siihen saattoi olla syynä, että keskusteluaika loppui eikä hänelle tullut mahdollisuutta tarkentaa näkemystään.

Tuomioja on sotaan asti vastustanut Natoon liittymistä, mutta nyt hän jättää kantansa avoimeksi siihen saakka kunnes asiassa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä liittymisen eduista ja haitoista. Tietysti Tuomiojan kohdalla on kyse ehkä enemmän juuri siitä, löytyykö tuossa keskustelussa riittäviä perusteita kannan muuttumiseen.

On hyvä muistaa, että Tuomioja edusti reilu kuukausi sitten suomalaisten valtavirtaa eli Natoon suhtauduttiin Suomessa kielteisesti. Ukrainan sota muutti monen mielen ja näin on käynyt myös kansanedustajien kohdalla. Näin näyttää käyneen esim. toisen demaripoliitikon eli Eero Heinäluoman kohdalla. Hänen mukaansa päätös Natoon liittymisestä muuttui helpoksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Nämä kaksi konkaripoliitikkoa kykenivät asialliseen keskusteluun eivätkä olleet mielipiteiltään kovinkaan kaukana toisistaan. Katsoin tänään myös Alfa.tv:ltä ohjelman nimeltä "Viikon Parkkonen", missä Natosta olivat keskustelussa Kokoomuksen Atte Kaleva ja Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi. He ovat Natoon liittymisestä vastakkaista mieltä, mutta silti ymmärsivät ja kunnioittivat toinen toisensa näkemyksiä. Molemmat toivat myös ihan hyviä perusteita näkemyksilleen. Se kertoo siitä, että asia on vaikea, kun ajatellaan pitkän aikavälin vaikutuksia ja Suomen asemaa. Suomi on kiristyneessä tilanteessa huonossa asemassa, kun olisimme etuvartioasema Venäjän ja Naton rajalla liittyessämme Natoon. Toivottavasti ei mennä kuitenkaan toiseen äärimmäisyyteen, missä rajalinjasta muodostuisi Etelä- ja Pohjois-Korean rajaa muistuttava jatkuva vihanpidon raja.

Samaa mieltä, että Soini nosti esiin monipuolisempia tarkastelupointteja kuin Nato-myönteisiltä on totuttu kuulemaan. Tuomioja vaikutti niihin nähden vanhalta jäärältä. Verrattavissa aika lailla Väyryseen, joka tosin hänkin esiintyi lauantaina kepun puoluevaltuustossa yllättävän maltillisesti siihen nähden, mitä häneltä odotettiin.

mielipidepankki kirjoitti:

Soini sanoi kyllä kannattavansa liittymistä, mutta toi keskustelussa esiin ihan hyviä pointteja siihen, ettei ratkaisu ole kovin yksiselitteinen. Soinin pääajatus oli se, että meidän tulee miettiä ennen kaikkea sitä, ettemme joudu sotketuksi mihinkään sotilaalliseen konfliktiin ilman omaa vaikutusta. Se on ollut myös aina yksi Natoon liittymistä vastustaneiden peruste. Soini perusteli kantaansa Natoon liittymisen puolesta hiukan kummallisesti, mutta siihen saattoi olla syynä, että keskusteluaika loppui eikä hänelle tullut mahdollisuutta tarkentaa näkemystään.

Tuomioja on sotaan asti vastustanut Natoon liittymistä, mutta nyt hän jättää kantansa avoimeksi siihen saakka kunnes asiassa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä liittymisen eduista ja haitoista. Tietysti Tuomiojan kohdalla on kyse ehkä enemmän juuri siitä, löytyykö tuossa keskustelussa riittäviä perusteita kannan muuttumiseen.

