Haluan avautua nyt tarkemmin kiusatuksi tulemisen kokemuksesta ja siitä, että miten se on vaikuttanut sinkkuuteeni miehenä.
Kaikki alkaa siis lapsuudesta ja olen ollut varmasti temperamenttinen lapsi hoidettavaksi vanhemmilleni. Minua käytettiinkin neuvola aikana ja hieman myöhemminkin koululaisena erilaisissa tutkimuksissa. Autismin ja tarkemmin ottaen aspergerin leimaa en koskaan saanut vaikkakin sitä vahvasti epäiltiin minulla olevan. Todettuja heikkouksia ovat sen sijaan motorinen kömpelyys ja tietyt muistamiseen ja hahmottamiseen liittyvät ongelmat.
Muistan tiettyyn pisteeseen asti olleeni erilainen. Minuun kiinnitettiin huomiota ja minun kanssani haluttiin viettää aikaa. Mutta kuitenkin jotenkin tuohon aina tuli jokin häiriö väliin, että sitten minun ympärillä olleet muut lapset lähtivät pois viereltä ja tavallaan jäin yksin. Muistan jotenkin hämärästi lapsuudesta minua vielä tänäkin päivänä koskettavan olon, että minut hylättiin ja tuohon liittyi yksi tyttö.
Päiväkodissa rupesin jossain vaiheessa pelkäämään myös äidin puolelta hylätyksi tulemista.
Kouluun siirryttyäni ensimmäiselle luokalle tapahtui sama. Ensin seurassani haluttiin olla sitten jäin muiden poikien kiusan kohteeksi. Tilanne jatkui varmaan toiseen tai kolmanteen luokkaan asti kunnes aloitimme muutaman hyvin harvan kaverini kanssa partioharrastuksen sekä myöskin jalkapallon.
Partiossa ja jalkapallojoukkueessa sain kohtuullisen hyvin olla se kuka olen. Mutta kummassakin porukassa taas löytyi ne pojat jotka sättivät ja korostivat paremmuuttaan.
Jossain vaiheessa ala-asteella huomasin, että hei olen ehkä itsekin tehnyt jotain väärin. Ja muistan hyvin kuinka päädyin kovasti pahoittelemaan tekemistäni opettajalleni. Opettajani oli yllättäen erittäin otettu, että huomasin virheeni ja kehui minun toimintaa.
Myöhemmin ollessani ala-asteella huomasin ensimmäiset merkit kovasta esiintymiskammosta luokassa. Lisäksi muistan erään tappelun johon jouduin eräs minua huomattavasti lyhyempi poika rupesi hakkaamaan minua todella huolella. Noh vastasin fyysiseen voimaan fyysisesti. Onneksi liikunnan opettaja näki tilanteen ja puuttui siihen. Mutta sain tietysti jälki-istuntoa eikä minua oikeastaan kuunneltu vaan syy oli minun ja koin suurta vääryyttä.
Yläasteelle siirtyminen oli taas hieman ikävä kokemus. Minua nimitettiin ja sain huomiota paljon tosin mielestäni jostain ihmeen syystä ainoastaan negatiivisessa mielessä. Olin juuri ennen yläasteen alkua hajottanut jalkapallossa jalkani ja liikuin peräti 4-5 kuukautta kyynärsauvojen avulla. Jalan vammautuminen lopetti myös jalkapallon pelaamisen osaltani.
Jalkapallon lopettaminen taas merkitsi minulle painon nousua josta en ole vielä tähän päivään mennessä päässyt eroon. Olen ylipainoinen eikä minulla sitä myötä lienee ole mahdollisuutta naismarkkinoille etsimään kumppania.
Yläasteen alussa siis sain kepin takia huomiota. Mutta sitten kun jalkani hieman parantui ja pääsin kepistä eroon niin siihen loppui myös saamani huomio.
Alkoi taas perinteisesti kiusaaminen. Tällä kertaa uudet henkilöt ja joukossa myös aikaisemmin kertomani lyhyt poika. Tuo kiusaaminen oli ensimmäistä kertaa alusta asti fyysistä. Joka päivä tapahtui sama koulun käytävillä minua hakattiin. En ikinä hakannut takaisin koska saattaisi saada jälki-istunnon. Mutta toki vastustin tilannetta suureen ääneen, mutta ns. "luokkakaverini" vain seisoivat tumput suorina eivätkä osoittaneet elettäkään puolustaakseen minua.
Seiskaluokan lopulla pääsin mukaan uuteen harrastukseen näytelmäkerhoon. Pääsin parantamaan kovaa esiintymisjännitystä esiintymällä teatterin lavalla porukassa! Tuosta teatteriharrastuksesta tuli eräs tärkeimmistä jutuista minulle. Varsinkin kun olin joutunut lopettamaan jaljapallon.
