Synnytin kaksi viikkoa sitten suloisen tytön :) Kaikki on mennyt hyvin, mutta nyt parina päivänä olen muuttunut tai ainakin tuntuu siltä. Mulla on alkanut menemään hermot ihan tyhmistä asioista. Esimerkiksi: vauva on alkanut valvomaan päivisin enemmän ja koko ajan pitäisi pitää sylissä, kun muuten se itkee...öisin menetän hermoni, jos vauva ei ala heti nukkumaan syötön jälkeen, haukun miestäni, että hän ei tee mitään (mies ei ole vaihtanut kertaakaan kotona vaippaa ja pitää pientä vain vähän sylissä, koska aina on jotain "muka" tärkeämpää tekemistä tietokoneella, ei ajattele miltä musta tuntuu, kun vauva on koko ajan kiinni minussa, mies on myös töissä 5 päivää viikossa eli minä olen yksin tuon pienen kanssa päivät ja kaverini asuvat kaikki muualla), mutta kyllä mies sentään jotain välillä tekee.
En tiedä, mikä mua vaivaa? Mistä tiedän, että onko tämä vain väsymystä vai masennuksen alkua? Tunnen olevani niin yksinäinen ja ainut joka huolehtii tuosta vauvasta. Rakastan miestäni ja lastamme tosi paljon..mutta en halua silti purkaa tätä oloa tuohon pieneen ihmiseen enkä mieheeni..Miten pääsen eroon tästä "hermojen" menemisestä? Välillä kaikki tuntuu olevan hyvin, mutta siten taas tulee tunne etten jaksa enään..:( Luin tuon nimimerkillä Isi vaan kirjoittaman jutun ja tuntuu, että ne kuvaukset sopii myös minuun. Miten tästä eteenpäin?
Olikohan vähän epämääräisesti selitetty? Toivottavasti joku hoksasi, mitä ajan takaa..
En tiedä, mikä mua vaivaa? Mistä tiedän, että onko tämä vain väsymystä vai masennuksen alkua? Tunnen olevani niin yksinäinen ja ainut joka huolehtii tuosta vauvasta. Rakastan miestäni ja lastamme tosi paljon..mutta en halua silti purkaa tätä oloa tuohon pieneen ihmiseen enkä mieheeni..Miten pääsen eroon tästä "hermojen" menemisestä? Välillä kaikki tuntuu olevan hyvin, mutta siten taas tulee tunne etten jaksa enään..:( Luin tuon nimimerkillä Isi vaan kirjoittaman jutun ja tuntuu, että ne kuvaukset sopii myös minuun. Miten tästä eteenpäin?
Olikohan vähän epämääräisesti selitetty? Toivottavasti joku hoksasi, mitä ajan takaa..
Vastaukset 20
Vanhimmat
Poika jo 8kk ja konttaa ja touhuaa paljon. Ja isikin on pikkuhiljaa alkanut seuraamaan lapsen menoa paljon enemmän. Meillä mies myös jatkuvasti tietokoneella ja ei aina oikein hoksaa ajan kulua ja sitä mitä kotona tapahtuu. Mutta ne ihan pikkuvauva-ajat onneksi jo takana päin, että ei tarvitse koko ajan sylissä pitää. Meillä isä on sanonut että hän odottaa innolla sitä et lapsi olisi isompi et hän voisi leikkiä hänen kanssa. (Meillä isä tykkää piirretyistä ja pikkuautoista ja peleistä, mutta helistimet taitaa olla jo out)
Sitä yritän sanoa että pidä pää kylmänä ja elä tätä vauvan aikaa nyt vauvalle. Huomaat kyllä pian kun vauvasi viihtyy aina vain paremmin lattialla iän karttuessa.
