Olen jo aiemminkin kertonut omakohtaisen harjoittelu menetelmän kyseiseen aiheeseen, mutta sanotaan, että kertaus on opintojen äiti,joten ajattelin laitella tämän uusiksi ja saatte uskoa, että tätä ohjetta noudattaen teistä tulee sellaisia kielivirtuooseja, että ne naiset,joihin kieltänne käytätte elämänne varrella,vielä vanhainkodin kiikkutuolissakin taivastellen muistelevat kokemaansa, niin jollei ole dementia sitten muistia vienyt.
Itse olen sitä ikäluokkaa,ettei nuoruudessani ollut astianpesukoneita ja nelihenkisessä perheessä tiskivuoro iski joka kolmas päivä,kun isäni ei koskaan tiskannut ja joskus useamminkin kun siskolikka sattu pianotunnilla olemaan, mutta mennäämpä asiaan.
Laiska kun olin, eikä kotonani ollut kraanavesiä, vaan piti kantaa kaivolta ja hellalla lämmitellä, niin yksin ollessani usein teinkin niin, että nuolin, koska meillä ei ollut siihen aikaan koiraakaan, siskoni allergian vuoksi, no aluksi nuolin vain lautaset puhtaiksi ja sitten kylmällä vedellä hieman huuhtelin ja laitoin kaappiin. Täydestä se meni ja jos joskus jotakin sanomista tuli, niin käskettiin vain olla huolellisempi. Yleensä vesi sattui juuri silloin olemaan vähissä kun oli vuoroni,kuten eräänäkin kylmänä talvipäivänä, jolloin taas jouduin "tiskaamaan" ja sain päähäni kokeilla, josko onnistuisin saamaan myöskin juomalasit puhtaiksi ja kyllähän se jotenkin onnistui, olivat vain niin pirun korkeita, ettei meinannut kieli pohjalle yltää ja kun piimää oli ollut juomana niin pitihän se saada sieltä pohjaltakin pois, no onneksi ei ollut kuin 4 lasia, eikä olleet vielä kauan kerenneet kuivumaan, mutta arvatkaapa oliko kieleni seuraavana päivänä kipeä, puhumaan en juuri pystynyt ja sattui koulussakin olemaan suulliset kokeet englanninkielestä, piti osata lausua oikein mutta, eihän siitä mitään tullut, kun ei edes savoksi pystynyt puhumaan. Onneksi oli pari päivää tiskihommista vapaata, joten kieleni ehtisi hieman toipua. No siinä se sitten pikkuhiljaa tottui kovaan työhön, se kieleni. Ei ollut temppu eikä mikään lipasta sieltä lasin pohjalta piimätahrat. Eikä se liioin sitten sen tiskivuoron iskiessä harmittanutkaan, kun keksein mihin "isona" kieltäni käyttäisin ja usein silloin nuoliessani kuvittelinkin olevani jonkun hyvännäköisen tuntemani "Ellin" kanssa, yleensä se oli sen aikainen naapurin tyttö Siiri. Vuodet vierivät ja tuli armeijaan lähdön aika ja jouduin keittiölle hommiin ja tiskaamaan tietty, en vaan sattunut siinä muistamaan missä olin, kun peltimukia nuoliessani viereeni tullut keittiöemäntä alkoi karjumaan sen perkeleenmoisella äänellä ja hakkasipa vielä jollakin paskasella rätillä ympäri korvia ja lähtöhän siitä tuli, sieltä keittiöltä ja passittivat vielä siviiliinkin, muka psyykkisten ongelmien vuoksi, mutta mitäpä noista, ei siellä keittiölläkään ollut kuin yksi kiukkuinen ämmä ja muut jätkiä. Se tähän loppuun pitää vielä sanoa, että yksikään nainen, jonka kanssa olen suuseksiä harrastanut, ei ole eläessään muilta sellaista kielihoitoa saanut, mitä on kanssani kokenut.
Kaikki vain harjoittelemaan ja ne lasit puhtaiksi, myös sieltä pohjalta.