Kahdeksannella luokalla kaikki oli muuten ok, mutta olin kuin seinäruusu. Kukaan ei huomannut minua enää! Tuo hakkaaja poika siirtyi toiseen kouluun ja pääsin siltä osin rauhaan.
Aloitin lukion ja samana vuonna tapahtui Jokelan koululla sellaista mikä olisi voinut jäädä tapahtumatta.
Koko lukion ajan harrastin teatteria ja olin seinäruusu. Joskin esiintyminen hieman helpottui luokassa. Mutta silti olin vahvasti ulkopuolella porukkaa.
Minulla oli omat haasteeni lukioissa ja päädyin viimeisen 4. vuoden opiskelemaan toiseen lukioon. Sain apuja ongelmiini opiskeluissa. Minut huomioitiin ensimmäisen kerran lukio opiskelijana mitä en edellisessä lukiossa kokenut. Tavallaan siis opettajakunnan tarkoituksellista kiusaamista.
Tapahtuipa niinkin, että kävin tuon lukion vaihtamisen jälkeen entisellä lukiolla, koska kaveri sattui siellä opiskelemaan. Eräs minut tuntenut opettaja komensi minut pois koulurakennuksesta sanoi, että ei voi tietää nykyään kuka on kouluampuja. Tuo oli erittäin pahalta tuntunut kommentti sillä, en todellakaan ole ihminen joka kykenisi niin pahaa tekemään.
Aivan lukion lopulla minulle niin rakas teatteri lopetti toimintansa. Koin tässäkin tilanteessa, että kimppuuni käytiin erittäin voimakkaasti. Tällä kertaa henkisesti.
Kiusattu on aina kiusattu
51
898
Vastaukset
- Anonyymi
Teatterin lopettamisen yhteydessä minulle annettiin ymmärtää, että olen toiminut hyvin väärin ihmisiä kohtaan. Siellä joukossa oli myös eräs tyttö johon olin ehkä eniten ihastunut kuin kehenkään muuhun. Oli kuulemma väärin toimia niin myös sitä tyttöä kohtaan.
- Anonyymi
Millä tavalla muut olivat kokeneet sinun toimineen väärin?
- Anonyymi
Noh sitten koitti työelämä... siinä mielessä tuntui hyvältä, että pääsin eroon ensimmäistä kertaa kiusaamisesta työpaikalle mennessä. Tein samaa työtä kuin muutkin ja se riitti. Joskus joku melko nuori poika yritti ruveta pätemään töissä... mutta tajusi varmaan etten reagoi siihen "kiusaamiseen" millään tavalla...voitin siis vihdoin kiusaajani!
- Anonyymi
Mutta jos siellä työpaikalla on pieni poika, niin se on jo lapsityövoimaa. Va olikse joku pomon poika joka siellä pyöri vähän kuin päivähoidossa.
- Anonyymi
Mutta silti kaiken tuon kokemuksen jälkeen olen naisten suhteen eristyksissä.... minulla ei ole mitään mahdollisuutta lopettaa sinkkuna olemista.
- Anonyymi
Ei se nainen elämääsi pelasta. Sinkkuna psrempi👍
- Anonyymi
Lopeta oleen se kiusattu. Ei sinun tarvii. Etkä sellaista ansaitse. Älä jää kiusaajiesi uhriksi.
Kyllähän kiusaamiset jälkensä jättää. On ne minuunkin jättänyt, siksi sanonkin näin.
On kuitenkin sinun omissa käsissäsi se haluatko edes yrittää elää kääntäen kokemukset voitoksi, sinä selvisit niistä ja kun kiusaajat on poissa läheltäsi voit elää rauhassa kuten haluat. Tee asioita mistä just sinä tykkäät, sinä. Opettele näkemään itsesi hyvänä tyyppinä ihan sama mitä kiusaajat on joskus sanoneet. Ne on kiusaajia mitäpä ne sun hyvyydestä tietäis? Tai piittais?
Mut sä tiiät ja sä piittaat, kohta huomaat että on ihmisiä jotka hekin huomaa että oot mainio ja kelpaat ittenäs.
Menneet vaikuttaa, mutta kannattaa järkeillä asiat auki, eikä jäädä niihin tunteisiin vellomaan. Tsemiä.- Anonyymi
Täällä on joku tikka, käpytikka nakuttaa puita, hassua vähän.
- Anonyymi
Ikävää että olet kokenut tuollaista, mutta älä ihmeessä kirjoita siitä tälle palstalle. Täällä palstafeministit kokevat kaikki miesten ongelmat voitokseen ja kohta alkaa se vahingonilo ja naureskelu kokemillesi asioille.
En vielä lukenut kommentteja, mutta pahaa pelkään että vahingonilo alkoi jo.
Aurinkoisempaa kevättä sinulle!- Anonyymi
Mikä palstajeesus kuvittelet ole vasi👎
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä palstajeesus kuvittelet ole vasi👎
Se älähtää johon kalikka kalahtaa. ☝Helpompaa sinullekin olisi lopettaa se miesten ja ylipäätään kaiken vihaaminen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä palstajeesus kuvittelet ole vasi👎
olevasi kirjoitetaan yhteen🤣
- Anonyymi
Kiitos myötätunnosta!