Itsekin epäilin masennusta vasta pari kuukautta sitten, mutta kun otin pojan viereen nukkumaan niin sain yötkin paremmin nukuttua. Nyt jaksan hymyillä miehellekin.
ei ole epänormaalia.hormoonit myös tekee tehtävänsä vielä aika pitkään..tulet huomaamaan.mun mieskin sanoi että ei uskalla mitää sanoo ku huum.taju on kadonnu johonki..siitäkös suutuin..jne..
mitkä ennen nauratti niin nyt vedin herneet,kiukkusin millo mistäkin,tuntu et mies ei tee mitää meidän eteen..olis vissii pitäny koko ajan hoitaa...ym ym.nyt synnytyksestä on vuosi,kaikki on tasaantunut entiselleen.
tosin väsy eli yövalvomiset välillä ahdistaa ja kiukuttaa...olenkin aina muistuttanu että tää vauva vaihe menee ohi..koeta jaksaa.
eli tsemiä sullekki!!!
MOI!
MÄ TAIDAN OLLA SAMASSA TILANTEESSA SUN KANSSA. TOSIN MEIDÄN TYTTÖ ON JO KOHTA 8 KK, MUTTA TUNTUU IHAN SAMALTA. MÄ OON KANS IHAN KOKO AJAN HERMONA, JOS TYTTÖ EI NUKU,TAI ALKAA ITKEMÄÄN(YLEENSÄ ITKEN ITSEKKIN):(OLIN TUPAKKALAKOSSAKIN 4 KK VIELÄ SYNNYTYKSEN JÄLKEEN,MUTTA OLI PAKKO ALOITTAA UUDESTAA,ALKO OLEEN HERMOT NIIN HUONOSSA JAMASSA. EN TIEDÄ ONKO TÄMÄ MASENNUSTA VAI MITÄ.
TUNTUU KANS ETTÄ SE ON AINA MINÄ JA LAPSI, JA ISÄNTÄ TULEE ERIKSEEN. LAPSESSA ON NIIN KIINNI KOKO AJAN,ETTEI OLE OMAA AIKAA OLLENKAAN,JOS EI SITÄ JÄRJESTÄ JOSTAIN RAOSTA.MEILLÄ ISÄNTÄ TAAS LUKEE LEHTIÄ SOHVALLA KAIKET PÄIVÄT,JA ON VIELÄ VUOROTÖISSÄ.JA SITTEN SE IHMETTELEE MIKSI MÄ MÖKÖTÄM.SE EI OLE KOSKAAN KYLVETTÄNYT LASTA,EI PUKENUT ULKOVAATTEITA, SYÖTTÄÄ HARVOIN(JOS KÄSKEN), JA VAIPAN VAIHTAA PYYNNÖSTÄ. RAKASTAMME TOKI TOISIAMME JA LASTA YLI KAIKEN,MUTTA JOSKUS VAAN PALAA LOPPUUN. SANOINKIN MIEHELLENI,ETTÄ MITÄS JOS OLISIT TYÖPAIKALLASI 24H,NIIN KYLLÄ SINÄKIN VARMAAN HERMOSTUISIT JA ALKAISIT POLTTAA..!EIKÖ NÄIN OLE?! MUTTA OLENKIN SANONUT TYTÖLLENI ETTÄ ONHAN MEILLÄ TOISEMME,JA PYYDELLYT ANTEEKSI JOS SE OLEN OLLUT HERMOSTUNUT(VAIKKEI RESSUKKA VIELÄ PUHETTA YMMÄRRÄKKÄÄN). MUTTA EIKÖHÄN ME SUOMALAISELLA SISULLA TÄSTÄ SELVITÄ!JA KOKO JAN HELPOTTAA MITÄ VANHEMMAKSI LAPSI TULEE:) JAKSAMISIA JA VOIMIA SINNE, JA AURINKOISTA TULEVAA KESÄÄ:)
ehdottomasti tupakan poltolla on vaikutusta jatkuvaan ärtymykseen. Kun lopettaa hermotkin kestävät paremmin.
liisukka johtuu.kas kun en ole 35 eli ikänäni polttanut....
jaa...no kyllä minua vaan helpottaa kun pääsee ulos,ja saa sen savukkeen sytytettyä.