On hyvä muistaa, että Tuomioja edusti reilu kuukausi sitten suomalaisten valtavirtaa eli Natoon suhtauduttiin Suomessa kielteisesti. Ukrainan sota muutti monen mielen ja näin on käynyt myös kansanedustajien kohdalla. Näin näyttää käyneen esim. toisen demaripoliitikon eli Eero Heinäluoman kohdalla. Hänen mukaansa päätös Natoon liittymisestä muuttui helpoksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Nämä kaksi konkaripoliitikkoa kykenivät asialliseen keskusteluun eivätkä olleet mielipiteiltään kovinkaan kaukana toisistaan. Katsoin tänään myös Alfa.tv:ltä ohjelman nimeltä "Viikon Parkkonen", missä Natosta olivat keskustelussa Kokoomuksen Atte Kaleva ja Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi. He ovat Natoon liittymisestä vastakkaista mieltä, mutta silti ymmärsivät ja kunnioittivat toinen toisensa näkemyksiä. Molemmat toivat myös ihan hyviä perusteita näkemyksilleen. Se kertoo siitä, että asia on vaikea, kun ajatellaan pitkän aikavälin vaikutuksia ja Suomen asemaa. Suomi on kiristyneessä tilanteessa huonossa asemassa, kun olisimme etuvartioasema Venäjän ja Naton rajalla liittyessämme Natoon. Toivottavasti ei mennä kuitenkaan toiseen äärimmäisyyteen, missä rajalinjasta muodostuisi Etelä- ja Pohjois-Korean rajaa muistuttava jatkuva vihanpidon raja.

Tuomiojan vääntely ja kääntely oli suorastaan säälittävää katsottavaa, vain paatunein vanhoillisdemari siinä jotain positiivista näki.

Hän on sikäli pahassa paikassa, että SDP on käytännössä naulannut positiivisen kanstansa, vaikka esim. Marin ei "kyllä-Nato" kantaansa ole julkisesti vielä sanonut, mutta hänen kommenteistaan ei voi erehtyä, kannatus on selvä. Tuomioja keikutti jo sen verran venettä Ruotsi puheillaan, ja muulla törttöilyllään, ettei nyt uskalla enää julkisesti sanoa kantaansa, vaan pyörittelee sanoja kuin paraskin puppugeneraattori. Soini oli, kuten aina, Erkkiä mihekkäämpi ja sanoi kantansa. Soini onkin aina ollut USA myönteinen, sinne konservatiiviselle laidalle kallellaan.

Venäjä pelko, ja ennenkaikkea tarve hyvitellä sitä, on todella syvällä monella, ja sen myötä itse asia, paras turvallisuusratkaisu Suomelle jää pohdinnassa vähemmälle. Meidän rooli on aina ollut, ja on aina oleva etuvartio, ja sen vuoksi meidän pitää olla jämäkkä vartiomies jolla on myös taustatuki kunnossa. Sitä ei saada kuin puhtaasti puolustuksellisen liiton jäsenenä. Siis Naton.

volmari kirjoitti:

Samaa mieltä, että Soini nosti esiin monipuolisempia tarkastelupointteja kuin Nato-myönteisiltä on totuttu kuulemaan. Tuomioja vaikutti niihin nähden vanhalta jäärältä. Verrattavissa aika lailla Väyryseen, joka tosin hänkin esiintyi lauantaina kepun puoluevaltuustossa yllättävän maltillisesti siihen nähden, mitä häneltä odotettiin.

Monella puolueella on oma väyrysensä, Kepulla tietysti se aito ja alkuperäinen. Demareiden väyrynen on Tuomioja, Vihreillä Soininvaara, Persuilla Ano Turtiainen (joka aidon Väyrysen tavoin vaikuttaa omassa puolueessaan) ja niin edespäin. Vanhoja puolueen ytimestä ulospudonneita kaiken kaikesta tietäviä jääriä. Sama muotti kaikilla.

Niin, eipä juuri vanhoillisempaa käsitystä maailmanmenosta voi olla kuin Erkki Tuomiojalla. Ihmetellä pitää kuka tuollaista ylipäätään äänestää. Täydellinen menneisyyden mies. Helsingissä on ilmeisesti näitä aikanaan rauhanliikkeessä aivopestyjä demareita niin paljon, että Erkkikin on edelleen eduskunnassa