Ei se mua haittaa enää tavallaan tänä päivänä, että mitä ihmiset kirjoittelee netissä. Netti on muutenkin pullollaan kaikenlaista roskaa.
Osa kokee tietysti tuon minun kirjoittaman aloituksen roskana. Tavallaan joo sääli ja kertoo kokonaisen ihmiskunnan vieraantumisesta tunne-elämän perussäännöistä.
Ikää on hiukka yli 30 ja aika melkoisesti kovettunut minua. Varmaan osaa ärsyttää se, että on jo tällä mittarilla tosi jäykkä tavallaan. Vaikka minulla silti on edelleen se ymmärrys, että vääryyttä tapahtuu ja sen eteen on myös joltain osin toimittava.
- Anonyymi
Taidat olla aika nuori mies vielä, jos kouluaikaiset tapahtumat on yhä noin tuoreena haavana hiertämässä.
- Anonyymi
Joo no...noin 30.
Mutta toki muistan asiat kohtuullisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo no...noin 30.
Mutta toki muistan asiat kohtuullisesti.Olisikohan sitten jo aika päästää irti. Menneisyydessä märehtiminen ei vie elämässä eteenpäin. Menneet kivut on toki hyvä käsitellä vaikka terapiassa, mutta niiden jatkuva muistelu ei ole hyväksi.
Kaikkia vastoinkäymisiä ei tietenkään aina saa käännettyä voitoksi, mutta itselle kouluaikaisesta kiusaamisesta syttyi kipinä. Että ei anna kiusaajien voittaa, vaan rakentaa itselleen hyvän elämän. Ei miksikään kostoksi kenellekään koska muiden mielipiteillä ei ole väliä, vaan siksi että näyttää itselle ettei ikävät asiat lannista täysin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisikohan sitten jo aika päästää irti. Menneisyydessä märehtiminen ei vie elämässä eteenpäin. Menneet kivut on toki hyvä käsitellä vaikka terapiassa, mutta niiden jatkuva muistelu ei ole hyväksi.
Kaikkia vastoinkäymisiä ei tietenkään aina saa käännettyä voitoksi, mutta itselle kouluaikaisesta kiusaamisesta syttyi kipinä. Että ei anna kiusaajien voittaa, vaan rakentaa itselleen hyvän elämän. Ei miksikään kostoksi kenellekään koska muiden mielipiteillä ei ole väliä, vaan siksi että näyttää itselle ettei ikävät asiat lannista täysin.Olen käynytkin terapiassa. Siellä nyt on lähinnä todettu, että kokemukseeni nähden olen kohtuullisen hyvin pinnalla kaikesta huolimatta.
Märehdin siltä osin tuota, että menetin hyvin pitkälti koko ikäluokkani kaverit. Sen lisäksi henkilökohtaisesti minusta tuntuu, että samalla menetin jotenkin kykyni edes ihastua ihmisiin. Ihastuminen on ensimmäinen askel rakastumisessa.
Puhuisin nykytilanteessani niin, että tykkään monista ihmisista, mutta ne eivät yllä enää ihastumisen tasolle. Ehkä se on jotain kyynisyyttä?
Elämme muutenkin maailmassa jotenkin rannkkoja aikoja ja olen yllättävästi kuvitellut monet asiat oikeiksi jo lukiossa ollessani. Pitkän aikaa olen istunut vain kelkassa mikä menee kohti jonkinnäköistä tuhoa. Mutta minulla on aina ollut se paha piirre, että otan asiat asioina ja olen hyvin sopeutuvainen.
On minulla perusasiat kohdalla koulutus ja työ.
Vielä en asu omillani, mutta säästän rahaa omaan pieneen kämppään, koska enhän minä tarvitse mitään isoa asuntoa ei minulla ole seuralaista minnekään muuttamaan.
Mutta nytkin taas sitten korot nousussa asuntolainoille. Minkäs teet.
Silti uskon ja toivon jotenkin, että minullekin löytyisi joku merkittävä ihmissuhde vielä.
Toivoa ei saa menettää niinhän usein sanotaan! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisikohan sitten jo aika päästää irti. Menneisyydessä märehtiminen ei vie elämässä eteenpäin. Menneet kivut on toki hyvä käsitellä vaikka terapiassa, mutta niiden jatkuva muistelu ei ole hyväksi.