Toi on aivan normaalia. jokainen nainen näkee asian siten, että hoitaa lapsia 24h vuorokaudessa, vaikkakin oikeasti lapsi tarvitsee hoitoa muutaman tunnin vuorokaudessa. Turha laskea mukaan 'huolehtimista'. Nainen ei vain yksinkertaisesti ole luotu sellaisilla hermoilla, joilla jaksaisi kuunnella yhtään kiukuttelua, ja jokainen lapsihan kiukuttelee, siksipä täytyy purkaa paineet ensin lapseen huutamalla, ja heti kun mies tulee kotiin, niin sitten puretaan kiukku häneen, kun hän ei tee mitään (eli tuli juuri töistä matkat 2h työtä 8h) ja sitten on vaimon väsyneen vaimon vuoro levätä, onhan hän aamulla herännyt, syöttänyt pienokaisen 4 kertaa ja tehnyt itselleen ruokaa 2 kertaa ja pyyhkinyt vähän pölyjä, kyllä se on niin raskasta.
Miten miehet jaksaisivatkaan ilman teitä ja teidän onnetonta kiukutteluanne täysin turhasta
Täällä ainakin syötetään myös yöllä pari kertaa eikä vain aamulla ja päivällä. Sit pimu ei aina ala nukkuun ja sitä pitää kannella pari tuntia, että se nukahtaa ja jos ei pidä sylissä ja liiku niin alkaa kauhea huuto johon ei auta mikään. Että kyllä siinä on tekemistä..tuo kun ei viihdy missään muualla, kuin sylissä hereillä. Ei siinä jaksa aina ees ruokaa tehä, kun ei ole aikaa sitten nuo tuon pienen masuvaivat..jotka pitää sitä hereillä. :( Ja mies lähtee aamulla yleensä ennen kaheksaa ja tulee illalla viiden kuuden välillä..
minä olen se joka pitää myös kämpän siistinä eli tiskaa, imuroi, pesee pyykit yms joihin mies ei osallistu mitenkään, vaikka kuinka nätisti pyytäisi. Että siinäkö ei ole tekemistä?
TOI OLI AIKAS KOHTUUTONTA. LASTENHOITAMINEN ON RASKAINTA TYÖTÄ MITÄ TIEDÄN!SIINÄ LAPSESSA OLLAAN KIINNI SE 24 H VUOROKAUDESSA, JA HOIDETAAN MYÖS 24H VUOROKAUDESSA! EIPÄS KÄYDÄ VÄHÄTTELEMÄÄN ÄITIEN TYÖTÄ. TÄÄLLÄ SAMA JUTTU, MINÄ HOIDAN LAPSEN, TISKAAN, IMUROIN, PYYHIN PÖLYT, JÄRJESTELEN PAIKKOJA. LAPSI EI VIIHDY SITTERISSÄ KAUAA,EHKÄ JUURI SYÖTÖN AJAN. NISKAT SANOO MORJESTA,JOS KANNISKELEN NEITIÄ YLI TUNNIN. OLEN JOKA PÄIVÄ IHAN POIKKI,MENEN ENNEN YHDEKSÄÄ NUKKUMAAN,ENNEN VALVOIN PUOLEEN YÖHÖN. JA EIKÖHÄN MELKEIN JOKA PERHEESSÄ SE OLE ÄITI JOKA VAIHTAA VAIPAN, KYLVETTÄÄ, MENEE APUUN,KUN TULEE ITKU, HERÄÄ YÖLLÄ SYÖTTÄMÄÄN,KANNISKELEE KOKO PÄIVÄN, KUUNTELEE HAMMASKIPUA, JA YRITTÄÄ PITÄÄ SAMALLA TALOUDEN KUNNOSSA!JE YRITTÄÄ VIIMEISILLÄ VOIMILLAAN TEHDÄ PERHEELLE RUOKAA,HUOLEHTII LAPSEN VAATTEISTA, PUKEE SEN KUN LÄHDETÄÄN PIHALLE. JA RIISUU KUN TULLAAN SISÄLLE. ETTÄ JOS SIINÄ EI PALA LOPPUUN,NIIN SAA OLLA KYLLÄ AIKA TERÄSTÄ! TOTTAKAI MINÄ RAKASTAN LASTANI,JA ITSE OLEN PÄÄTÖKSEN TEHNYT ETTÄ SELLAINEN VAUVELI HANKITAAN. MUTTA KYLLÄ SE TARKOITTAA ISOA VASTUUTA, HENKISTÄ JA FYYSISTÄ KESTÄVYYTTÄ. MIELESTÄNI LASTENHOITO ON RANKKAA,MUTAA JOS SIITÄ EI SAA KIITOSTA MIEHILTÄ, NIIN KYLLÄ SE LAPSI RAKASTAA VARAUKSETTA JA ANTAA KIITOSTA.MIKÄ IHANAMPAA KUN HERÄTÄ,JA KATSOA LAPSEEN JOKA ON KUIN HANGON KEKSI. ETTÄ SIINÄ MIETTIMISTÄ!KYLLÄ ÄIDIT ON RAUTAA!!!!!!!!!!!