Itse olen sitä ikäluokkaa,ettei nuoruudessani ollut astianpesukoneita ja nelihenkisessä perheessä tiskivuoro iski joka kolmas päivä,kun isäni ei koskaan tiskannut ja joskus useamminkin kun siskolikka sattu pianotunnilla olemaan, mutta mennäämpä asiaan.
Laiska kun olin, eikä kotonani ollut kraanavesiä, vaan piti kantaa kaivolta ja hellalla lämmitellä, niin yksin ollessani usein teinkin niin, että nuolin, koska meillä ei ollut siihen aikaan koiraakaan, siskoni allergian vuoksi, no aluksi nuolin vain lautaset puhtaiksi ja sitten kylmällä vedellä hieman huuhtelin ja laitoin kaappiin. Täydestä se meni ja jos joskus jotakin sanomista tuli, niin käskettiin vain olla huolellisempi. Yleensä vesi sattui juuri silloin olemaan vähissä kun oli vuoroni,kuten eräänäkin kylmänä talvipäivänä, jolloin taas jouduin "tiskaamaan" ja sain päähäni kokeilla, josko onnistuisin saamaan myöskin juomalasit puhtaiksi ja kyllähän se jotenkin onnistui, olivat vain niin pirun korkeita, ettei meinannut kieli pohjalle yltää ja kun piimää oli ollut juomana niin pitihän se saada sieltä pohjaltakin pois, no onneksi ei ollut kuin 4 lasia, eikä olleet vielä kauan kerenneet kuivumaan, mutta arvatkaapa oliko kieleni seuraavana päivänä kipeä, puhumaan en juuri pystynyt ja sattui koulussakin olemaan suulliset kokeet englanninkielestä, piti osata lausua oikein mutta, eihän siitä mitään tullut, kun ei edes savoksi pystynyt puhumaan. Onneksi oli pari päivää tiskihommista vapaata, joten kieleni ehtisi hieman toipua. No siinä se sitten pikkuhiljaa tottui kovaan työhön, se kieleni. Ei ollut temppu eikä mikään lipasta sieltä lasin pohjalta piimätahrat. Eikä se liioin sitten sen tiskivuoron iskiessä harmittanutkaan, kun keksein mihin "isona" kieltäni käyttäisin ja usein silloin nuoliessani kuvittelinkin olevani jonkun hyvännäköisen tuntemani "Ellin" kanssa, yleensä se oli sen aikainen naapurin tyttö Siiri. Vuodet vierivät ja tuli armeijaan lähdön aika ja jouduin keittiölle hommiin ja tiskaamaan tietty, en vaan sattunut siinä muistamaan missä olin, kun peltimukia nuoliessani viereeni tullut keittiöemäntä alkoi karjumaan sen perkeleenmoisella äänellä ja hakkasipa vielä jollakin paskasella rätillä ympäri korvia ja lähtöhän siitä tuli, sieltä keittiöltä ja passittivat vielä siviiliinkin, muka psyykkisten ongelmien vuoksi, mutta mitäpä noista, ei siellä keittiölläkään ollut kuin yksi kiukkuinen ämmä ja muut jätkiä. Se tähän loppuun pitää vielä sanoa, että yksikään nainen, jonka kanssa olen suuseksiä harrastanut, ei ole eläessään muilta sellaista kielihoitoa saanut, mitä on kanssani kokenut.
Kaikki vain harjoittelemaan ja ne lasit puhtaiksi, myös sieltä pohjalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No jo oli sinulla vinkit! =)
Täytyy varmaan pyytää kokeilemaan tätä mies puolisoani.. onko todellakin niin, että tämä auttoi sinua? saatko nyt loistavia värinöitä aikaan?
voi sinua, se ketä sinulta saa, taitaa olla onnellinen.. =)
Jo
kovasti ovat kiitelleet tosissaan. vaan siitäpä miehellesi tiskivuoroja järjestelemään ja toivottavasti olette oikein suurperhe ja lapsenne harrastaisi no mitä nyt kukakin, ettei kerkiäisi useinkaan tiskailemaan, niin jo muutaman viikon "tiskailut" saavat miehessäsikin ihmeitä aikaan. niinno tiedä nyt niistä värinöistä, mutta erittäin harvinaista kielihoitoa olen pystynyt tarjoamaan.