Kaikkia vastoinkäymisiä ei tietenkään aina saa käännettyä voitoksi, mutta itselle kouluaikaisesta kiusaamisesta syttyi kipinä. Että ei anna kiusaajien voittaa, vaan rakentaa itselleen hyvän elämän. Ei miksikään kostoksi kenellekään koska muiden mielipiteillä ei ole väliä, vaan siksi että näyttää itselle ettei ikävät asiat lannista täysin.Tunteeton narsistihan voi kaikki unohtaa ja sivuuttaa tosta noin vaan, mutta ei inhimillisin tuntein oleva ihminen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisikohan sitten jo aika päästää irti. Menneisyydessä märehtiminen ei vie elämässä eteenpäin. Menneet kivut on toki hyvä käsitellä vaikka terapiassa, mutta niiden jatkuva muistelu ei ole hyväksi.
Kaikkia vastoinkäymisiä ei tietenkään aina saa käännettyä voitoksi, mutta itselle kouluaikaisesta kiusaamisesta syttyi kipinä. Että ei anna kiusaajien voittaa, vaan rakentaa itselleen hyvän elämän. Ei miksikään kostoksi kenellekään koska muiden mielipiteillä ei ole väliä, vaan siksi että näyttää itselle ettei ikävät asiat lannista täysin.Elämäntapa rikollisen valheita ja manipulaatiota. Itse pahin kiusaaja ja valehtelija. Älkää uskoko mitä toi kohta viiskymppinen ukko höpöttää! Avioliittojen sotkija! Nostaa itteesä toisten yläpuolelle narsisti ku on! Sairas tyyppi!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tunteeton narsistihan voi kaikki unohtaa ja sivuuttaa tosta noin vaan, mutta ei inhimillisin tuntein oleva ihminen.
Pitääkö olla tunteeton ja narsisti, jotta ei anna kouluaikaisen kiusaamisen vaikuttaa enää aikuisena elämään? Aika erikoinen ajattelutapa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö olla tunteeton ja narsisti, jotta ei anna kouluaikaisen kiusaamisen vaikuttaa enää aikuisena elämään? Aika erikoinen ajattelutapa.
Ei, vaan narsisti ei omaa inhimillisiä tunteita jolloin hän voi sivuuttaa kaikki tuosta noin vaan.
Normaali ihminen omaa inhimillisen tunnemaailman siksi myös henkinen tai fyysinen väkivalta ei unohdu koskaan, vaan se kulkee aina mukana.
Siksi koulukiusaaminen vaikuttaa lopun elämää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, vaan narsisti ei omaa inhimillisiä tunteita jolloin hän voi sivuuttaa kaikki tuosta noin vaan.
Normaali ihminen omaa inhimillisen tunnemaailman siksi myös henkinen tai fyysinen väkivalta ei unohdu koskaan, vaan se kulkee aina mukana.
Siksi koulukiusaaminen vaikuttaa lopun elämää.Että kaikki jotka eivät ole lannistuneet koulukiusaamisesta, vaan pärjäävät hyvin niistä ikävistä kokemuksista huolimatta, ovat jotenkin epänormaaleja ihmisiä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Että kaikki jotka eivät ole lannistuneet koulukiusaamisesta, vaan pärjäävät hyvin niistä ikävistä kokemuksista huolimatta, ovat jotenkin epänormaaleja ihmisiä?
Tai sitten heitä ei ole koulukiusattu. Elämässä pärjääminen ei ole mikään mittari sille onko kiusattu tai ei. Moni kipuilee kymmenien vuosien jälkeenkin koulukiusaamistaan, mutta silti pärjää elämässään monien mielestä täydellisesti.
Et sinä ulospäin näe ketä on kiusattu ketä ei.
Eli sinun on vain pakko öyhöttää tässä aloittelijalle liirumlaarumia tai itseasiassa haluat vääntää puukkoa hänen haavassaan. Olet siis itse kiusaaja.
- Anonyymi
Hassu juttu sinänsaä kun josasain kalasaamassa... joku kotkanpsä ja sen pesän alla paljon ikkueläimien luota:D
- Anonyymi
Paino ei ole parisuhteelle este ja jos koet, että on yleensä 30v mies laihtuu hyvin helposti kun alkaa liikkumaan ja syö kohtuullisesti,
Asperger-piirteet on keskimääräisessä parisuhteessa haaste, muttei este. Myös asperger naisia tai asperger-piirteisiä naisi on, ja myös heillä on usein vaikeuksia päästä suhteen alkuun. Ehkä ymmärtäisitte toistenne vuorovaikutusta paremmin? Mitä jos kokeilisit jotain vertaistukiryhmää tai -leiriä, saisit tukea ja tapaisit ihmisiä, jotka on saman henkisiä ihmisiä? Jos ei löydy rakkautta niin ainakin uusia kavereita.
Kuvittelisin, että asperger-liitosta voisi kysellä mitä toimintaa on tarjolla ja miten pääsee mukaan. - Anonyymi
Kiusattuna olemisessa kuten kaikessa muussakin tärkeintä on muistaa tekevänsä kaikkensa, ettei uhriudu. Tuo otsikkosi "kiusattu on aina kiusattu" viittaa uhriutumiseen. Pyri kaikin keinoin pois siitä, ettet jumitu uhriksi. Sinulla taitaa olla vahva hylätyksi tulemisen tunnelukko.