"onhan hän aamulla herännyt, syöttänyt pienokaisen 4 kertaa ja tehnyt itselleen ruokaa 2 kertaa ja pyyhkinyt vähän pölyjä, kyllä se on niin raskasta."
Meillä beibi syö tunnin välein - päivin ja öin - joten syöntikertoihin saa pistää muutamaan lisää. Itselle en ehdi laittaa ruokaa kuin kerran viikossa: jos lapsi ei syö, hän vaatii muuten huomiota (nukkuu todella vähän ja huonosti). Pölyjä en ole ehtinyt pyyhkiä sen jälkeen kun lapsi syntyi (6 vk).
Usko pois, ei puhuta edes kokopäivätyöstä vaan kokoVUOROKAUSItyöstä. Haluatko tulla meille kokeilemaan miten sulta sujuisi? Tervetuloa!
Oletko ajatellut että miehesi voi tuntea olonsa hieman ulkopuoliseksi. Olet kantanut lasta ensin 9 kk ja sen jälkeen olet vähän väliä imettämässä sitä.Ehkä miehesi ei alitajuntaisesti halua "tulla väliinne". Kyllä miehesi varmaan sitten piristyy myös lapsen hoidon suhteen kun vauva ottaa itse kontaktia isäänsä.
kyllä yrittänyt saada miestäni viettämään enemmän aikaa pikkuisen kanssa ja nyt alkaa näyttämään jo paremmalle :) Mies on alkanut oma alotteisesti kurkkimaan, että onko vauvalla kaikki hyvin, kun se nukkuu ja hakee sen useammin syliin, jos se itkee tai on muuten hereillä..Nyt tuntuu jo paremmalta :) Ehkä se oli vain väsymystä..
tutun kuulosta on..ja ymmärrän sinua..
yritä selittää miehellesi että nyt tarvitset aikaa, omaa sellaista..jos jotenkin miehellesi sopisi että saisit vaikka edes YHDEN viikonlopun nukkua ja torkkua.. ´jos saisit vähän univelkoja vähemmäksi niin elämä piristyisi kunnolla!
24h vrk työtä. Kauneus on katsojan silmässä. Mikä pakottaa naisen valvomaan yön ja kuuntelemaan hengittääkö se nyt vai ei ?. Joo sanokaa vaan se on 'naisen vaisto'. Miehen vaistoa tarvitsisitte, nukkukaa yö kaukana lapsesta, (joo ei se auta, kun sit täytyy mennä käymään ja katsomaan) jotta saatte nukkua, kun ongelman ydin on juuri teidän väsymys -> äkkipikaisuus -> pahantuulisuus ....
