Kitkeekö uusi laki lääkevalheet?

Mitkä näistä on valeita mikä mielestäsi pitäisi sensuroida ja mitä pidät disinformaationa? Pitäisikö kriittinen keskustelu mielestäsi kieltää?

1.
"Psyykenlääkkeet on terveydelle ja aivoille suotuisia lääkkeitä, jotka auttavat ihmisten aivoja ja ihmisiä paranemaan psyykensairauksista, jotka ovat biologisia sairauksia pohjimmiltaan ja lääkkeet kääntää sairausprosessia. Ne eivät ole haitaksi pitkällä tähtäimelläkään ja niissä on jatkuva teho vaikka niitä käyttäisi kymmeniä vuosia, ei tietenkään aina mutta pääosin on. Ne toimivat kuin insuliini diabetekseen korjaten biologista vikaa minkä psyykensairaudet ovat aiheuttaneet ja estävät aivoja vaurioitumasta, lisäten neuroplastisuutta ja parantaen aivotoimintaa. Maailma olisi paljon onnellisempi paikka jos vesistöönkin pumpattaisiin masennuslääkkeitä, no ei sentään mutta kyllä masennuslääkkeet ovat auttaneet niin monia. Kaikki psyykensairaat tarvitsevat lääkkeitä eikä kukaan voi missään olosuhteissa parantua vakavista biologispohjaisista psyykensairauksistaan ilman lääkettä. No toki jotkut voivat mutta pääosin ei voida. Onhan niissä toki jotain haittoja mutta ne on toissijaisia asioita hyötyihin nähden, kaikki ei saa haittaa. Ei haittaa jos psykiatri jättää kertomatta haitoista suojellakseen potilasta pelottelemalla häntä lääkehaitoilla. Ne teoriat mitkä nyt ovat lääketieteessä vallalla ovat tosia".

2 omakohtainen kokemus
"Sain psyykenlääkkeistä haittaa ja ne tuhosi elämäni. Psykiatri ei kertonut puoliakaan haitoista ja en tehnyt informoitua päätöstä alkaessani käyttämään lääkkeitä. Psykiatria ei tiedä mitä tekee oikeasti"

3
"Psyykenlääkkeiden toimintamekanismi ei ole korjata tai kääntää biologista poikkeamaa aivoissa, vaan niiden toimintamekanismi on se, että ne on psykoaktiivisia aineita siinä missä alkoholi ja amfetamiini. Tietenkin jokaisessa psykoaktiivisessa aineessa on omantyyppisensä ei yksi yhteen olevat vaikutukset. Tämä näkemys perustuu kriittisen psykiatri Joanna Moncrieffin teoriaan missä hän esittelee kaksi mallia ymmärtää lääkkeiden toiminnan, drug centred model ja disease centred model. Lääkekeskeisen mallin mukaan lääkkeistä voi olla hyötyä erilaisiin oireisiin, mutta toimintamekanismi ei ole biologisen häiriön korjaaminen vaan pikemminkin muuttuneen tilan tekeminen aivoihin, kun lääke tekee muutoksia. Haitat voidaan ymmärtää yhtenä lääkkeen vaikutuksena siinä missä suotuisanakin pidetyt asiat. Giovanni Favan vastatoleranssimallin mukaan masennuslääkkeet voi mahdollisesti pitemmällä tähtäimellä johtaa huonompiin hoitotuloksiin reseptoreissa tapahtuvien muutosten vuoksi. Psykiatrian pitäisi olla erityisen tarkkana ettei pahenna ihmisten tilaa lääkkeillä ja kroonista oireilua.

Psyykenlääkkeet voi auttaa joitakin. Psyykenlääkkeet saattavat aiheuttaa joillekin suurta harmia ja kärsimystä, koska ne voivat vaikuttaa negatiivisesti kehon toimintaan esim antipsykootit voi puhkaista pakkoliikkeitä, extrapyramidaalioireita, tardiivia dyskinesiaa tai lääkeparkinsonismia. Psyykenlääkkeet voi myös puhkaista hankaliakin vieroitusoireita. Ihmisten elämänlaadun tutkimus lääkkeissä tulisi olla keskiössä psykiatriassa ja valinnanvapautta tulisi lisätä. Potilaiden kokemukset haitoista tulisi ottaa erityisen vakavasti.

Ihmiset voivat parantua psyykensairauksista myös ilman lääkkeitä tai vähemmillä lääkkeillä, nämä tarinat usein jää pimentoon. Psykiatrian pitäisi myös lisätä ihmisille apua lääkevieroitukseen. On olemassa avoimen dialogin malli sekä myöskin Norjassa on olemassa lääkkeettömän hoidon osastoja."

Psykiatrien tuottama tieto lääkkeistä on oikeaa. Lääkittyjen lääkkeet kehossaan tunteneiden tieto ja mahdollinen kritiikki on epäluotettavaa ja väärää (kannattaa tiedostaa potilaaksi ryhtyessään).

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrien tuottama tieto lääkkeistä on oikeaa. Lääkittyjen lääkkeet kehossaan tunteneiden tieto ja mahdollinen kritiikki on epäluotettavaa ja väärää (kannattaa tiedostaa potilaaksi ryhtyessään).

Lue lisää

Minä uskoin terveydenhuoltoon ja psykiatreihin, kun aloitin hoitosuhteet tai käymiset sairaaloissa ja avopuolella. Siis alkuun. Noin 15 vuotta suurinpiirtein. Mutta oltuani lähestulkoon koekaniinin roolissa ja koettuani psyykelääkkeistä erinäisiä ja lukuisia haittoja, - ja koettuani lähes sadistista, nöyryyttävää ja alistavaa kohtelua psykiatrian hoitohenkilöstön puolelta, jouduin myöntämään, että ei olisi kannattanut koskaan luottaa kyseiseen systeemiin. Alalla vallitsee niin paljon medikalisaatiota, korruptiota, epärehellisyyttä, ja potilaiden huonoa kohtelua, että niistä epäkohdista ja huonoista kokemuksista voisi, tai oikeastaan pitäisi puhua mediassa, julkisuudessa ja somessa huomattavasti enemmän.- Tai kirjoittaa kirjoja.

Psykiatriassa, lääkeyhtiöissä, tai ylipäätään alalla olevat eivät kysele ja kuuntele heidän palveluitaan ja tuotteitaan käyttävien ihmisten kokemuksia, ajatuksia ja näkemyksiä.

Aina eivät ne tieteelliset lääkekokeet ja satunnaisesti valitun ihmisryhmän perusteella tehdyt kokeet kerro kaikkea, eivätkä varsinkaan lääkkeiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ja seurauksista potilaille. Psykiatritkaan, tutkijat, tai lääkeyhtiöiden pomot eivät ole kaikkitietäviä ja jumalia, vaikka niin kenties luulevatkin.

Viimeiseen lauseeseen sanon vain, että valitettavasti aivan liian monet elämässään ongelmiin ja vaikeuksiin joutuneet ihmiset eivät suinkaan "hakeudu, tai ryhdy potilaiksi", vaan pikemminkin ajautuvat sinisilmäisyyttään ja hyväuskoisuuttaan systeemiin piiriin ja pompoteltavaksi.

Jos arvata pitäisi, niin varmaan samasta syystä, miksi ihmiset jotka väittävät suomen terveydenhuoltoa maailman huonoimmaksi eivät muuta minnekkään.