Tuossa tunnelukossa oma ajattelukuvio usein menee niin, että läheisten ihmisten toiminta perustuu vain ja ainoastaan kaikkeen siihen mitä itse olen, aivan kuin olisin maailman napa, jonka ympärillä kaikki muut ihmiset pyörii. Oikeastihan se ei ole niin. Ihmisen pitäisi myös ymmärtää, että "seinäruusuna" olo on ihan ok, normaalia. Lähellekään aina ei voi olla "parrasvaloissa", jakamattoman huomion kohteena. Vastaan vain otsikkoon...
Kiusattu ei tarvitse aina olla kiusattu...
Ja tarkoitan tällä sitä, että siitä kiusaamisesta jää jälki, jonka voi muuttaa, kun oppii itsestään jotain muuta, kuin mihin on kiusattuna tottunut.
Varsinkin nuorena ihminen peilaa paljon ulkoapäin itseään ja se ei todellakaan ole totuus, mikä muilta tulee, koska ei ne sinua tunne.
Mutta vielä voit tutustua itse itseesi ja löytää sieltä sen oikean itsesi. Katkaista siivet oletuksilta, mihin muut ovat sinut ohjanneet.
Pallo on sinulla itselläsi. Pystyt tekemään elämästäsi omannäköisen, kun tutustut itseesi ihan itse (vaikka terapian avulla)
Olet se pieni poika, jota sun itse täytyy nyt ohjata eteenpäin. Ethän kai halua, että se uskoo muita räkyttäjiä vierellä, vaan sua, joka tiedät mitä oikeesti olet?- Anonyymi
Jepsistä jepulis, en kiinnitä omituisen irralliseen kerrontaan huomiota muuten kuin, että eikö se olisi nimenomaan kiusaamisen uusintamista ja erittäin tuomittavalla tavalla, mikäli automaattisesti oletettaisiin kiusatun olevan joku terroristisin motiivein toimiva? Jätän nämä ballistiset ym asiasanat väliin, ettei kommentti poistu tai ole erittäin suurta haittaa aiheuttavaksi katsottavissa
- Anonyymi
Ikävää että olet luonnut sen kiusaajien kautta itsellesi identiteetin. Itse en ole aikuisena asiasta pahemmin puhunut. En tuo sitä uusille ihmisille ilmi elämässäni. Koko kiusaamistautasta tietää vain läheisteni lisäksi yhden käden sormilla laskettavissa oleva henkilömäärä . Koen että menneessä eläminen ei vie millään tavalla eteenpäin. Haluan että ihmiset muodostaa näkemyksen minusta sellaisena kuin olen nyt eikä traumaattisen kokemuksieni perusteella. Voimia. Minulle sanottiin että jokainen rankansti kiusattu käy jossain vaiheessa elämäänsä masennuksen läpi ennemmin tai myöhemmin. On se sellainen asia mikä tietenkin vaikuttaa luottamukseen ja luo pelkoja. Mutta siitäkin voi selvitä.
Kauheen pitkä romaani sulla. Osasimpa itekin kirjoittaa noin. En ehtiny lukeen loppuun. Mutta vaikka mua ei koskaan oo kiusattu, ainakaan niin että ite oisin huomannu. Niin ei mullakaan koskaan oo ollu naista. Eikä mulla oo esiintymiskammookaan koskaan ollu, vaan tykkäsin esitelmistä. Ihan siitä syystä, kun oon aina ollut vähän huomaamaton ja kerrankin pääsee huomion pisteeseen. Mutta ei mun mielestä yhteyttä oo noilla. Ja tosta partiosta, niin sitäkin oon harrastanu, mutten tykänny.
- Anonyymi
Lapsena on todella normaalia pelätä hylkäämistä tai jotain muuta epävarmuutta. Sen sijaan kolmikymppisenä sellaisista tunteista on aika hankkiutua eroon.
Kiusattu ei ole aina kiusattu. Elämä on parempi rakentaa positiivisen päälle. Tuo mitä kirjoitit on erittäin itsekeskeistä. Että ihan teatterikin lopetettiin vain sinun kimppuun käymiseksi! Ajattele nyt vähän, miten hullulta kuulostaa. Kyse ei ole muiden toiminnasta, vaan sinun omista tunteistasi ja persoonasta. Niitä vain sinä voit korjailla, ei kukaan muu.- Anonyymi
Mutta milläs hankkiudut eroon torjutuksi tulemisen tunteesta, koska hyvin pitkälti lääke siihen on se, että saa kokea onnea naisrintamalla.