On se kumma, jos ei voi siivota kotona, kun on lapsen kanssa kotona ? Minusta on mukavaa olla lapsien kanssa kotona, ja tehdä jotain, voin jopa imuroidakkin, vaikka pienempänä olivat päiväunilla. ei se nukkumista niin paljon häiritse (on tietty poikkeuksiakin) Miksi kaikkien naisten täytyy tehdä itsestään marttyyrejä ? Olen varma, että tuon teidän kokeman 24h kurjuuden vastaanottaisi suurin osa miehistä ilomielin, eli itse nauttisin todella, jos vaimo hoitas duunit ja itse sais 'maata' kotona. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö naisilla olisi arvoa, ainoastaan sitä, että ottakaa nyt ihan oikeasti aivot käteen ja katsokaa. Aivan sairasta pinnan polttamista pienistä asioista, suhtautukaa elämään vähän vapaammin, älkää ottako pultteja jokaisesta pienemmästäkin asiasta, elämässä on ihan oikeita asioitakin, joista hermostua.
Ja eihän yksikään mies ilman teitä pärjäisikään, voistanne huolimatta ei ilman teitä voi elä.
Paha oravanpyörä.....
Jassoo..Otappa ne aivot itse käteen ja mieti! Sitä ei todellakaan voi vain maata, kun on vajaan kuukauden ikäisen pienen vauvan äiti. Meillä yöt kyllä nukutaan samassa huoneessa vauvan kanssa ja vain siksi, että ei tarvitse lähteä toiselle puolelle kämppää lohduttamaan ja imettämään itkevää lasta eikä sen takia, että kuunnellaan vähän väliä hengittääkö se vai ei. Eli helpompi olla samassa huoneessa. Meillä vauva syö kaksi kertaa yössä ja sen jälkeen aina valvoo tunnin tai kolmekin..kyllä siinä kuule väsyy vähemmästäkin! Ja kuten aikaisemmin kirjoitin sitä pitää pitää sylissä ja kävellä ympäri kämppää, että se ei huuda. Sinä varmaan antaisin miehes loogiikalla vauvan itkeä äänensä käheäksi talon toisessa päässä.
Päivällä ei aina voi nukkua, kun vauva nukkuu, koska silloin pitää tehdä kotityöt esim. imuroita yms. Niitä en voi tehdä, kun vauva on hereillä, koska se ei viihdy kuin sylissä.
Kyllä huomaa, että monet miehet eivät ymmärrä äidin väsymystä..eikä edes yritä ymmärtää! Jos sulla ja sun vaimollas on ihan pieni vauva niin vaihtaakaa niitä paikkoja. Eli sinä hoidat kotityöt kaikki ja hoidat siinä samassa vauvan kaikki syöttämiset yöllä ja päivällä ja yritä pitää vielä itsestäsi huolta yms. Sitten luulis, että tiedät miltä se tuntuu. Niin ja vielä kaikki vauvat eivät tosiaankaan ole samanlaisia..eli toisilla voi olla koliikkia ja toinen voi olla, kuin enkeli yms..
NO JUST JOO. OIKEIN PALASIN KATSOMAAN ETTÄ MITÄS NYT ON VASTATTU. KUKAAN ÄITI TUSKIN ASETTUU MARTTYYRIN ASEMAAN,ENNEMMINKIN ALENTUU KOTIÄIDIN ROOLIIN!MIETIPPÄS NYT ITSE JÄRJELLÄ,JA OTA VAAN NE OMAT AIVOSI KÄTEEN. JOS TÄMÄ ON KOTONA "MAKAAMISTA", NIIN SULLA ON AIKA OUTO KÄSITYS MAKAAMISESTA. KAIKKI VAPAA-AIKA MITÄ LAPSELTA JÄÄ MENEE SIIVOOMISEEN!TAI RUOAN LAITTOON YMS. SÄ TAIDAT OLLA TAVLLINEN SUOMALAINEN MIES,SÄÄLIN SUN VAIMOAS! SAIN ITSE JUURI 8 KK- LAPSENI NUKKUUN,VAIVOIN. HAMPAITA TULOSSA,JA ITKUA PÄIVÄSTÄ TOISEEN!MUTTA TOTTAHAN ON ETTEI MIEHET SITÄ KESTÄISI!MUA OTTAA NIIN HERMOON,SAAMPAHAN JOHONKIN PURKAA ITSEÄNI:) LASTENHOITO EI OLE RUUSUILLA TANSSIMISTA,EI TODELLAKAAN!IHANIA HETKIÄKIN TOTTAKAI ON. MUTTA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN ON MUUTENKIN HORMOONIT IHAN EPÄTASAPAINOSSA,JA OLO ON MUUTENKIN AIVAN"PERSEESTÄ". ETTÄ LOPETAS NYT,JA KATSO ITSEÄS PEILIIN,TUSKIN SÄKÄÄN OLISIT SIINÄ,JOS SUN ÄITIS OLIS VAAN "MAANNUT" KOTONA,KUN OLIT PIENI!!!!!!!