Voin kyllä kertoa totuuden syvällä rintaäänellä, että teatteri toisaalta myös ruokkii paljon sellaista ihmistä joka tykkää muiden huomiosta. Että sieltä todella löytyy myös ne jotka menevät yli muiden ihmisten. Tuossa taas kävi todella se, mitä sanoin eli tavallaan tulin petetyksi harrastusryhmässä. - Anonyymi
Narsistin kommentti. Tätä tarkoitin edellä, kun kirjoitin että aloittaja saa vain palstafeministien vahingonilon. Jos avaus olisi ollut naisen tekemä vastauksetkin olisi toisenlaisia.
- Anonyymi
Olet elossa, on työ, on luottotiedot.
Kiusaajat ovat yleensä kuolleet huumeisiin kolmekymppisenä.- Anonyymi
Elossa oleminen on hyvin näennäinen asia minulle.
Sydän sykkii vielä, mutta henkisellä tasolla tuntuu kuin vähintään puolet sielusta olisi tapettu jo vuosia sitten.
Huumeista puheenollen...
Myönnän kärsiväni depressiosta ja haaveilevani jotain konstia millä lakaista loput tunteet pois. Mielelläni ottaisin jonkun yliannostuksen huumaavaa ainetta tai alkoholia oikein huolella, jotta vaikka henki lähtis. Kaipaavia ihmisiä olisi vain kourallinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elossa oleminen on hyvin näennäinen asia minulle.
Sydän sykkii vielä, mutta henkisellä tasolla tuntuu kuin vähintään puolet sielusta olisi tapettu jo vuosia sitten.
Huumeista puheenollen...
Myönnän kärsiväni depressiosta ja haaveilevani jotain konstia millä lakaista loput tunteet pois. Mielelläni ottaisin jonkun yliannostuksen huumaavaa ainetta tai alkoholia oikein huolella, jotta vaikka henki lähtis. Kaipaavia ihmisiä olisi vain kourallinen.Älä nyt.. Minuakin jäisi kaipaamaan vaan muutama ihminen. Ei sen takia tarvitse itseään tappaa.
Olen itse helpottunut tilanteesta. Läheiset ihmissuhteet ovat minulle usein ristiriitaisia ja monimutkaisia. Hyvä vaan, että ihmisiä on elämässä mahdollisimman vähän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä nyt.. Minuakin jäisi kaipaamaan vaan muutama ihminen. Ei sen takia tarvitse itseään tappaa.
Olen itse helpottunut tilanteesta. Läheiset ihmissuhteet ovat minulle usein ristiriitaisia ja monimutkaisia. Hyvä vaan, että ihmisiä on elämässä mahdollisimman vähän.Eniten minua koko hommassa ärsyttää sitten se, kun joskus minulta kysytään, että no minkälaisesta naisesta tykkäisit. Niin vastaukseni kuuluu: "Tykkään naisesta joka on empaattinen, urheilullinen tai muuten kaunis mielestäni, on kiinnostunut koulutuksesta ja arvostaa itseään sekä on päämäärätietoinen. Sekä haluaisi mahdollisesti perustaa perhettä myöhemmin tulevaisuudessa.".
Yleensä saan kovasti sanomista siitä, että koska olen itse ylipainoinen niin en saisi olettaa olevani "oikeutettu" kauniiseen tai urheilulliseen naiseen. Koska olen huonosti huolehtinut miehenä hyvinvoinnistani eli ulkonäöstäni (urheilullisuus) niin ei saa kuvitella siis liikoja itsestä.
Minun mielestäni tuo on vain todella häiritsevä maailman kuva, että vain urheilulliset keskenään on. Tai, että jotenkin pitäisi olla aina niin samanlaisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eniten minua koko hommassa ärsyttää sitten se, kun joskus minulta kysytään, että no minkälaisesta naisesta tykkäisit. Niin vastaukseni kuuluu: "Tykkään naisesta joka on empaattinen, urheilullinen tai muuten kaunis mielestäni, on kiinnostunut koulutuksesta ja arvostaa itseään sekä on päämäärätietoinen. Sekä haluaisi mahdollisesti perustaa perhettä myöhemmin tulevaisuudessa.".
Yleensä saan kovasti sanomista siitä, että koska olen itse ylipainoinen niin en saisi olettaa olevani "oikeutettu" kauniiseen tai urheilulliseen naiseen. Koska olen huonosti huolehtinut miehenä hyvinvoinnistani eli ulkonäöstäni (urheilullisuus) niin ei saa kuvitella siis liikoja itsestä.
Minun mielestäni tuo on vain todella häiritsevä maailman kuva, että vain urheilulliset keskenään on. Tai, että jotenkin pitäisi olla aina niin samanlaisia.Haaveilu ei ole kiellettyä, mutta on turha ärsyyntyä jos ihmiset peräänkuuluttavat hippusen realismia. Kovasti liikuntaa harrastavat eivät ihan helpolla pariudu heikosti liikuntaa harrastavien kanssa.
Toisaalta kyllä ylipainoinen voi olla urheilullinen, ja kyllähän normaalipainoinen voi olla hyvinkin epäurheilullinen. Paino ei tuossa olekaan se kompastuskivi, vaan se liikunnan harrastaminen.