TUSKIN ÄIDITKÄÄN TURHAAN NOUSEVAT YÖLLÄ. JOS YMMÄRRÄT,SE ON LAPSESTA HUOLEHTIMISTA! ON OLLUT NS. KÄTKYT-KUOLEMIA. JA USEIMMAT NIISTÄ TAPAHTUU LAPSEN OLLESSA SÄNGYSSÄ,JA HENGITYS VAAN LOPPUU, EHKÄ JUURI SIKSI AINAKIN MINÄ KÄVIN VÄLILLÄ KATSOMASSA,KUN VAUVA OLI IHAN PIENI. JA EHKÄ NE LAPSET JOSKUS YÖLLÄ KATSOS HERÄÄ NÄLKÄÄN JA KAIPAAVAT RUOKAA,MUTTA SITÄHÄN TE ETTE YMMÄRRÄ,KOSKA LUOJAN KIITOS JUMALA EI OLE LUONUT TEILLE NIITÄ IMETYSVEHKEITÄ(MUTTA ETTEHÄN TE NOUSE,VAIKKA VAUVA OLISI PULLORUOKINNASSA)!! JA OLIS SAANUT JÄTTÄÄ NOI LAPSENTEKO-VEHKEETKIN TEKEMÄTTI,AINAKIN OSALTA,JOS ISÄ KANTAA VASTUUNSA NOIN, NIIN AIKA SÄÄLITTÄVÄÄ ON!HUHHUH.ONNEKSI OMA MIEHENI ON SENTÄÄN PALJON ENEMMÄN MUKANA LAPSEN ELÄMÄSSÄ,MITÄ ISOMMAKSI HÄN VARTTUU. ETTÄ TSEMPPIÄ SULLE,DUDE!
Mä olen huomannut että niin se käy että vaikka parisuhteessa mutta jos molemmilla vapaata niin se on se mies joka viettää sen kavereiden kanssa pihalla ja nainen katsoo lapsen perään eikä niin että nainen pihalla ja mies lapsen kanssa.. En nyt yleistä mutta näin kaikkien tuntemieni pariskuntien kesken..
en lukenut koko ketju mutta noin vilkaisulta ei näyttänyt kukaan ottavan kantaa todella tuohon että voisit hyvinkin kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta!! Itse kaksi kertaa saman kokeneena kehotan sinua pikaisesti puhumaan asiasta neuvolassa!! asiat yleensä pitkittyessään mutkistuvat. voihan olla että riittää kun saat jollekkin puhua ja saat käytännön vinkkejä jaksamiseen ja tuohon vauvan itkuasiaan ja syöttöihin jne... itse olen käynyt esim ensi ja turvakodilla babyblues ryhmän= vertaistukea synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiville. tosi hyvä kokemus! se ei vaan minulla riittänyt kun olin asiaa liikaa pantannut... olin kaksi vuotta terapiassa ja lääkityksellä. nämä asiat kannattaa ottaa vakavasti. raskauden ja synnytyksen jälkeen on ihan normaalia olla väsynyt ja vähän itkuinenkin jne = johtuu myös hormooneista, mutta jossei tilanne yhtään helpota parin kolmen viikon sisään kannattaa hakea apua. nämä asiat ovat tänä päivänä jo jokaikiselle terveydenhoitajalle siellä neuvolassa tuttuja juttuja joten niitä ei tarvitse hävetä ja salailla! rohkeasti vaan neuvolaan juttusille ja hyvää kesän odotusta!!