Kovin liikunnalliset ihmiset usein kaipaavat kumppania, jonka kanssa harrastaa niitä urheilulajeja. Vaikka pariskunnilla ei tarvitsekaan olla kaikki harrastukset yks yhteen, niin ymmärtäähän sen että: lika barn leka bäst. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eniten minua koko hommassa ärsyttää sitten se, kun joskus minulta kysytään, että no minkälaisesta naisesta tykkäisit. Niin vastaukseni kuuluu: "Tykkään naisesta joka on empaattinen, urheilullinen tai muuten kaunis mielestäni, on kiinnostunut koulutuksesta ja arvostaa itseään sekä on päämäärätietoinen. Sekä haluaisi mahdollisesti perustaa perhettä myöhemmin tulevaisuudessa.".
Yleensä saan kovasti sanomista siitä, että koska olen itse ylipainoinen niin en saisi olettaa olevani "oikeutettu" kauniiseen tai urheilulliseen naiseen. Koska olen huonosti huolehtinut miehenä hyvinvoinnistani eli ulkonäöstäni (urheilullisuus) niin ei saa kuvitella siis liikoja itsestä.
Minun mielestäni tuo on vain todella häiritsevä maailman kuva, että vain urheilulliset keskenään on. Tai, että jotenkin pitäisi olla aina niin samanlaisia.Se johtuu siitä, että meille on sisään synnytetty markkina-arvoteoria. Etenkin mies tai itseään epämiellyttävän näköisenä pitävä ei saa vaatia naiselta mitään ulkonäöllisiä seikkoja. Sama taas ei päde naisiin. Koska biologisesti naaras on aina se joka valitsee siksi myös ihmismaailmassa nähdään, että vain nainen saa määritellä sinun kelpaavuus asteen.
Julkinen paine naiselle on kova, jos hän sattuukin ihastumaan ulkoisesti "alempiarvoiseen" mieheen.
Kuinka moni naisen sukulainen tai ystävä painostaakaan sitten salaa naista "hei sä saisit ihan kenet vaan paljon komeammankin"
Loukkaavaahan se on, mutta se näkyy olevan kaikilla sisäsyntyistä.
Yhä edelleen moni tyttö leikkii prinsessaa ja hänelle aikuiset puhuu, että "sitten kun sinä kasvat aikuiseksi ja löydät sen komean ja hyvätuloisen miehen niin........" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eniten minua koko hommassa ärsyttää sitten se, kun joskus minulta kysytään, että no minkälaisesta naisesta tykkäisit. Niin vastaukseni kuuluu: "Tykkään naisesta joka on empaattinen, urheilullinen tai muuten kaunis mielestäni, on kiinnostunut koulutuksesta ja arvostaa itseään sekä on päämäärätietoinen. Sekä haluaisi mahdollisesti perustaa perhettä myöhemmin tulevaisuudessa.".
Yleensä saan kovasti sanomista siitä, että koska olen itse ylipainoinen niin en saisi olettaa olevani "oikeutettu" kauniiseen tai urheilulliseen naiseen. Koska olen huonosti huolehtinut miehenä hyvinvoinnistani eli ulkonäöstäni (urheilullisuus) niin ei saa kuvitella siis liikoja itsestä.
Minun mielestäni tuo on vain todella häiritsevä maailman kuva, että vain urheilulliset keskenään on. Tai, että jotenkin pitäisi olla aina niin samanlaisia.Jos ajattelisit realistisesti, niin voisit paljon paremmin. Sinuahan vain tuo ajattelutapasi millaista naista tavoittelet häiritsee, koska tavoittelet ns. kuuta taivaalta ja sitä et tule saamaan. Faktaa on se, että parisuhteessa pitää olla todella paljon yhdistäviä tekijöitä. Molemman osapuolen hyvinvointi on ehdoton ykkönen. Nuo itsensä tappamisajatukset ovat aivan muuta kuin hyvinvointia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haaveilu ei ole kiellettyä, mutta on turha ärsyyntyä jos ihmiset peräänkuuluttavat hippusen realismia. Kovasti liikuntaa harrastavat eivät ihan helpolla pariudu heikosti liikuntaa harrastavien kanssa.
Toisaalta kyllä ylipainoinen voi olla urheilullinen, ja kyllähän normaalipainoinen voi olla hyvinkin epäurheilullinen. Paino ei tuossa olekaan se kompastuskivi, vaan se liikunnan harrastaminen.
Kovin liikunnalliset ihmiset usein kaipaavat kumppania, jonka kanssa harrastaa niitä urheilulajeja. Vaikka pariskunnilla ei tarvitsekaan olla kaikki harrastukset yks yhteen, niin ymmärtäähän sen että: lika barn leka bäst.Omalla kohdallani se realismi on ollut se, että olen ollut jo lapsena suht kookas sekä pitkä, että myös vähän pyöreä... tosin en nyt silloin ollut ylipainoisten joukossa. Mutta koko ajan huutelua, että läski!
No sitten tosiaan jossain vaiheessa se jalan vammautuminen joka toi lisää painoa ja merkittävästi haittaa painon pudotus haaveita.
Niin jossain vaiheessa sitten tulee se koston halu, jotenkin varsinkin miehille, että olenpas läski mutta onnistuin saamaan sinunkin mielestäsi nätin tytön (ilman terveydellisiä heikkouksia kuten ylipaino)...
Koska lähinnä muut pojat olivat niitä jotka tuota läski! -huutelua harrasti.
Toisaalta kostoa myös niitä tyttöjä kohtaan jotka yrittävät näyttää kovinkin kauniilta mutta laittavat itsensä täyteen botoxia ja meikkiä... suhtautuminen näihin on minun puolestani tyly eli että kiitos älä tule tänne ja pysy kaukana!
Eli realismi siihen, että ihmisellä nyt joku ulkoinen juttu voi olla mutta se ei tarkoita sitä että olisin ollut vain tyhmä ja kerännyt ylipainon. Ja toisaalta se että överiksi menevä seksuaalisuuden korostaminen voi myös olla vähän huono juttu. Aitoutta kiitos! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Omalla kohdallani se realismi on ollut se, että olen ollut jo lapsena suht kookas sekä pitkä, että myös vähän pyöreä... tosin en nyt silloin ollut ylipainoisten joukossa. Mutta koko ajan huutelua, että läski!
No sitten tosiaan jossain vaiheessa se jalan vammautuminen joka toi lisää painoa ja merkittävästi haittaa painon pudotus haaveita.
Niin jossain vaiheessa sitten tulee se koston halu, jotenkin varsinkin miehille, että olenpas läski mutta onnistuin saamaan sinunkin mielestäsi nätin tytön (ilman terveydellisiä heikkouksia kuten ylipaino)...
Koska lähinnä muut pojat olivat niitä jotka tuota läski! -huutelua harrasti.
Toisaalta kostoa myös niitä tyttöjä kohtaan jotka yrittävät näyttää kovinkin kauniilta mutta laittavat itsensä täyteen botoxia ja meikkiä... suhtautuminen näihin on minun puolestani tyly eli että kiitos älä tule tänne ja pysy kaukana!
Eli realismi siihen, että ihmisellä nyt joku ulkoinen juttu voi olla mutta se ei tarkoita sitä että olisin ollut vain tyhmä ja kerännyt ylipainon. Ja toisaalta se että överiksi menevä seksuaalisuuden korostaminen voi myös olla vähän huono juttu. Aitoutta kiitos!Eli tämä tuo lähinnä ne synkät ajatukset jos aitous ei enää riitä niin mikä sitten...
Sitten voi vaikka hypätä laivalta mereen...se lienee inhimillisin tapa...
- Anonyymi
Minä tykkään norjalaisista, koska meilläkin on veljesten kesken jotain hassuja joululahjokin
- Anonyymi
Mielenkiinnosta kysyn miten tää tähän liittyy?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysyn miten tää tähän liittyy?
Varmaan tosta, kun urheilullisuudesta kun puhutaan. Niin norjalaiset aika urheilullisia. Kun Oslon metrossa kaikilla sukset mukana ja töihin meni juosten raitiovaunukaustaa pitkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmaan tosta, kun urheilullisuudesta kun puhutaan. Niin norjalaiset aika urheilullisia. Kun Oslon metrossa kaikilla sukset mukana ja töihin meni juosten raitiovaunukaustaa pitkin.
Kylläpäs kirjotin sekavasti. Edellisessä viestissä siis puhuttiin urheilullisuudesta. Niin se vois liittyä tohon norjalais viestiin.
- Anonyymi
Jos lapsi syntynyt 06.01.2018.
Milloin hän menee eskäriin ? - Anonyymi
Totta kirjoitat, kiusattu on aina kiusattu. Se jättää jälkensä itsetuntoon ja kykyyn luottaa muihin. Hyvä muistaa, ettei kiusaaja ole oikeassa, ovat tyhmiä ihmisiä ja etsivät helpon kohteen, muita kiltimmän ja siten paremman ihmisen. Ehkä siksi ovat kateellisia ja kiusaavat siksikin.
Ajattele hyviä juttuja itsestäsi ja puri unohtamaan. Sinussa on vahvuuksia, luota niihin. - Anonyymi
Millä tavalla olet elämäsi aikana kohdellut niitä tyttöjä ja naisia, jotka ovat suhtautuneet sinuun ystävällisesti?
🦄
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1602761
Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...1351986Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.1091916- 771579
Anna vielä vähän vihreää valoa
Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet241492- 811488
- 2271100
Miksi homous puhuttaa konservatiiveja vuodesta toiseen?
Kysymykseen on vastattukin Kansanlähetyksen osalta: "Miksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat konserv2611031- 681022
- 73920